Laki ei varsinaisesti edellytä, että työsopimus olisi välttämättä laadittava aina kirjallisena. Toisin sanoen myös suullinen tai sähköisesti tehty sopimus on sinänsä pätevä. Huomioida kuitenkin tulee, että ellei kirjallista sopimusta ole tehty, työnantaja on velvollinen normaalisti viimeistään ensimmäiseen palkanmaksupäivään mennessä antamaan työntekijälle kirjallisesti selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista. Tämän johdosta kirjallisen työsopimuksen laatiminen on suositeltavaa heti työsuhteen alussa. Laki ei sisällä määräyksiä työsopimuksen minimisisällöstä, mutta käytännössä ainakin seuraavista asioista olisi hyvä kirjallisesti sopia:
- työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;
- työnteon alkamisajankohta;
- jos kyseessä määräaikainen työsopimus, sen kesto ja määräaikaisuuden peruste;
- mahdollinen koeaika;
- työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;
- työntekijän pääasialliset työtehtävät;
- työhön mahdollisesti sovellettava työehtosopimus;
- palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet (esim. bonukset) sekä palkanmaksukausi;
- muut työsuhde-edut;
- säännöllinen työaika;
- vuosiloman määräytyminen;
- irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste (yleensä viitataan lakiin tai työehtosopimukseen).
Lakimiehen neuvo
Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, koska se turvaa sekä työnantajaa että työntekijää. Ilman kirjallista työsopimuksen muotoa saattaa työsuhteen ehdot jäädä epäselviksi, joka aiheuttaa merkittäviä riitoja ja sitä kautta turhia kustannuksia.
– OTM Henrik Pirhonen
Mikä määrittää työsopimuksen sisällön?
Työsopimus kuuluu sopimusoikeuden alaan ja siten sitä koskee laaja sopimusvapaus. Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole täysin vapaa vaan esimerkiksi työsopimuslaki, työehtosopimukset, oikeuskäytäntö ja muut seikat vaikuttavat siihen sisältöön mitä työsopimuksessa voidaan sopia.
Työsopimuksessa tai sen liitteessä voidaan myös sopia esimerkiksi kilpailukieltosopimuksesta, liike – ja ammattisalaisuuksista, kilpailevista työsopimuksista sekä erilaisista lisistä. Mikäli yhtiötä sitoo yleissitova tai normaalisitova työehtosopimus, saattaa se asettaa rajoituksia sopimisille.
Mikä on loppupäätelmä työsopimuksen muodosta ja sisällöstä?
Vaikka työsopimuksen voi tehdä muotovapaasti eri tavoin, on erittäin suositeltavaa tehdä se kirjallisena. Periaatteessa työsopimuksen sisältö on pitkälti sovittavissa työantajan ja työntekijän kesken, mutta osa lainsäädännöstä on niin sanottua pakottavaa oikeutta, eikä osapuolet voi sopia sen vastaisesti siten, että työsopimuksella heikennetään työntekijän asemaa.
Merkittävin rajoite työsopimuksen sisällölle ovat työehtosopimukset, joissa yleensä sovitaan tietyistä minimiehdoista. Tällöin ei voida sopia heikommista eduista tai muista työsopimuksen ehdoista osapuolten välillä. Paremmista ehdoista voidaan kuitenkin sopia eli työehtosopimus pääsääntöisesti osoittaa vain minimisopimisen tason.
Mikäli tarvitset apua työsopimuksen laadintaan tai tulkintaan ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Täältä löydät työsopimuslain: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055