Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2008-101 koskien työntekijän irtisanomista vapaa-ajalla tapahtuneen rattijuopumusrikoksen vuoksi.
Koneahtaaja oli vapaa-ajallaan syyllistynyt rattijuopumusrikokseen ja turvallisuuden vaarantamiseen sekä työnantajan omaisuuden vahingoittamiseen. Esitetyn selvityksen mukaan teko ei ollut tapahtunut varsinaisella työmaa-alueella eikä muutoinkaan sellaisissa olosuhteissa, että se olisi ollut omiaan vaarantamaan toisten työntekijöiden työturvallisuutta.
Työntekijän ei vallinneissa olosuhteissa voitu katsoa rikkoneen tai laiminlyöneen työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa tai edes irtisanoa työntekijän työsopimusta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 101
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, ettei Oy Hangö Stevedoring Ab:llä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua perustetta päättää koneahtaaja A:n työsopimusta,
velvoittaa Oy Hangö Stevedoring Ab:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkana kuudelta kuukaudelta 18.000 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua tuomion antopäivästä,
velvoittaa Oy Hangö Stevedoring Ab:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kolmen kuukauden palkkaa vastaavat 9.000 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua tuomion antopäivästä, ja
velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut.
Perusteet
Oy Hangö Stevedoring Ab on 7.4.2008 purkanut A:n työsopimuksen. A oli ajanut henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena 29. ja 30.3.2008 välisenä yönä satama-alueen vieressä olevalla parkkipaikalla törmäten kolmeen sähkötolppaan, jotka ovat vaurioituneet. A oli nauttinut alkoholia työpaikan sosiaalitiloissa, jonne työntekijöitä oli jäänyt viettämään iltaa ammattiosaston kevätkokouksen jälkeen. A ei ollut vaarantanut tapahtuman yhteydessä työturvallisuutta, koska tapaus oli sattunut vapaa-aikana ja aidatun satama-alueen ulkopuolelle. Poliisin esitutkinnassa A on tunnustanut liikennejuopumusrikoksen ja hän on korvannut työnantajalle aiheuttamansa vahingon.
A:lle ei ennen tätä tapausta ole hänen 22.3.1993 alkaneen työsuhteensa aikana sattunut vastaavanlaisia eikä muitakaan rikkeitä. Työpaikalla A tunnetaan hiljaisena ja tunnollisena työntekijänä.
Työnantaja on aiemmin noudattanut työehtosopimuksen 6 §:n 6 kohdassa suositeltua käytäntöä, ettei työsopimusta heti pureta työntekijälle sattuneen alkoholikäytöstä johtuneen rikkeen takia, vaan ensin annetaan varoitus ja sitten määräaikainen työkielto.
Työnantajalla ei ole ollut työsopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaista erityisten painavaa syytä työsopimuksen purkamiseen, eikä 7 luvun 1 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä irtisanomiseen. Työnantaja on luvannut palauttaa A:n työsuhteen, jos tuomioistuin toteaa purkamisen tapahtuneen ilman laillista syytä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Satamaoperaattorit ry, jonka lausumaan Oy Hangö Stevedoring Ab on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja Oy Hangö Stevedoring Ab:n yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Hangö Stevedoring Ab on purkanut koneahtaajana toimineen A:n työsopimuksen 7.4.2008 siitä syystä, että A oli 30.3.2008 sataman parkkipaikalla syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vahingoittanut työnantajan omaisuutta. Menettelyllään A on myös vaarantanut työturvallisuutta.
Työnantaja oli antanut luvan työntekijöille pitää ammattiosaston kevätkokouksen työnantajan tiloissa 29.3.2008. Kokouksen jälkeen osa työntekijöistä oli jäänyt sosiaalitiloihin viettämään iltaa. A oli nauttinut sosiaalitiloissa alkoholia, jonka jälkeen hän oli ajanut autoaan sosiaalitilan parkkipaikalla hajottaen kolme sähkötolppaa. A on ajanut erittäin kovaa ja holtittomasti ympäri parkkipaikkaa vaarantaen turvallisuutta työpaikalla. A on lopuksi ajanut autonsa parkkipaikan vieressä olevaan kallioon, johon ajo oli päättynyt.
A on törkeästi vaarantanut työpaikan ja työssä olleiden työntekijöiden turvallisuutta. A on syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen työpaikalla. Huomiota purkuperusteen arvioinnissa tulee kiinnittää lisäksi siihen, että A on tuhonnut työnantajan omaisuutta ja aiheuttanut näin työnantajalle vahinkoa. A:n tekoa ei voida arvioida pelkkänä vapaa-aikana tapahtuneena tekona. A:n menettely on ollut kokonaisuutena niin moitittavaa, ettei työnantajalta ole voinut kohtuudella enää edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. Näin ollen työnantajalla on ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukainen peruste purkaa A:n työsopimus.
Työehtosopimuksen 6 §:n 6 kohdan suositus soveltuu vain tilanteisiin, joissa kyse on esimerkiksi alkoholin väärinkäytön vuoksi tapahtuvista luvattomista poissaoloista tai alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla esiintymisestä tilanteissa, joissa ei aiheuteta vaaraa työympäristössä. Työehtosopimuksen suositus ei koske tilanteita, joissa on kyse vakavista rikkomuksista. Työnantaja on toiminut työehtosopimuksen suosituksen mukaisesti vain sellaisissa tapauksissa, joissa kyse on työntekijästä, joka ei työskentele erityisen tärkeässä tehtävässä kuten ajotehtävässä, näyttömiestehtävässä ja hissien ajotehtävässä. Tärkeänä tehtävänä työnantaja on pitänyt siis erityisesti tehtäviä, joihin liittyy koneiden käyttämistä. Näiden työntekijöiden kohdalla työsuhde on välittömästi purettu alkoholinkäyttötapauksissa. Näin ollen väite siitä, että työnantaja olisi noudattanut aina varoituskäytäntöä, ei pidä paikkaansa. A:n tapauksessa on lisäksi huomioitava se, että A ei ole ainoastaan syyllinen alkoholin käyttöön työpaikalla, vaan hänen tekonsa on erityisen räikeä omaisuuden vahingoittamisen ja turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. A:n työsuhteen purku ei ole ristiriidassa työnantajan käytännön kanssa.
Mikäli työtuomioistuin katsoisi, ettei A:n tapauksessa purkuperuste ole täyttynyt, niin hänen menettelynsä perusteella ainakin irtisanomisperuste on täyttynyt. Tällöin tuomittavaksi voisi tulla ainoastaan irtisanomisajan palkka.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen päättäminen
A on työskennellyt Oy Hangö Stevedoring Ab:n palveluksessa koneahtaajana Hangon satamassa. A:n työsuhde yhtiöön alkoi 22.3.1993.
Yhtiö on 7.4.2008 purkanut A:n työsopimuksen. Purkuilmoituksen mukaan purkamisen syynä on ollut A:n syyllistyminen törkeään rattijuopumusrikokseen 29.3.2008 vapaa-ajallaan työnantajan sosiaalitilan parkkialueella. A on samalla vahingoittanut työnantajan omaisuutta ja vaarantanut turvallisuutta. Yhtiö on katsonut A:n lainvastaisen menettelyn vaikuttaneen vakavalla tavalla työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukselliseen suhteeseen ja purkanut työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erittäin painavien syiden johdosta A:n työsopimuksen päättymään välittömästi ilman irtisanomisaikaa.
Tapahtumatiedot
A:n työsopimuksen päättämiseen johtaneista tapahtumista ei asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä ole ollut erimielisyyttä. A on osallistunut vapaa-aikanaan yhtiön sosiaalitiloissa pidettyyn kokoukseen ja nauttinut siellä kokouksen päätyttyä yhdessä joidenkin muiden työntekijöiden kanssa alkoholia. A on myöhemmin samana iltana kuljettanut päihtyneenä autoa paikoitusalueella menettäen ajoneuvonsa hallinnan sillä seurauksella, että auto on muun muassa törmännyt kolmeen autojen lämmitystolppaan. Nämä sähkötolpat samoin kuin A:n kuljettama auto ovat vaurioituneet. Ajon jälkeen A:n veren alkoholipitoisuudeksi on mitattu 1.33 promillea. A, jonka työ koneahtaajana edellyttää ajokorttia, on määrätty ajokieltoon. Sähkötolppien korjaamisesta on aiheutunut Oy Hangö Stevedoring Ab:lle noin 1 800 euron vahingot, jotka A on korvannut.
Tapahtumapaikka on aidattuun satama-alueeseen rajoittuva laaja Oy Hangö Stevedoring Ab:n sosiaalitilan paikoitusalue, joka on lähinnä sosiaalitiloja käyttävien työntekijöiden käytössä. Alueen läpi on kulku satama-alueelle. Ajon aikana paikoitusalueella ei ole selvitetty olleen A:n lisäksi muuta liikennettä. Pysäköintialueella olevassa yhtiön sosiaalitilassa oli tapahtuma-aikaan ollut kaksi työntekijää.
Työsopimuksen päättämisperusteiden oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä irtisanomisperusteena voidaan työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Vakavimpia rikkomuksia lukuun ottamatta irtisanominen edellyttää, että työntekijää on ensi varoitettu menettelystään ja ettei irtisanominen ole vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.
Irtisanomisperusteena pidetään irtisanomissuojasopimuksen mukaan myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Sovellettavan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n mukaan osapuolet pitävät suositeltavana, ettei ammattityöntekijäsuhdetta ja vakinaista työsuhdetta purettaisi alkoholinkäytön perusteella, paitsi jos työntekijä hänelle jo annetun varoituksen ja sitä seuraavan määräaikaisen työkiellon jälkeen vielä nauttii työpaikalla alkoholia tai esiintyy siellä juopuneena. Työturvallisuuden kannalta keskeisissä tehtävissä työskentelevien työsopimus on kuitenkin voitu purkaa ilman työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa suositeltua varoitusmenettelyä. Tämä koskee erityisesti ahtaajia, jotka toimivat koneiden käyttäjinä tai näyttömiestehtävissä.
Työtuomioistuimen ratkaisu
A työskenteli Oy Hangö Stevedoring Ab:n palveluksessa koneahtaajana, mitä tehtävää on sinänsä pidettävä työturvallisuuden kannalta keskeisenä.
Kuitenkaan A työsopimuksen purkamiseen johtaneiden tapahtumien sattuessa ei ole ollut työssä, minkä vuoksi hänen ei voida tuolloin katsoa työskennelleen alkoholia nauttineena työturvallisuuden kannalta keskeisessä tehtävässä.
A on syyllistynyt rattijuopumusrikokseen ja muiden turvallisuuden vaarantamiseen sekä työnantajan omaisuuden vahingoittamiseen. Esitetyn selvityksen mukaan A:n teko ei kuitenkaan ole tapahtunut varsinaisella työmaa-alueella eikä muutoinkaan sellaisissa olosuhteissa, että se olisi ollut omiaan vaarantamaan toisten työntekijöiden työturvallisuutta.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Yhtiön käytännöstä esitetyn selvityksen mukaan työntekijän syyllistyessä vapaa-aikanaan rattijuopumusrikokseen ja menettäessä ajolupansa hänet on ajokiellon ajaksi siirretty muihin tehtäviin, jos hänen varsinaiset tehtävänsä olisivat edellyttäneet ajokorttia. Vastaavasti työnantaja on ilmoittanut olevansa valmis sijoittamaan ajokieltoon määrätyn A:n muihin kuin koneahtaajan tehtäviin, jos työsuhteen päättämisen todetaan tapahtuneen työehtosopimuksen vastaisesti.
A:lle ei aiemmin ole annettu varoituksia eikä häntä ole määrätty määräaikaiseen työkieltoon.
Oy Hangö Stevedoring Ab:llä on työtuomioistuimen mielestä ollut perusteet suhtautua A:n menettelyyn ankarammin kuin vastaaviin muualla kuin työnantajan alueella tapahtuneisiin rattijuopumusrikoksiin. Vaikka A on vaarantanut ainakin omaa turvallisuuttaan ja vahingoittanut työnantajansa omaisuutta, hänen ei kuitenkaan vallinneissa olosuhteissa voida katsoa tällä vapaa-aikanaan tapahtuneella teolla rikkoneen tai laiminlyöneen työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa tai edes irtisanoa A:n työsopimusta. Purkaessaan A:n työsopimuksen Oy Hangö Stevedoring Ab on menetellyt mainitun sopimuksen vastaisesti.
Irtisanomisajan palkka
Kun A:n työsuhde on päätetty noudattamatta irtisanomisaikaa, yhtiö on velvollinen irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n nojalla maksamaan A:lle palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Vaatimuksen määrä 18.000 euroa on riidaton.
Korvausvelvollisuus
Päätettyään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti Oy Hangö Stevedoring Ab on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Vaadittu korvauksen määrä eli kolmen kuukauden palkkaa vastaavat 9.000 euroa on irtisanomissuojasopimuksen mukaan tuomittavan korvauksen vähimmäismäärä.
Oikeudenkäyntikulut
Satamaoperaattorit ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2.625 euroa. Määrää ei ole riitautettu.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2008/20080101