Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2010:18 koskien irtisanomissuojaa, tilanteessa missä työntekijä on irtisanottu ilman tarpeeksi asiallista ja painavaa syytä.
Matkustaessaan junassa vapaapäivänään VR:n työntekijä oli nauttinut alkoholia ja alkanut epäasiallisin tavoin vastustaa työtehtäviään hoitavan konduktöörin hänelle antamia ohjeita ja muun muassa töninyt tätä kädellään. Työntekijä ei ollut yli 30 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana saanut huomautuksia työskentelystään tai käyttäytymisestään. Olosuhteita kokonaisuudessaan arvioitaessa työntekijän yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsematonta tekoa ei voitu sen moitittavuudesta huolimatta pitää niin vakavana hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden rikkomisena, että työnantajalla olisi sen johdosta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään lakkauttaa työntekijän työsopimus. Yhtiöllä ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 18
KANNE
Vaatimukset
Rautatieläisten Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
velvoittaa VR Osakeyhtiön suorittamaan vaununasentaja A:lle työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevan sopimuksen tarkoittamana korvauksena perusteettomasta työsopimuksen irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä 34.734 euroa (15 x 2.315,60 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä lukien.
Rautatieläisten Liitto ry on lisäksi vaatinut Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja VR Osakeyhtiön velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rautatieläisten Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion antopäivästä on kulunut yksi kuukausi.
Perusteet
VR Osakeyhtiö on 22.4.2009 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajalla 21.10.2009. A:n työsuhde yhtiössä on alkanut 20.10.1977, joten työsuhteen kestoksi tulee yli 30 vuotta.
A oli 2.3.2009 noin kello 21.25 nauttinut alkoholia N-lähijunassa. Junan konduktööri oli kiinnittänyt huomiota A:n alkoholin käyttöön. Konduktööri kehotti A:ta lopettamaan juomisen ja laittamaan alkoholijuomansa pois näkyvistä. Kun A ei välittömästi noudattanut konduktöörin käskyä, tämä kehotti A:ta jäämään pois seuraavalla pysäkillä.
Konduktööri koki A:n käytöksen junan eteisessä uhkaavaksi. Konduktöörin mukaan A oli töninyt häntä sormillaan ja avokämmenellä huolimatta tämän perääntymiskomennosta. A:n oman muistikuvan mukaan hän ei ollut töninyt konduktööriä, mutta junan heilahtaessa hän on saattanut ottaa tukea konduktöörin olkapäästä. Konduktöörin pyynnön mukaisesti A nousi pois junasta Käpylän asemalla.
Edellä kuvatun tapahtumien kulun johdosta yhtiö on katsonut luottamuksen A:han horjuneen siinä määrin, ettei työsopimuksen enempi jatkaminen ole ollut mahdollista. A:n työsopimus irtisanottiin. A:ta ei ole koskaan työstään tai käytöksestään varoitettu eikä huomautettu. A:n huonon käytöksen osatekijänä on epäilemättä ollut alkoholi, jota A oli nauttinut vapaa-ajallaan palatessaan Tallinnan matkalta ystäviensä kera.
Tapaus sattui A:n vapaa-aikana, eikä moitittavalla käyttäytymisellä ole mitään liityntäkohtaa A:n vaununasentajan tehtäviin. Huonosta käytöksestä on saatava palautetta, mutta se ei saa olla laadultaan kohtuuton. Tästä on kysymys, kun yli 30 vuotta jatkunut työsuhde irtisanotaan lyhyen episodin johdosta, jonka aikana A toimi konduktöörin määräysten mukaisesti, jos kohta toiminnassaan hieman viivytellen. Yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomisen perusteeksi.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, jonka lausumaan VR Osakeyhtiö on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on lisäksi vaatinut Rautatieläisten Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
A on 2.3.2009 noin kello 21.25 nauttinut alkoholia N-junassa. Junan konduktööri on kiinnittänyt huomiota A:n alkoholin käyttöön, joka on kiellettyä kaikilta junissa matkustavilta. Konduktööri oli kaikkia matkustajia koskevan kiellon johdosta ensin ohjeistanut A:ta lopettamaan juomisen ja laittamaan alkoholijuomansa pois. A:n kieltäydyttyä molemmista käskyistä, konduktööri on käskenyt A:ta poistumaan junasta seuraavalla asemalla. Ollessaan siirtymässä vaunun eteisosaan A on näyttänyt VR-konsernin henkilökorttia. Kortin näyttämisen yhteydessä A on herjannut konduktööriä muun muassa ilmoittamalla olleensa VR:llä töissä jo ennen tämän syntymää.
Vaunun eteisessä A on jatkanut agressiivista käytöstään ja aloittanut konduktöörin tönimisen. Konduktööri on kokenut tilanteen junassa erittäin uhkaavaksi ja sen vakavuutta on konduktöörin kokeman mukaan korostanut A:n kuuluminen konsernin henkilöstöön.
A on menettelyllään ja etenkin konduktööriin kohdistamallaan väkivallalla rikkonut törkeästi työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaista työntekijän yleistä lojaliteettivelvollisuutta ja hänen erittäin moitittava menettelynsä on selkeästi ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lisäksi A on menettelyllään törkeästi rikkonut työsopimuslain 3 luvun 2 §:n mukaista velvollisuutta pitää huolta myös muiden työnantajan palveluksessa työskentelevien työntekijöiden työturvallisuudesta. Edelleen A on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 4 §:ää. A:n käytös on rikkonut lisäksi useita työnantajan määräyksiä ja ohjeita.
A on esiintynyt työnantajan tiloissa päihtyneenä ja vastoin nimenomaista kieltoa käyttänyt työnantajan tiloissa päihdyttäviä aineita. A on käyttäytynyt uhkaavasti ja väkivaltaisesti työtoveriaan kohtaan. Näin ollen hänen työsopimuksensa olisi voitu jopa purkaa päättymään välittömästi.
A:n työsuhteen päättämisen suhteen on noudatettu kokonaisharkintaa ja päädytty siihen, ettei varoitusmenettely ole riittävä seuraamus A:n erityisen moitittava ja vakava menettely huomioon ottaen. Raskauttavaa tilanteessa on A:n osalta ollut se, että hän muiden matkustajien nähden tietoisesti rikkoi niitä määräyksiä, jotka on annettu VR:n henkilökunnalle junassa matkustamista varten ja estänyt konduktööriä hoitamasta tehtäviään junassa. Erittäin raskauttavana tekijänä on pidettävä hänen väkivaltaista käyttäytymistään VR:n palveluksessa olevaa konduktööriä kohtaan. A syyllistyi toiminnallaan lievään pahoinpitelyyn kajoamalla vakavalla tavalla konduktöörin fyysiseen koskemattomuuteen.
Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että A:n työsuhde on päätetty vastoin työsopimuslain säännöksiä, on vaadittua korvausta pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon A:n itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. Mahdollista korvausta alentavana seikkana on erityisesti huomioitava A:n oma myötävaikutus työsopimuksensa päättämiseen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen päättäminen
A on työskennellyt VR Osakeyhtiön palveluksessa yhtiön Ilmalan kaukojunahallissa vaununasentajana. A:n työsuhde yhtiöön alkoi 20.10.1977.
A on vapaa-aikanaan 2.3.2009 ollut laivaristeilyllä ja sieltä palatessaan noussut hieman yli kello 21 Helsingin rautatieasemalta lähtevään paikallisjunaan. A on ollut alkoholin vaikutuksen alainen ja hän on myös junassa nauttinut long drink -juomaa tölkistä. Junan konduktööri kehotti Pasilan aseman jälkeen A:ta lopettamaan alkoholin juomisen ja laittamaan juoman pois. A:n viivyteltyä käskyn noudattamisessa konduktööri kehotti häntä hetkeä myöhemmin poistumaan junasta seuraavalla Käpylän asemalla.
Yhtiö on 22.4.2009 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 21.10.2009. Yhtiö on irtisanomisen perusteeksi ilmoittanut A:n agressiivisen käytöksen ja fyysisen väkivallan konduktööriä kohtaan vaunun eteisessä ennen poistumistaan junasta Käpylän asemalla.
Irtisanomiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys
A on kertonut olleensa vapaa-ajallaan 2.3.2009 palaamassa junalla noin kello 21.25 päiväristeilyltä Tallinnasta kotiinsa Vantaalle. Hän nautti junanvaunussa alkoholijuomaa. Junan konduktööri tuli vaunuosastoon ja kielsi häntä nauttimasta alkoholia. A ei noudattanut käskyä heti vaan hieman viivytellen vasta seuraavalla kieltokerralla. Konduktööri käski kuitenkin A:n poistua junasta juuri ennen Käpylän asemaa. Ennen poistumistaan A keskusteli junan eteisessä konduktöörin kanssa ehkä vajaan minuutin ajan. A näytti tuolloin VR:n henkilökorttinsa konduktöörille, jotta konduktöörille selviäisi heidän olevan työssä samassa yhtiössä ja ettei tilanteessa ollut mitään pelättävää, vaikka A hieman horjuikin. A ei kertomansa mukaan missään vaiheessa töninyt konduktööriä, mutta on saattanut horjahtaa tätä vasten junan pienessä eteisessä. A ei ollut tilanteessa selvin päin.
Todistaja B on kertonut syntyneensä vuonna 1988 ja toimineensa VR Yhtymän konduktöörinä helmikuusta 2008. B lähti tapahtumapäivänä Pasilan aseman jälkeen kävelemään junan ei-lipunmyyntiosastoon, jossa myöhemmin A:ksi osoittautunut mies nautti alkoholijuomaa. B pyysi A:ta laittamaan alkoholijuoman pois, mistä A ensin kieltäytyi. B pyysi tämän jälkeen A:ta poistumaan junasta seuraavalla Käpylän asemalla. Tähän A myöntyi. He siirtyivät junanvaunun eteiseen, jossa A otti esille VR:n henkilökorttinsa.
A näytti henkilökorttia B:lle ja totesi, että B on kuin hänen lapsenlapsensa ja että B:llä ei ole mitään oikeutta poistaa häntä junasta, koska hän on ollut paljon kauemmin yhtiössä töissä kuin B. B on saattanut hieman hymyillä lastenlasta koskevalle A:n kommentille. Tämän jälkeen A rupesi tökkimään B:tä sormilla olkapäähän junan jo pysähdyttyä Käpylän asemalle. Lopetettuaan B:n pyynnöstä sormilla tökkimisen A otti kiinni B:tä olkapäästä ja painoi hänet voimakkaasti eteisen seinää vasten. Pari minuuttia kestänyt tilanne oli ollut niin uhkaava, että B olisi käyttänyt hallussaan ollutta pippurisumutetta, jos olisi voinut irtautua A:n otteesta. A alkoi kuitenkin siirtyä hitaasti junasta laiturille, minkä jälkeen juna pääsi siirtymiseen kuluneen parin ylimääräisen minuutin jälkeen jatkamaan matkaa.
A oli varsin humalassa, hänen kävelemisensä oli vaikeaa, siirtyminen laiturille kesti kauan ja hänen puheensa oli epäselvää. B soitti asiasta heti tapahtuman jälkeen VR:n turvakeskukseen ja laati myöhemmin niin sanotun poikkeamailmoituksen ja laajemman selvityksen tapahtumasta yhtiölle. Yhtiön ohjeiden mukaan alkoholin nauttiminen junassa on kiellettyä.
VR:n alue- ja lähiliikennejohtajana toimiva D on työtuomioistuimessa kertonut, että VR on henkilöstötilanteen salliessa miehittänyt viikonlopun iltajunat kello 21 jälkeen kahdella konduktöörillä ja lisäksi sijoittanut vartijoita juniin. Yhtiössä henkilökunnalle annetun koulutuksen mukaisesti jokaisesta poikkeavasta tilanteesta tai tapahtumasta junassa tulee henkilökunnan tehdä poikkeamaraportti. Koulutuksessa asetetaan liikenneturvallisuus kaiken muun edelle, tämän jälkeen seuraa muu matkustajaturvallisuus ja henkilökunnan turvallisuus. Yhtiössä suhtaudutaan vakavasti jokaiseen väkivaltatilanteeseen ja ne kaikki selvitetään mahdollisimman tarkasti. Alkoholin nauttiminen junassa on ehdottomasti kiellettyä. Se osoitetaan junavaunun seiniin kiinnitetyillä tarroilla. Henkilökunnan ohjeiden mukaan junissa on nollatoleranssi alkoholin käytön suhteen työaikana. Henkilökunnan matkustamismääräyksissä on kerrottu, että henkilökunnan on käyttäydyttävä asiallisesti ja moitteettomasti noudattaen kaikissa tilanteissa konduktöörin ohjeita. Alennuskortin haltijoiden osalta määräysten rikkominen voi johtaa alennuskortin menetykseen.
VR:n turvallisuuspäällikkönä toimivan E:n mukaan konduktööri voi tarvittaessa tehdä hätäavunpyynnön soittamalla VR:n turvakeskukseen. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen, luokittaa riskin ja lähettää tilanteen mukaan apua paikalle. Samaan aikaan joku päivystäjistä ilmoittaa asiasta turvallisuuspäällikölle, joka tarvittaessa puuttuu tilanteen johtamiseen. A:n tapauksessa B kertoi puhelimitse E:lle edellä kuvattujen tapahtumien kulun. Tapauksessa oli käytetty fyysistä väkivaltaa aiheuttamatta kuitenkaan fyysisiä vammoja, joten E luokitteli tapahtuman yhtiön riskiluokituksessa toiseen riskiluokkaan kuuluvaksi.
VR:llä Helsingin varikolla työnjohtajana toimivan C:n mukaan A on ollut hänen alaisensa Ilmalan huoltokorjauksen perustamisesta vuodesta 1992 lähtien. A:n ammatillinen osaaminen on hänen työssään huoltokorjauksessa ollut parasta A-luokkaa. Hänen kanssaan ei ole ollut mitään ongelmia työn osaamisessa tai työhalukkuudessa. Sairauslomia hänellä ei ole juurikaan ollut. Yleisemminkään A:n käytöksessä ei ole ollut mitään ongelmia.
Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena jätetty B:n 4.3.2009 laatima poikkeamailmoitus ja A:n 25.3.2009 laatima selvitys tapahtumista 2.3.2009. Asiakirjoissa on pääpiirteittäin kuvattu tapahtumat sillä tavoin kuin A ja B ovat edellä kertoneet. Lisäksi A omassa selvityksessään ilmoittaa katuvansa tapahtumaa ja esittää kaikille osapuolille anteeksipyyntönsä.
Arviointi ja johtopäätökset
Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Vastaaja on jättänyt työtuomioistuimelle VR:n päihdepolitiikkaa koskevan ohjeiston, jonka mukaan alkoholin nauttiminen työpaikalla tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen työtehtävässä on kielletty. Sama kielto ilmenee rautatiealan työehtosopimuksen 4 §:stä. Vapaa-aikana tapahtuvaa matkustamista junassa koskevan VR:n ohjeen mukaan henkilökuntaan kuuluvan tulee matkustusoikeutta käyttäessään käyttäytyä junassa asiallisesti ja moitteettomasti. Matkustajan tulee aina noudattaa konduktöörin tai lipunmyyjän ohjeita.
A on riidattomien tapahtumatietojen mukaan vapaapäivänään 2.3.2009 ollut päihtyneenä VR:n paikallisjunassa eli työnantajan tiloissa. Junanvaunu on toisaalta ollut yleisön käytössä, ja A:kin on noussut junaan vain matkustaakseen sillä kotiinsa. Tästä syystä A:n päihtymystä sinänsä ei työtuomioistuimen mielestä ole arvioitava niiden ohjeiden tai määräysten mukaan, jotka kieltävät alkoholin vaikutuksen alaisena olemisen työpaikalla.
A on lisäksi nauttinut alkoholia junanvaunussa. Tämä on ollut vastoin kieltoa, joka koskee kaikkia junassa matkustavia. Menettelyllään A on rikkonut myös sitä moitteettoman käyttäytymisen vaatimusta, joka ilmenee VR:n henkilökunnalle annetusta, vapaa-aikana tapahtuvaa matkustamista koskevasta ohjeesta. Edelleen A on epäasiallisin tavoin käynyt vastustamaan työtehtäviään hoitavan konduktöörin eli työtoverin hänelle antamia ohjeita. Näistä kahdesta viimeksi mainitusta syystä A:n menettelyä on työtuomioistuimen mielestä arvioitava työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena, vaikka tapahtumat ovatkin sattuneet A:n vapaa-ajalla.
Asiassa kuultu konduktööri on kertonut yksityiskohtaisesti A:n menettelystä välikohtauksessa. Konduktöörin kertomusta vahvistaa se kuvaus tapahtumien kulusta, jonka hän on heti tapahtumien jälkeen esittänyt yhtiön turvallisuuspäällikölle ja poikkeamailmoituksessaan. A:n omaa kertomusta ei voida pitää yhtä luotettavana jo hänen humalatilansa vuoksi. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että A on tarkoituksellisesti ensin tökkinyt konduktööriä sormillaan ja sitten kädellään painanut tätä junanvaunun eteisen seinää vasten. Tapahtumat ovat kestäneet parin minuutin ajan. Osapuolten välillä on ollut myös jonkinasteista sanaharkkaa. Työtuomioistuimen mielestä A:n käyttämiä, konduktöörin ikään viittaavia lausumia ei kuitenkaan voida pitää erityisen halventavina tai herjaavina.
Työsopimuksen päättämisperusteita koskevassa oikeuskäytännössä on suhtauduttu yleensä ankarasti siihen, että työntekijä käyttää väkivaltaa työtoveria kohtaan tai muutoin puuttuu tämän fyysiseen koskemattomuuteen (esimerkkeinä ratkaisut TT 2001:62 ja TT 2007:52). Asian kokonaisharkinnassa on joskus katsottu päättämisperusteen puuttuneen, jos sinänsä paheksuttava teko on ollut pitkään työsuhteessa olleen työntekijän yksittäinen rikkomus (TT 2005:12).
Työtuomioistuimen ratkaisu
Tässä tapauksessa alkoholin nauttiminen junanvaunussa ja erityisesti konduktööriin käsiksi käyminen osoittavat moitittavaa menettelyä ja työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden tahallista rikkomista A:n puolelta. Työtoverin fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista voidaan kuitenkin pitää asteeltaan lievänä. A on suhteellisen lyhyen aikaa kestäneen vastustelun jälkeen mukautunut konduktöörin määräykseen ja poistunut junasta. Näyttämättä on jäänyt, että A:n menettelystä olisi aiheutunut vaaraa muille matkustajille. A:lla on ollut yhtiöön pitkä, yli 30 vuotta jatkunut työsuhde, jonka aikana hänen työskentelynsä tai käyttäytymisensä ei ole antanut aihetta huomautuksiin.
Arvioidessaan tapahtumia sekä työnantajan ja A:n olosuhteita kokonaisuudessaan työtuomioistuin päätyy siihen, ettei A:n yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsematonta tekoa voida sen moitittavuudesta huolimatta pitää niin vakavana hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden rikkomisena, että työnantajalla olisi sen johdosta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään lakkauttaa A:n työsopimus. Työtuomioistuin katsoo siten, ettei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta A:n työsopimuksen irtisanomiseen.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Korvausvelvollisuus
Päätettyään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti VR Osakeyhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa, hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 8 kuukauden palkkaa vastaavat 18.500 euroa.
Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta 19.11.2009 alkaen tuomion antamiseen mennessä työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 2.221,10 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 18.500 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 1.665,80 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 16.834 euroa. VR Osakeyhtiö on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän eli 1.665,80 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Oikeudenkäyntikulut
Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry ja VR Osakeyhtiö ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Rautatieläisten Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 7.028 euroa. Määrää ei ole riitautettu.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivulta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2010/20100018
Paluuviite: 7. Henkilökohtainen päättämisperuste | Työriitalakimies