TT 2006-21 Irtisanomissuoja ja sairausloma

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT 2006-21 koskien työsuhteen purkamista poissaolon vuoksi. Työnantaja ei ollut maksanut työtekijälle kuuluvaa palkkaa, kun tämä oli ollut sairaslomalla, sillä oli käsitellyt työntekijän sopimuksen purkautuneena, kun tämä ei ollut tullut töihin, vaikka työnantaja oli tietoinen sairaudesta, sekä sairauslomasta.

Kun työnantaja oli tiennyt työntekijän sairaudesta ja sairausloman jatkumisesta, sillä ei ollut ollut perusteita käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena.

Työntekijällä oli oikeus saada täysi palkka noudattamatta jääneeltä irtisanomisajalta siitä huolimatta, että aika, jolta työnantaja oli työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, oli työsopimuksen purkautuessa jo päättynyt.

Kysymys myös valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21

Kanne

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että E. Voutilainen Oy on rikkonut irtisanomissuojasopimusta päättämällä perusteettomasti A:n työsopimuksen pitämällä sitä purkautuneena,

velvoittaa E. Voutilainen Oy:n maksamaan A:lle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena 23.756,64 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä lukien,

velvoittaa E. Voutilainen Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 3.683,20 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä lukien,

velvoittaa Suomen Maalarimestariliiton maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa E. Voutilainen Oy:n ja Suomen Maalarimestariliiton korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Yhtiön vastaus

Yhtiö on kiistänyt kanteen sekä vaatinut sen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

Raastuvanoikeuden päätös 7.9.1989

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että yhtiö oli purkanut A:n työsopimuksen koeaikana ja ettei purkaminen ollut tapahtunut epäasiallisilla perusteilla. Lisäksi raastuvanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että työsopimuksen purkaminen olisi tapahtunut A:n sukupuolen perusteella.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen ja velvoittanut A:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 6.000 markalla 16 prosentin korkoineen 7.9.1989 lukien.

Perusteet

Maalari A on ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa E. Voutilainen Oy:hyn 11.6.1997 alkaen. A on ollut työkyvytön munuaisten vajaatoiminnan vuoksi 11.5. – 4.6.2004, 5.6. – 31.8.2004 ja 1.9.2004 – 28.2.2005. Yhtiö on päättänyt A:n työsopimuksen pitäen sitä purkautuneena 6.10.2004 lähtien. Työnantajan 7.10.2004 päivätyssä ilmoituksessa A:n työsopimusta on pidetty purkautuneena, koska A on ollut poissa työstä yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta tänä aikana työnantajan edustajalle pätevää syytä poissaololleen.

Työehtosopimuksen 28 §:n I 4 kohdan mukaan työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle. Työnantajan ohjeiden mukaan työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään lähimmälle esimiehelleen, nokkamiehelle tai toimistolle. A on ilmoittanut välittömästi sairauslomalle jäätyään työkyvyttömyytensä jatkumisesta työnantajan toimistossa työskentelevälle B:lle. Hän on siten täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa.

A on ollut sairauslomalla munuaisten vajaatoiminnan vuoksi 11.5.2004 alkaen ja saanut dialyysihoitoa. Työnantajan on täytynyt olla tietoinen, että A:lla on edelleen ollut pätevä syy poissaololleen 1.9.2004 lukien. Työnantaja on myös ollut tietoinen A:n sairauden laadusta ja vakavuudesta sekä siitä, ettei A ole työkykyinen ennen kuin hänelle on tehty elinsiirto. A:n työsopimus on näin ollen päätetty irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Edes työsopimuksen irtisanomiseen ei ole ollut laillisia perusteita. A:n työsuhde on kestänyt yli seitsemän vuotta, joten tapaukseen tulee soveltaa kahdeksan viikon irtisanomisaikaa. Irtisanomisajan palkkana A:lle on siten maksettava 320 tuntia x 11,51 euroa eli 3.683,20 euroa.

Rakennusliiton ja Suomen Maalarimestariliiton välillä on neuvoteltu asiasta 4.3. ja 4.4.2005. Työnantajaliitto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun Suomen Maalarimestariliitto on päinvastoin tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn, tulee se tuomita asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Vastaus Kannevaatimuksiin

E. Voutilainen Oy ja Suomen Maalarimestariliitto ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi E. Voutilainen Oy ja Suomen Maalarimestariliitto ovat vaatineet kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja on antanut A:lle yli kuukauden aikaa lääkärintodistuksen toimittamiseen 1.9.2004 alkaneesta työkyvyttömyydestään. A ei kuitenkaan ole toimittanut lääkärintodistusta. A:n yli kuukauden poissaolon syy ei ole ollut työnantajan tiedossa. Työnantajalla on siten ollut perusteltu syy olettaa, ettei A enää halunnut palata työhön.

Työnantajan antaman ohjeen mukaan työkyvyttömyydestä on aina esitettävä lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen on oltava lääkärin allekirjoittama ja siinä on oltava diagnoosi. E. Voutilainen Oy:n työntekijät ovat lääkärintodistuksen saatuaan toimittaneet sen heti työnantajalle henkilökohtaisesti tai postittamalla. A ja yrityksen muut työntekijät ovat saaneet koulutusta työnantajan ohjeen mukaisesta menettelystä.

Työnantajan ohje työkyvyttömyydestä ilmoittamisesta lähimmälle esimiehelle, nokkamiehelle tai toimistolle jo ennen työvuoron alkua on toimintaohje, joka sisältää tärkeysjärjestyksen työntekijän työkyvyttömyysselvityksen vastaanottajista. A on rikkonut selvitysvelvollisuutensa, kun hän on perusteetta jättänyt ilmoittamatta asiasta lähimmälle esimiehelleen ja toissijaisesti nokkamiehelle, joille tieto olisi ollut tärkein. Sen sijaan A on ilmoittanut poissaolostaan toimistolle, joka on ollut etusijajärjestyksessä vasta kolmantena. Lähimmän esimiehen ja nokkamiehen sivuuttaminen on edellyttänyt painavia perusteita. A on rikkonut työehtosopimuksen 28 §:ää, työnantajan antamaa ohjetta sekä yrityksen käytäntöä jättäessään antamatta selvityksen työkyvyttömyydestään.

Työnantajan ohje edellyttää, että poissaolon syyn on oltava hyväksyttävä ja poissaolosta on täytynyt ilmoittaa työntajalle. Myös oikeuskirjallisuudessa on edellytetty molempien kriteerien täyttymistä. Jos jompikumpi edellytys jää täyttymättä, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena seitsemän päivän poissaolon jälkeen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vaikka työntekijän poissaolo johtuu laillisesta perusteesta, kuten sairaudesta, työnantajalla on oikeus pitää työsopimusta purkautuneena, ellei poissaolosta ilmoittamista ole kohdannut pätevä este. A ei ole ollut estynyt ilmoittamasta työnantajalle pätevää syytä poissaololleen. Työnantajalla on siten ollut oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n nojalla.

A:n poissaolon aikana 1.9. – 6.10.2004 on työnantajalle aiheutunut tuhansia euroja taloudellista vahinkoa muun muassa vaikeuksina töiden organisoinnissa, töiden loppuun saattamisessa, työvälineiden käytössä ja uuden korvaavan työvoiman palkkaamisessa. Nämä seikat on huomioitava kokonaisarvostelussa. A:lle ei ole aiheutunut hänen työsopimuksensa purkautuneena pitämisen johdosta mitään vahinkoa, koska hän on ollut pysyvästi työkyvyttömänä Kelan sairauspäivärahalla, eikä työnantajalla ole ollut palkanmaksuvelvollisuutta. Korvausvaatimukset ovat tämänkin vuoksi perusteettomia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt E.Voutilainen Oy:n palveluksessa vuodesta 1997 lukien. A on ollut lääkärin toteaman sairauden vuoksi 11.5.2004 lukien työkyvyttömänä niin, että ensimmäinen sairauslomajakso on ollut 11.5. – 4.6.2004, toinen 5.6. – 31.8.2004 ja kolmas 1.9.2004 – 28.2.2005.

E. Voutilainen Oy on 7.10.2004 päivätyllä ilmoituksella pitänyt A:n työsopimusta purkautuneena 6.10.2004 lukien sillä perusteella, että A on ollut pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä vähintään seitsemän päivää.

Kanteessa on katsottu, että työnantajalla ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyjä perusteita pitää A:n työsopimusta purkautuneena.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on asian selvittämiseksi kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä vastaajan ja kuultavan nimeämänä kehitysjohtaja C:tä. Todistajina on kuultu kantajan nimeämänä toimistotyöntekijä B:tä sekä vastaajan ja kuultavan nimeämänä maalari D:tä.

Kirjallisina todisteina on esitetty 7.10.2004 päivätty ilmoitus työsopimuksen purkautumisesta, E. Voutilainen Oy:n ohje uusille työntekijöille 4.3.2004 sekä kolme lääkärintodistusta.

A:n työsopimuksen päättämisestä esitetty selvitys

A on kertonut, että hänellä todettiin munuaisen vajaatoiminta vuonna 1995. Sairaus on koko ajan pahentunut, ja A:n on ennen työsuhteensa päättymistä ollut sairauslomalla 11.5.2004 lukien. A on kertonut saaneensa dialyysihoitoa syksystä 2004 lukien.

A:n mukaan työnantaja on tiennyt hänen sairautensa laadusta muun muassa sillä perusteella, että hän on toimittaessaan kesäkuussa 2004 toisen sairauslomatodistuksen työpaikalle keskustellut tästä asiasta B:n kanssa. Lääkärin todettua työkyvyttömyyden jatkuvan edelleen 1.9.2004 jälkeen hän soitti välittömästi toimitusjohtaja E:lle, jonka puhelimeen vastasi kuitenkin B. Puhelimessa A kertoi sairauslomansa jatkumisesta 28.2.2005 saakka ja ilmoitti toimittavansa lääkärintodistuksen työnantajalle myöhemmin. B:n kanssa käymänsä puhelinkeskustelun jälkeen A toimitti lääkärintodistuksen kuitenkin suoraan Kelaan, koska työnantajalla ei ollut enää velvollisuutta maksaa hänelle palkkaa sairausloman ajalta.

B on kertonut vastanneensa 1.9.2004 toimitusjohtaja E:n puhelimeen A:n soittaessa. B oli tehnyt A:n kanssa käymästään puhelinkeskustelusta kirjallisen muistion, jonka hän toimitti C:lle. Muistioon oli kirjattu A:n sairausloman jatkuminen helmikuun 2005 loppuun saakka sekä se, että A toimittaisi lääkärintodistuksen saman viikon perjantaihin mennessä.

C ei työtuomioistuimessa kuultaessa muistanut keskustelleensa A:n kanssa kesäkuussa tämän sairaudesta. C oli kuitenkin saanut A:lle siihen mennessä määrätyistä sairauslomista lääkärintodistukset. C on edelleen kertonut saaneensa B:ltä muistilapulla tiedon, että A toimittaisi lääkärintodistuksen myöhemmin. C ei muistanut, mainittiinko muistilapussa, milloin A:n sairausloma päättyy. A:n poissaolon täsmällistä syytä C ei kertomansa mukaan tiennyt.

A on kertonut tiedustelleensa B:ltä puhelimitse lokakuussa 2004 saman vuoden kesälomarahoja, jotka olisi tullut maksaa syyskuun loppuun mennessä. B oli ilmoittanut toimitusjohtajan kieltäneen maksamasta lomarahoja. Lomarahat oli sittemmin maksettu liiton asiamiehen puututtua asiaan. Lääkärintodistuksesta ei tuolloin ollut mitään puhetta.

B on puolestaan kertonut, että A oli vaikuttanut tuohtuneelta lomaraha-asiasta ja että tämä oli epäillyt, ettei enää taida tulla töihin. B:n mukaan hänellä oli syksyllä 2004 puhetta toimitusjohtajan ja C:n kanssa siitä, ettei A:n lääkärintodistus ollut vielä tullut. B:n kertoman mukaan työnantaja oli sanonut hänelle, ettei A:n lääkärintodistuksen perään saa kysellä.

C:n kertoman mukaan työnantaja odotti muutamia viikkoja ennen A:n työsuhteen päättämistä, koska A oli ilmoittanut toimittavansa lääkärintodistuksen myöhemmin. Lääkärintodistusta ei kuitenkaan koskaan toimitettu. C oli laatinut ilmoituksen A:n työsuhteen päättämisestä toimitusjohtajan ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus työsuhteen päättämisestä ja kesälomarahojen maksamisesta toimitettiin A:lle samassa kirjekuoressa.

Työnantajan ohjeesta ja yrityksen käytännöstä esitetty selvitys

C, D ja B ovat kertoneet, että työnantajan 4.3.2004 laatima ohje poissaoloista ilmoittamisesta on lähetetty kaikille työntekijöille kotiin, ohjeesta on tiedotettu yrityksen sisäisessä tiedotteessa ja että ohjetta on käsitelty koulutustilaisuuksissa. C:n, D:n ja B:n mukaan yrityksen käytäntö on, että sairaustapauksissa lääkärintodistus, josta on ilmettävä diagnoosi, toimitetaan välittömästi työnantajalle. C:n mukaan lääkärintodistus on toimitettava mielellään jo ennen työvuoron alkua, vaikka työnantajan laatimassa ohjeessa ei niin nimenomaisesti mainitakaan. Lisäksi ohjeen on C:n ja D:n mukaan käytännössä tulkittu sisältävän etusijajärjestyksen niistä henkilöistä, joille poissaoloilmoitus on ensisijaisesti tehtävä. Poissaolosta voidaan siten ilmoittaa B:lle, mikäli ensin on yritetty tavoitella esimiestä. C:n käsityksen mukaan sairauspoissaoloista ilmoittamista koskeva menettely on ollut kaikille työntekijöille selvä, eikä ongelmia ole ilmennyt. A ei kertomansa mukaan ole saanut työnantajalta ohjeistusta sairauslomasta ilmoittamisesta.

D on kertomansa mukaan saanut joskus sairausloman ajalta päivärahaa Kelalta, mutta on tuolloinkin toimittanut lääkärintodistuksen myös työnantajalle.

Näytön arviointi

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen perusteella asiassa on riidatonta, että A on toimittanut lääkärintodistukset 11.5. – 4.6.2004 ja 5.6. – 31.8.2004 kestäneistä sairauslomistaan työnantajalle. Lääkärintodistuksissa sairauslomien syyksi on ilmoitettu munuaisten vajaatoiminta.

Esitetty selvitys osoittaa myös, että A on 1.9.2004 ilmoittanut puhelimitse sairauslomansa jatkumisesta 28.2.2005 saakka yhtiön toimistoon, jossa toimitusjohtajan puhelimeen on vastannut B. A on myös luvannut toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle vielä samalla viikolla. B on puolestaan toimittanut A:n kanssa käymästään puhelinkeskustelusta laatimansa kirjallisen muistion edelleen kehitysjohtaja C:lle.

A on lokakuussa 2004 ennen työsopimuksensa päättämistä soittanut yhtiöön B:lle tiedustellakseen maksamatta olevia kesälomarahojaan. Keskustelussa ei ole ollut puhetta lääkärintodistuksen lähettämisestä. B:n kertoman mukaan työnantaja oli aikaisemmin kieltänyt häntä kyselemästä A:n lääkärintodistuksesta. Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä ja tieto lomarahojen maksamisesta on sen jälkeen toimitettu A:lle samassa kirjekuoressa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Maalausalan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen mukaan työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät työsopimuslain mukaisesti irtisanomissuojasopimuksessa erikseen mainituin poikkeuksin. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaan jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Säännös on tarkoitettu sovellettavaksi niissä tilanteissa, joissa toinen sopijakumppani on tavoittamattomissa eikä työsopimuksen purkaminen siihen liittyvine menettelytapoineen sen vuoksi ole mahdollista.

Työsopimuslain mainitun säännöksen mukaan työsopimuksen purkautuneena käsitteleminen edellyttää siten, että työntekijä ei ole ilmoittanut työnantajalle pätevää syytä poissaololleen seitsemän päivän kuluessa. Kysymyksessä on pakottava säännös, josta osapuolilla ei ole oikeutta poiketa säädettyjä työsopimuksen purkautuneena pitämisen perusteita laajentaen. Milloin pätevästä poissaolon syystä on ilmoitettu, edellä mainittu lainkohta ei sovellu, vaikka poissaolon perustetta ei olisi selvitetty esimerkiksi työnantajan määräysten edellyttämällä tavalla. Tällaiset tapaukset voivat tulla arvioitaviksi työsopimuksen irtisanomista tai purkamista koskevien säännösten mukaan.

A on ollut sairautensa vuoksi työkyvytön, joten hänellä on ollut pätevä syy poissaololleen. Kun työnantaja on ollut tietoinen A:n sairaudesta ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkumisesta, sillä ei ole ollut perusteita katsoa, että A olisi ollut poissa työstä ilman pätevää syytä. A on myös ilmoittanut poissaolonsa syystä ja kestosta työnantajalle välittömästi sairausloman jatkumisesta tiedon saatuaan. A ei siten ole ollut työsopimuslain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla syytä ilmoittamatta poissa.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetyt perusteet käsitellä A:n työsopimusta purkautuneena.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Irtisanomisajan palkka

Kanteessa on vaadittu työnantajan velvoittamista maksamaan A:lle myös irtisanomisajan palkkaa vuosilomakorvauksineen irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n nojalla. Vastaajapuoli on kiistänyt vaatimuksen sillä perusteella, että työehtosopimuksen mukainen aika, jolta maksetaan sairausajan palkkaa, oli tuolloin jo päättynyt, joten A ei ollut kärsinyt vahinkoa työsopimuksen purkautuneena pitämisen johdosta.

Rakennusalalla sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaan työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Irtisanomisajoista on sovittu irtisanomissuojasopimuksen 3 §:ssä.

Työtuomioistuimen vastaavankaltaisessa tapauksessa aiemmin omaksuman ratkaisukäytännön mukaan irtisanomisaikaa vastaava korvaus on ymmärrettävä sopimussakon luonteiseksi, määrältään etukäteen vahvistetuksi hyvitykseksi irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Jos työsopimus on purettu perusteettomasti, korvaus erääntyy maksettavaksi heti työsuhteen päätyttyä ja riippumatta siitä, minkälaiseksi työntekijän taloudellinen asema kehittyy irtisanomisaikaa vastaavana ajanjaksona tai mikä se olisi ollut sopimuksen jatkuessa. (Ks. esim. TT 2002-77)

Työtuomioistuimella ei nyt käsiteltävänä olevan asian yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella ole perusteita päätyä muunlaiseen ratkaisuun. A:n työsuhde on päätetty noudattamatta irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisanomisaikaa. Hänellä on sen vuoksi oikeus saada korvaus irtisanomisajalta saamatta jääneestä palkasta. Irtisanomisajan palkan määrä on riidaton.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

A:lla on oikeus saada korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen suuruutta määrättäessä on työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti otettu huomioon muun muassa A:n työsuhteen kesto ja työnantajan menettely työsuhdetta päätettäessä. Ottaen lisäksi huomioon, että työsopimuksen purkautumisesta ei ole koitunut ansionmenetystä A:n siirryttyä työkyvyttömyyseläkkeelle, kohtuullinen korvauksen määrä on neljän kuukauden palkkaa vastaavat 7.366,40 euroa.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Suomen Maalarimestariliiton olisi tullut havaita jäsenyrityksensä menetelleen virheellisesti päättäessään A:n työsopimuksen ja pyrkiä tämä menettely oikaisemaan. Liitto ei kuitenkaan ole näin menetellyt, vaan se on päin vastoin ohjeistanut työnantajaa päättämään A:n työsuhteen. Suomen Maalarimestariliitto on näin laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Maalarimestariliitto ja E. Voutilainen Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 500 euroa. Määrä on riidaton.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivulta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2006/20060021