Työaikaa koskevat säännökset löytyvät työaikalaista (jäljempänä ”TAL”) sekä Yhtiöön sovellettavasta työehtosopimuksesta. Työaikalaki soveltuu lähtökohtaisesti kaikkeen työsopimuksen perusteella tehtävään työhön. Sitä ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin työntekijöihin:
(a) Johtavassa asemassa olevat työntekijät. Yksittäisessä yrityksessä toimitusjohtajan lisäksi TAL:n ulkopuolelle saattavat jäädä yrityksen itsenäisen osan johtamisesta vastuussa olevat, välittömästi ylimmän johdon alaisena työskentelevät hallinnolliset, tekniset tai kaupalliset johtajat. Tällaiseksi katsotaan myös johtamistehtävään välittömästi rinnastettava itsenäinen tehtävä, kuten esim. markkinoinnista ja hallinnosta vastaavat ylemmät toimihenkilöt.
(b) Itsenäinen työ. TAL:a ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotoaan tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kauppaedustajien ja vastaavien kenttätyötä tekevien henkilöiden työt.
Esimerkiksi toimitusjohtaja, asianajaja joka toimii asianajotoimistossa eivät kuulu työaikalain soveltamisen piiriin
Seuraavassa esitettyjä sääntöjä noudatetaan siis vain suhteessa Yhtiön niihin työntekijöihin, joiden työtehtäviin työaikalain katsotaan soveltuvan.
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Säännöllisen työajan pituus on aina sovittava työsopimuksella ja se on työsopimuslain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika voi olla esimerkiksi enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa, säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Normaalisitovaan työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
Lisätyö ja ylityö
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä. Lisätyötä voi näin ollen syntyä, jos sovittu säännöllinen työaika on lyhyempi kuin laissa säädetyt säännölliset enimmäistyöajat.
Ylityötä on puolestaan työ, jota työnantajan aloitteesta tehdään laissa säädettyjen säännöllisten enimmäistyöaikojen lisäksi ja sitä saadaan teettää ainoastaan työntekijän suostumuksella, joka tulee saada kutakin ylityökertaa koskien erikseen tai enintään lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan. Esimerkiksi työsopimuksella annettu suostumus tehdä tarvittaessa ylityötä on mitätön. Lisä- ja ylityöstä maksettavista korvauksista löytyvät yksityiskohtaiset säännökset Yhtiöön sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Työehtosopimukset yleensä antavat lisäksi työnantajalle mahdollisuuden sopia työajan pidentämisestä edellä mainitut viikkotuntimäärät ylittäen, mutta tällöin työaika tulle kuitenkin tasoittaa enintään vuoden kuluessa edellä mainittuihin enimmäismääriin.
Pääsääntöisesti työehtosopimukset määräävät, että työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, ”jos se on työn laatuun nähden mahdollista”. Mikäli työnantajalla katsotaan tämä velvollisuus olevan, työvuoroluettelo tulee laatia vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan ja siitä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Nämä vaihtelevat työehtosopimuksissa huomattavasti, joten kannattaa tarkistaa asia omasta työehtosopimuksesta.
Työsopimuslaki velvoittaa lisäksi työnantajan pitämään työaikakirjanpitoa, johon kirjataan tehdyt tunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoa voidaan pitää kahdella tavalla. Siihen on merkittävä joko säännöllisen työajan tunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityöntunnit taikka kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityöntunnit ja niistä suoritetut korotusosat. Työnantaja voi valita kumpaa kirjaamistapaa käyttää.
Työajasta sopiminen
Työntekijän työaika voidaan määritellä työehtosopimuksessa, mutta työnantaja ja työntekijä voi myös, ainakin osittain, sopia työajasta toisin kuin työehtosopimus määrää. Yleisesti ottaen työehtosopimus määrittää minimitason, mutta työntekijälle voidaan antaa paremmat työajat kuin työehtosopimus määrittelee. Lisäksi osa ylitöistä ja lisätöistä on sovittavissa osapuolten välillä.
Lisäksi työntekijän työaikaan vaikuttaa työaikalaki.
Ota yhteyttä lakimieheen mikäli sinulle tulee kysyttävää työajasta: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Täältä löydät työaikalain: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872