TT 2006-23 Työsopimuksen purkaminen ja irtisanomissuoja

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT 2006-23 koskien työsuhteen purkamista poissaolon vuoksi.

Toimihenkilö oli ollut useassa peräkkäisessä jaksossa sairauslomalla vakavan masennuksen vuoksi. Välittömästi sairauslomajaksojen jälkeen hän oli ollut poissa työstä syytä ilmoittamatta seitsemän kalenteripäivää. Työnantaja oli voinut päätellä toimihenkilön poissaolon johtuvan pätevästä syystä eli saman sairauden jatkumisesta. Työnantajalla ei ollut ollut perusteita käsitellä toimihenkilön työsopimusta purkautuneena.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 23

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Elcoteq Network Oyj:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n perusteella kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena 4 556 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 3.11.2005 lukien,

velvoittaa Elcoteq Network Oyj:n suorittamaan A:lle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisena korvauksena 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 41 004 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 3.11.2005 lukien,tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Elcoteq Network Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Elcoteq Network Oyj:ssä 6.10.1999 lukien. Tätä ennen hän oli työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa 7.10.1996 lukien. Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen väliaikana A suoritti jäljellä olleen kolmen kuukauden jakson varusmiespalveluksestaan. Toistaiseksi voimassa ollut työsuhde päättyi 1.6.2004 työnantajan käsiteltyä työsopimusta purkautuneena A:n poissaolon johdosta. Työsuhteen päättyessä hän toimi korjausinsinöörin tehtävässä.

Työsopimuksen päättämistä edelsi A:n sairastuminen. Hän oli ollut työkyvytön masennuksen vuoksi 6.3.2004 lukien. Pitkäkestoinen masennus johti peräkkäisiin, katkeamattomiin sairauslomajaksoihin, joista A toimitti asianmukaisesti lääkärintodistukset työnantajalle. Ennen työsuhteen purkautumista tapahtuneen viimeisen työnantajalle toimitetun lääkärintodistuksen mukaan A oli työkyvytön toukokuun 2004 loppuun asti. Tämän jälkeen lääkäri totesi 21.5.2004 hänen työttömyytensä jatkuvan ainakin 30.6.2004 asti. Mainitun lääkärintodistuksen A toimitti epähuomiossa työnantajalle vasta 9.6.2004.

Sairauslomansa aikana toukokuun alkupuolella 2004 A kävi puhelimitse esimiehensä kanssa keskustelun kesälomansa ajankohdasta. Keskustelussa todettiin yhteisesti, että A voisi pitää kesälomansa sairausloman jatkoksi, kunhan ensin selviäisi, kuinka pitkään työkyvyttömyys jatkuisi. Tämän keskustelun jälkeen esimies otti seuraavan kerran yhteyttä A:han 7.6.2004 ja pyysi häntä saapumaan palaveriin 9.6.2004 kertomatta palaverin aihetta. Työnantaja ilmoitti palaverissa A:lle purkaneensa A:n työsopimuksen yli seitsemän päivää jatkuneen poissaolon perusteella 1.6.2004 lukien.

Työnantajalla ei ollut ollut työsopimuslain 8 luvun 3 §:n perusteella oikeutta käsitellä A:n työsopimusta purkautuneena. Työsopimuksen purkautuneena pitäminen edellytti työntekijän osalta sitä, että hän olisi ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää eikä hän sinä aikana ollut ilmoittanut työnantajalle pätevää syytä poissaololleen.

Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n soveltaminen edellytti yhtäjaksoista työstä poissaoloa. Muita päiviä kuin niitä, jolloin työntekijän tulee olla töissä, ei oteta huomioon laskettaessa seitsemän päivän täyttymistä. A oli työnantajan ilmoituksen mukaan ollut ilmoittamatta poissa työstä 1. ja 7.6.2004 välisen ajan. Koska hän oli säännöllisesti työskennellyt maanantaista perjantaihin, ei työnantajan ilmoittamia viikonlopulle sijoittuvia päiviä 5. ja 6.6.2004 tullut ottaa huomioon laskettaessa mainitun seitsemän päivän täyttymistä. A oli 7.6.2004 keskustellut esimiehensä kanssa puhelimitse asiasta. Hän oli 9.6.2004 toimittanut työtoverinsa välityksellä todistuksen työkyvyttömyydestään työnantajalle ja osallistunut työnantajan järjestämään palaveriin 9.6.2004. Työnantaja oli siis saanut tiedon poissaolon perusteesta ennen laissa säädetyn määräajan päättymistä.

A:n poissaololle oli ollut hyväksyttävä peruste, koska lääkäri oli todennut hänen olleen masennuksen vuoksi työkyvytön 1.6. ja 30.6.2004 välisenä aikana. A toimitti viimeisen lääkärintodistuksen työnantajalle 9.6.2004. Inhimillisen unohduksen johdosta, ottaen myös huomioon A:n sairauden syy, ilmoitus sairausajan jatkumisesta toimitettiin työnantajalle vasta 9.6.2004. A:n masennuksesta johtunut työkyvyttömyys oli kuitenkin jatkunut jo suhteellisen pitkään ja sen syyt olivat työnantajan edustajien tiedossa. Työnantaja oli varsin tietoinen siitä, että A:n työkyvyttömyys voisi hyvin todennäköisesti jatkua myös toukokuun 2004 jälkeen ja että A:n poissaololle myös 1.6.2004 lukien oli olemassa hyväksyttävä syy. Näissä olosuhteissa työnantajan olisi työsuhteeseen liittyvä yleisen lojaliteettivelvoitteen mukaisesti tullut pyrkiä oma-aloitteisesti selvittämään A:n poissaolon jatkumisen syy ennen työsopimuksen päättämistä.

A:n työsuhde oli kestänyt lyhyttä katkosta lukuun ottamatta yhteensä yli seitsemän vuotta. Hän on ollut työttömänä työsuhteensa päättymisestä alkaen lukuun ottamatta taksinkuljettajana toimimisaikaa 26.7.-9.9.2004 ja sairausloma-aikaa 27.11.2005 lukien. Työnantajan menettely työsuhdetta päätettäessä oli ollut poikkeuksellisen räikeä ja yhtiö oli ollut tietoinen A:n sairauden taustoista. Lääkärin arvion perusteella masennuksen oireiden taustalla olivat olleet muun muassa taloudelliset huolet. Työsuhteen päättyminen ja siitä seurannut taloudellisen tilanteen heikkeneminen oli osaltaan vaikeuttanut A:n toipumista masennuksesta. Edellä mainitut seikat tuli ottaa huomioon tuomittavaa korvausta korottavina tekijöinä.

Toimihenkilöiden työttömyyskassa oli maksanut A:lle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsopimuksen päättymisen jälkeen. Ottaen huomioon A:n kokeman loukkauksen ja hänen vaikean taloudellisen tilanteensa kantaja pyytää työtuomioistuinta jättämään työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisen vähennyksen tekemättä tai tekemään säädettyä pienemmän vähennyksen.

Teknologiateollisuus ry oli asiasta käytyjen neuvottelujen aikana koko ajan tukenut yhtiön menettelyä. Näin menetellessään Teknologiateollisuus ry on jättänyt hoitamatta valvontavelvollisuutensa salliessaan yhtiön rikkoa irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

Asiassa oli neuvoteltu sekä paikallisella että liittotasolla pääsemättä sovintoon.

Vastaus kannevaatimuksiin

A oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Elcoteq Network Oyj:n palveluksessa 6.10.1999 lukien. Ajankohtaa olivat edeltäneet hänen määräaikaiset tehtävänsä yhtiössä ja kesken jääneen varusmiespalveluksensa loppuun suorittaminen. A oli toiminut aluksi työntekijätehtävissä ja myöhemmin toimihenkilötehtävissä. Työsuhteen päättyessä hän toimi korjausinsinöörin tehtävässä. Koko työsuhteensa ajan A oli toiminut hyvin välittömästi ja avoimesti kertoen työtovereilleen ja esimiehilleen sekä työelämäänsä että vapaa-aikaansa koskeneista tapahtumista.

A oli keväällä 2004 sairastunut ja hän oli ollut lääkärintodistusten mukaisesti työkyvytön 6.3.2004 alkaen. Työkyvyttömyyttä jatkui useiden perättäisten lääkärintodistusten perusteella ja hän toimitti lääkärintodistukset asiallisesti esimiehelleen. Työkyvyttömyydestään huolimatta A toi usein työtoverinsa töihin aamulla. Hänen työkyvyttömyytensä ei myöskään estänyt häntä millään tavalla liikkumasta tai osallistumasta aktiivisesti seuraelämään niin arki-iltaisin kuin viikonloppuisinkin.

Työnantajalle toimitetun tiedon mukaisesti A:n viimeinen työkyvyttömyysjakso päättyi 31.5.2004. Hän oli 21.5.2004 käynyt akuuttipsykiatrian poliklinikalla ja saanut työkyvyttömyydelleen jatkoa 30.6.2004 saakka. Tuon viimeisimmänkin lääkärintodistuksen kirjoittamisen jälkeen A oli ainakin joitakin kertoja tuonut työtoverinsa töihin aamulla. Hän oli siis käynyt työpaikan pihamaalla tai ainakin portin ulkopuolella, mutta ei ollut toimittanut lääkärintodistusta esimiehelleen.

Kun A:sta ei ollut kuulunut mitään seitsemään päivään 1. – 7.6.2004 hänen viimeisen työnantajan tiedossa olleen työkyvyttömyyspäivän jälkeen, oli esimies työnantajan edustajana soittanut 8.6.2004 A:lle ja pyytänyt häntä seuraavana päivänä keskustelemaan. Soiton jälkeen A oli lähettänyt ainakin kolme tekstiviestiä esimiehelle. A oli ilmeisesti vasta puhelinsoiton jälkeen 8.6.2004 antanut lääkärintodistuksen työtoverilleen toimitettavaksi esimiehelle. Lääkärintodistus oli toimitettu esimiehelle vasta 9.6.2004 kello 7.10 A:n työtoverin välityksellä. Samana päivänä oli pidetty tilaisuus, jossa A:ta oli kuultu. Hän ei ollut tilaisuudessa kertonut huolimattomuuden tai unohduksen lisäksi mitään perustetta sille, ettei hän ollut toimittanut lääkärintodistusta työnantajalle. Edellä mainitulla perusteella yrityksessä oli käsitelty A:n työsuhdetta purkautuneena.

A oli ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää syytä poissaololleen. Kanteen mukaan vain ne päivät, jolloin työntekijän tulisi olla töissä, otettaisiin huomioon laskettaessa työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaista seitsemän päivän jaksoa. Työsopimuslaissa tarkoitetaan kalenteriaikaa ja oikeuskäytännössä on omaksuttu linjaus, että seitsemän päivän jaksoon pitäisi sisältyä noin viisi työpäivää, sellaisissa työaikamuodoissa, joissa työskennellään säännöllisesti viitenä päivänä viikossa. A:n poissaolo ylitti lain tarkoittaman seitsemän päivää. Työnantajalle ei ollut asetettu mitään aktiivista velvoitetta selvittää, miksi työntekijä oli ollut poissa työstä. Oikeuskäytännössä oli joskus katsottu, että työnantajalla ei olisi oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena, jos työnantaja oli olosuhteesta voinut päätellä, että työntekijällä olisi pätevä syy poissaololle.

A:lla oli viimeisiltä työssäolovuosilta melkoinen määrä työkyvyttömyysjaksoja. Kaikilta näiltä jaksoilta hän oli toimittanut lääkärintodistukset viivytyksettä, eikä asiassa ollut ollut mitään ongelmaa. Hänellä oli siten ollut hyvin tiedossaan työehtosopimuksen määräykset ja yhtiön käytännöt asiassa. Kun A:n työhistoriaan ei sisältynyt mitään viitteitä pitkistä poikkeuksellisista poissaoloista ja kun hän peräkkäisten poissaolojaksojen alkaessa oli viivytyksettä toimittanut lääkärintodistukset työnantajalle ja kun työnantajan edustajat olivat todenneet hänen käyvän työpaikan läheisyydessä tuomassa työtoverinsa töihin, ei työnantajalla voida katsoa olevan mitään velvoitetta selvittää, miksi työntekijä oli poissa työstä.

A ei ollut missään vaiheessa vedonnut mihinkään pätevään syyhyn, jonka johdosta hän olisi voinut jättää ilmoittamatta poissaolostaan. Toimihenkilöunioni TU:n kannassa erimielisyyspöytäkirjassa oli todettu A:n menetelleen huolimattomasti unohtaessaan toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle. Menettelyllään A oli toiminut työehtosopimuksen vastaisesti, laiminlyönyt viipymättä toimittaa todistus työnantajalle ja laiminlyönyt ilmoittaa työnantajalle poissaolostaan ja sen perusteesta. Kun poissaoloa oli jatkunut seitsemän päivää, muodosti se perusteen pitää työsopimusta purkautuneena. Työsuhteen purkautuneena pitäminen oli tapahtunut lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.Teknologiateollisuus ry oli asiassa saatu selvitys huomioon ottaen päätynyt perustellusti siihen käsitykseen, että työnantaja oli tässä tapauksessa suorittanut työsopimuksen purkautuneena pitämisen työehtosopimusten liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti. Teknologiateollisuus ry ei ollut rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

A:n työsopimus ja sen purkautuminen

A on työskennellyt Elcoteq Network Oyj:n palveluksessa työntekijä- ja toimihenkilötehtävissä 6.10.1999 lukien viimeksi korjausinsinöörinä. Sitä ennen hän työskenteli yhtiön palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa 7.10.1996 lukien ja suoritti jäljellä olleen kolmen kuukauden jakson varusmiespalveluksestaan.

Työnantaja on 9.6.2004 ilmoittanut pitävänsä A:n työsopimusta purkautuneena 1.6.2004 lukien. Työsopimuksen purkautuneena pitämisen perusteeksi yhtiö ilmoitti A:n luvattoman ja ilmoittamattoman yli seitsemän päivän poissaolon työstä 1. – 7.6.2004.

Todistelu

Työsopimuksen purkautumisen syistä työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään ja työnantajapuolelta yhtiön korjaamopäällikkö B:tä.

Kirjallisina todisteina työtuomioistuimelle on esitetty A:ta koskevat lääkärintodistukset 23.4.2004 ja 21.5.2004 sekä sosiaali-terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tautiluokitus vaikea-asteisen masennustilan osalta.

Työsopimuksen purkautumiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

Työtuomioistuimelle jätetyn, 23.4.2004 päivätyn lääkärintodistuksen mukaan A on ollut vakavan masennustilan vuoksi työkyvytön 27.4. – 31.5.2004. Edelleen A:ta koskevan 21.5.2004 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan hän on ollut vakavan masennustilan vuoksi työkyvytön 1. – 30.6.2004. Sosiaali-terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tautiluokituksen mukaan vaikea-asteisessa masennustilassa henkilö on kykenemätön tekemään tavanomaista työtään, osallistumaan harrastuksiin tai hallitsemaan yksityiselämäänsä.

A on kertonut, että keväällä 2004 hänelle oli yksityiselämässä sattuneiden vastoinkäymisten takia tullut itsetuhoisia ajatuksia. A oli vakavan masennuksen vuoksi sairauslomalla 6.3. ja 1.6.2004 välisenä aikana viitenä peräkkäisenä jaksona. Hän toimitti työnantajalle kaikista sairauslomista lääkärintodistuksen työtoverinsa välityksellä. Työnjohtaja B soitti toukokuun alussa 2004 A:lle tiedustellakseen hänen kesälomansa ajankohtaa. Kuultava ilmoitti tuolloin voivansa pitää kesäloman sairauslomien päättymisen jatkoksi. B soitti uudelleen 7.6.2004 A:lle ja syytä ilmoittamatta pyysi häntä saapumaan luokseen työpaikalle 9.6.2004. Soiton jälkeen kuultava huomasi todennäköisesti sairauden vuoksi unohtaneensa toimittaa työnantajalle 21.5.2004 saamansa lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli saman sairauden johdosta työkyvytön myös ajan 1. – 30.6.2004. Hän antoi lääkärintodistuksen työtoverilleen, joka toimitti sen työnantajalle 9.6.2004. Sairauslomansa aikana A oli pystynyt muun muassa ajamaan autoa ja oli vienyt työtoverinsa työpaikalle noin kerran viikossa.

Lisäksi A kertoi työsopimuksen päättymisen jälkeen olleensa taksinkuljettajan työssä runsaan kuukauden ajan loppukesällä 2004. Edelleen A:n kertoman mukaan hänen taloudellinen tilanteensa on työsopimuksen päättymisen jälkeen ollut huono, koska hänen vähäiset tulonsa eivät ole kattaneet hänen elatusmaksujaan, vuokriaan, lainojaan ja muita tavanomaisia elinkustannuksiaan.

B:n mukaan A oli sairauslomalla 6.3.2004 lähtien useammassa jaksossa. Todistaja oli tullut tietämään A:n sairauden laadun sairauslomien aikana. A toimitti sairauslomiensa aikana lääkärintodistukset työnantajalle aina ajallaan lukuun ottamatta viimeistä, 21.5.2004 päivättyä lääkärintodistusta. B havaitsi muistamansa mukaan A:n poissaolon työstä viimeistään perjantaina 4.6.2004 ja soitti A:lle 8.6.2004 pyytäen häntä tulemaan luokseen 9.6.2004. A:n sairausloman jatkuminen oli tullut selville puhelun aikana. Puhelinkeskustelun jälkeen A oli samana päivänä lähettänyt B:lle useita tekstiviestejä ja muun ohella kysynyt, voiko hän pitää kesälomansa heinäkuussa 2004. A:n toimittama 21.5.2004 päivätty lääkärintodistus oli tullut B:lle aamulla 9.6.2004 ennen palaveria, jossa A:n työsopimus purettiin.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Edelleen irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin mukaan jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Saman pykälän 3 momentin mukaan työsopimuksen purkautuminen peruuntuu, jos työntekijä ei ole hyväksyttävän syyn vuoksi voinut ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle.

Esillä olevassa asiassa A on toukokuun lopussa 2004 päättyneen sairauslomajaksonsa jälkeen ollut edelleen työstä poissa 1.6. alkaen. A:n esimies on kertonut saaneensa tiedon A:n sairauden jatkumisesta seuraavalla viikolla käydyssä puhelinkeskustelussa. Henkilötodistelussa on jäänyt osin epäselväksi, onko puhelinkeskustelu käyty 7. vai 8.6.2004. Esimiehen todistajankertomuksen perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että keskustelu on käyty 8.6. eli samana päivänä, jona A oli lähettänyt esimiehen matkapuhelimeen tallentuneet tekstiviestit. Näin ollen A on ollut työstä poissa syytä ilmoittamatta seitsemän kalenteripäivää.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että seitsemän päivän ajanjaksoa laskettaessa mukaan otetaan periaatteessa kaikki kalenteripäivät riippumatta siitä, ovatko ne työntekijän työpäiviä. Poikkeuksena tästä ovat tapaukset, joissa poissaolojaksoon sisältyy vain muutama työpäivä muiden päivien ollessa esimerkiksi työajan tasoitusvapaita (Tiitinen – Kröger, Työsopimusoikeus, 2003, s. 455). Tällainen poikkeustapaus oli esillä korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa KKO 2001:40, jossa työntekijän poissaolo oli ajoittunut joulunpyhien yhteyteen. Nyt vireillä olevassa asiassa työntekijän poissaolojaksoon on sisältynyt viikonlopun kaksi vapaapäivää. Nämä tavanomaiset vapaapäivät eivät työtuomioistuimen mielestä pidennä laissa säädettyä seitsemän päivän määräaikaa, vaan A:n on katsottava olleen laissa ja työehtosopimuksessa tarkoitetun pituisen jakson poissa työstä syytä tähän ilmoittamatta.

Vaikka työntekijä ei ole ilmoittanut syytä poissaoloonsa, työsopimuksen purkautuneena pitäminen saattaa joissakin tapauksissa edellyttää, ettei työnantaja ole muutenkaan tiennyt tai olosuhteiden perusteella voinut päätellä ja saada tietoonsa poissaolon syytä (näin KKO 1990:135, jossa työnantaja oli voinut päätellä työntekijän poissaolon jatkuneen samasta, edellisenkin sairauslomajakson aiheuttaneesta syystä).

A on 6.3.2004 lähtien ollut useassa jaksossa sairauslomalla, joka on johtunut samasta syystä. Yhtiö on sille toimitettujen lääkärintodistusten perusteella tiennyt A:n sairauden laadun 31.5.2004 asti kestäneiltä poissaolojaksoilta. Esimies on kertomansa mukaan viimeistään saman viikon perjantaina 4.6.2004 todennut A:n poissaolon jatkuvan. A:han on otettu puhelimitse yhteyttä seuraavalla viikolla heti kun edellä käsitelty työsopimuslain mukainen seitsemän päivän määräaika on kulunut umpeen. Tuossa tilaisuudessa yhtiön tietoon on tullut A:n sairausloman jatkuminen edelleen samasta syystä. Sitä koskeva lääkärintodistus on toimitettu yhtiölle aamulla 9.6.2004 ennen työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä. Lääkärintodistuksesta ilmenevä sairaus on ollut sinänsä hyväksyttävä syy poissaoloon.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on selostetuissa olosuhteissa voinut päätellä A:n poissaolon johtuvan pätevästä syystä eli saman sairauden jatkumisesta. Vaikka A on ollut helposti tavoitettavissa, työnantaja ei ole myöskään tarkistanut asiaa, vaan on poissaolon jatkuttua seitsemän päivää ryhtynyt toimenpiteisiin A:n työsopimuksen päättämiseksi. Toiselta puolen A:n sairaus on ollut sen laatuinen, että sen voidaan esitetyn selvityksen mukaan arvioida heikentäneen hänen kykyään huolehtia oikea-aikaisesti poissaoloperusteen ilmoittamisesta.

Työtuomioistuimen Ratkaisu

Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen A:n menettely ei työtuomioistuimen mielestä ole oikeuttanut niin vakavaan seuraamukseen, että hänen työsopimustaan olisi työsopimuslain 8 luvun säännösten mukaan voitu pitää purkautuneena. Kun A:lle ei ole väitettykään aiemmin sattuneen vastaavanlaisia tai muitakaan laiminlyöntejä työssään, poissaolon syyn ilmoittamatta jättäminen ei täytä myöskään työsopimuksen irtisanomiselle asetettavia edellytyksiä. Päättäessään A:n työsuhteen edellä selostetuissa olosuhteissa työnantaja on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Työtuomioistuimen Ratkaisu

Irtisanomisajan palkka

Elcoteq Network Oyj on pitänyt A:n työsopimusta purkautuneena vastoin irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. A ei ole saanut hyväkseen irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Tämän vuoksi A on oikeutettu vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan irtisanomisajalta. Vaatimuksen määrä on riidaton.

Korvausvelvollisuus

Elcoteq Network Oyj on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti ja siinä otetaan huomioon muun ohella työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kesto, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Työtuomioistuin katsoo, ettei A:n työllistyminen runsaan kuukauden ajaksi kesällä 2004 ole katkaissut hänen työsuhteensa perusteettoman päättämisen ja hänen pitkittyneen työttömyytensä välistä syy-yhteyttä. A:n työttömyys on jatkunut runsaan vuoden marraskuuhun 2005 sattuneeseen, työkyvyttömyyden aiheuttaneeseen tapaturmaan asti. Hänen työsuhteensa yhtiössä oli kestänyt kahdessa jaksossa yhteensä runsaat seitsemän vuotta. Työsuhteen perusteeton päättäminen tuomiossa selostetuin tavoin on A:n terveydentila huomioon ottaen vaikuttanut hänen kokemaansa loukkausta enentävästi. Toisaalta hänen työllistymismahdollisuutensa ovat hänen ikänsä huomioon ottaen (s. 1976) kohtuullisen hyvät. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavat 27 000 euroa.

Irtisanomissuojasopimuksen mukaisesta korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Lainkohdan mukaan korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on pääsäännön mukaan vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

A:lle on Toimihenkilöiden työttömyyskassan antamien maksatustietojen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa siltä ajalta, johon korvausvelvollisuus palkkaetujen menetyksestä kohdistuu, 10 924,05 euroa.

A:n toimeentulo on selvityksen mukaan työsopimuksen päättymisen jälkeen heikentynyt tuntuvasti muiden samaan aikaan sattuneiden taloudellisten vaikeuksien takia. Työsopimuksen perusteeton päättäminen on aiheuttanut hänelle edellä kuvatun loukkauksen. A:lle tuomittavasta korvauksesta tehtävää vähennystä on näistä syistä pienennettävä 50 prosenttiin. Tuomittavasta määrästä 27 000 eurosta on siten vähennettävä 50 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 5 462,03 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 21 537,97 euroa.

Elcoteq Network Oyj on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 5 462,03 euroa työttömyysvakuutus- rahastolle.

Valvontavelvollisuus

Teknologiateollisuus ry on saanut tietää A:n työsopimuksen purkautumisesta vasta hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen. Työnantajaliitto on erimielisyysneuvotteluissa hyväksynyt työnantajan menettelyn. Kysymys siitä, onko A:n työsopimuksen purkautuneena pitämiseen olleet riittävät perusteet, on kuitenkin ollut siinä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, ettei työnantajaliiton voida yhtiön menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Elcoteq Network Oyj on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2 100 euroa. Kulujen määrä on ollut riidaton.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Teknologiateollisuus ry:n on itse vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivulta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2006/20060023

1 ajatus aiheesta “TT 2006-23 Työsopimuksen purkaminen ja irtisanomissuoja”

  1. Paluuviite: 6. Työsuhteen purkaminen | Työriitalakimies

Kommentointi on suljettu.