Vuosilomaa sääntelee yleisesti vuosilomalaki (jäljempänä ”VLL”), joka soveltuu työsuhteessa työskenteleviin henkilöihin. Vuosilomalaki ei siis sovellu esimerkiksi yhtiön osakeyhtiölain mukaiseen toimitusjohtajaan, koska tämän ei katsota olevan yhtiöön työsuhteessa, vaan sen orgaani. Sen sijaan vastaavia poikkeuksia kuin esim. työaikalaissa ei vuosilomalain soveltamisalassa ole. Yhtiöön sovellettavan työehtosopimuksen mukaan Yhtiön työntekijöiden vuosiloman ansaitsemiseen saatetaan sovelletaan VLL:n säädöksiä, jolloin työehtosopimus ei edellytä työntekijöille annettavan lakisääteisen ylittäviä vuosilomia. Osa työehtosopimuksista velvoittaa työantajan antamaan enemmän lomaa työntekijöille kuin vuosilomalaki.
VLL:n sisältämä pääsääntö on, että työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä lomanmääräytymisvuoden (eli 1.4. -31.3) kalenterikuukausilta, joina hän on ollut työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä (ns. lomanmääräytymiskuukausi). Mikäli tämä edellytys ei täyty, työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kuukausilta, joilla hän on töissä vähintään 35 tuntia. Työntekijän työsopimuksen sisältö ratkaisee kumpaa sääntöä sovelletaan. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä, joten sama sääntö soveltuu sekä koko- että osa-aikaisiin työntekijöihin. Työpäivän veroisiksi vuosilomaa kerryttäviksi päiviksi lasketaan myös äitiysloma ja muut ns. perhepoliittiset vapaat, mutta ei kuitenkaan hoitovapaata.
Lomanmääräytymisestä tarkemmin
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta (eli 2.5. – 30.9) edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta eli yhteensä siis 30 päivää vuodessa. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomaoikeutta kertyy kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta eli yhteensä 24 päivää.
Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ns. kesälomaosuuden (eli 24 kertynyttä lomapäivää) ajankohdasta lomakauden aikana, mutta työntekijällä on tällöinkin oikeus tulla kuulluksi vuosiloman aiotusta ajankohdasta. Ilmoitus vuosiloman pitoajankohdasta tulee antaa työntekijälle yleensä kuukautta, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamisajankohtaa. Vuosiloman määrääminen lomakauden ulkopuolelle edellyttää työntekijän suostumusta.
Vuosilomalain perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle vuosiloman ajalta tämän normaalia palkkaa vastaavan vuosilomapalkan. Vuosilomapalkka tulee maksaa pääsääntöisesti ennen loman alkamista, mutta työehtosopimus voi antaa kuitenkin mahdollisuuden sopia sen maksusta normaalina palkanmaksupäivänä. Tarkemmat määräykset lomapalkan laskemisesta löytyvät yleensä työehtosopimuksesta.
Lomaraha
Lomapalkan lisäksi Yhtiö on yleensä työehtosopimuksen nojalla velvollinen maksamaan ns. lomarahaa, joka on 50 % vuosilomapalkasta. Lomarahan maksuvelvollisuus ei siis tule lainsäädännöstä, vaan sovellettavasta TES:sta, jolloin tavanomaisesti puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä ja jälkimmäinen puolisko lomaltapaluun jälkeisenä palkanmaksupäivänä. Mikäli työntekijä siis omasta aloitteestaan päättää työsopimuksen eikä palaa vuosiloman jälkeen töihin, ei jäljellä olevaa lomarahaa ole velvollisuutta maksaa. Tämä on kuitenkin hyvin työehtosopimuskohtainen asia.
Vuosiloman lisäksi sovellettava osa työehtosopimuksista oikeuttaa työntekijän pitämään lyhyen tilapäisen loman, jota ei saa vähentää työntekijän palkasta tai vuosilomasta. Tällaisen loman perusteena voi olla mm. perhepiirissä tapahtuva äkillinen sairaustapaus tai kuolema tai yhteiskunnalliset tai kunnalliset luottamustehtävät. Tarkemmat säädökset tästä löytyvät työehtosopimuksesta.
Ota yhteyttä lakimieheen mikäli sinulle tulee kysyttävää vuosilomalaista: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Löydät työehtosopimukset täältä: https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Vuosilomalain löydät täältä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162