Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2012-19 koskien työntekijän irtisanomista vastoin irtisanomissuojasopimusta.

Työnantaja oli irtisanonut vartijan työsopimuksen ilmoittaen syyksi sen, että tämä oli laiminlyönyt työtehtäviään nukkuessaan työpisteellään ja käyttäytynyt epäasiallisesti työpaikalla työtä tehnyttä toista työntekijää kohtaan. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että vartijalla oli ollut luottamusmiesasema työsopimuksen irtisanomishetkellä. Asiassa on selvitetty, että vartija oli viivytellyt portin avaamisessa alueella työskennelleelle työkoneen kuljettajalle ja siten laiminlyönyt työtehtäviään. Lisäksi vartija oli käyttäytynyt sopimattomasti kuljettajaa kohtaan uhkaamalla tätä sanallisesti. Vartijan viaksi katsottuja yksittäisiä virheitä ei voitu pitää niin vakavina hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden laiminlyöntinä tai rikkomisena, että vartijan työsopimus niiden takia olisi voitu laillisesti päättää. Yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä vartijan työsopimuksen irtisanomiseen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 19

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

ensisijaisesti velvoittaa ISS Palvelut Oy:n maksamaan A:lle korvauksena yleissopimuksen vastaisesta luottamusmiehen irtisanomisesta 30 kuukauden palkkaa vastaavat 49.470 euroa korkolain 4 §.n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksi antamisesta lukien ja
toissijaisesti irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaavat 24.735 euroa korkolain 4 §.n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksi antamisesta lukien.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on lisäksi vaatinut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja ISS Palvelut Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

A toimi irtisanomishetkellä yhtiön työntekijöiden Pohjois-Suomen alueelle valitsemana luottamusmiehenä. Irtisanomiselle ei ole ollut yleissopimuksessa edellytettyä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista perustetta eikä sille ole ollut sopimuksessa edellytettyä hänen edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta. Irtisanomiselle ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

ISS-yhtiöiden konsernissa vartiointiliiketoiminnasta vastasi ISS Security Oy, joka on fuusioitu ISS Palvelut Oy:öön 2.2.2010. Pohjois-Suomen alueella ei aiemmin ollut ollut omaa luottamusmiestä, mutta tarve oli neuvotteluissa yhteisesti todettu. ISS Security Oy ilmoitti tammikuussa 2010, ettei se hyväksy tehtyjä luottamusvalintoja. Pohjois-Suomen alueellisen luottamushenkilön työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan yritystasolla 17.3.2010 mennessä. Jos asioissa ei päästä ratkaisuun, neuvottelut siirtyvät liittotasolla käytäviksi.

ISS Palvelut Oy:n henkilöstötiedotteessa 11.3.2010 on todettu, että ISS:n ja PAM ry:n maaliskuun 2. päivänä käymien neuvotteluiden mukaisesti ISS Turvallisuuspalvelut ja pääluottamusmies C ovat 10.3.2010 sopineet Turvallisuuspalveluiden alueellisesta luottamusmiesorganisaatiosta kaudelle 1.4.2010 – 31.3.2011. Tammikuussa 2010 valittu luottamusmiesorganisaatio on voimassa 31.3.2010 saakka.

A:n työsopimus oli irtisanottu 17.2.2010 päättymään 17.3.2010 eli aikana, jolloin hänen valintansa sopimuksen mukaan oli tunnustettu päteväksi. ISS Palvelut Oy ei kuitenkaan ole asiasta neuvoteltaessa myöntänyt hänellä olleen luottamusmiesasemaa. Liittojen 8.10.2010 päättyneissä neuvotteluissa A:n luottamusmiesasema on jäänyt erimieliseksi.

A työskenteli vartijana Sotkamossa Talvivaara Oy:n kaivoksella. ISS Palvelut Oy on perustellut A:n irtisanomista sillä, että hän nukkui työpisteellään ja että hän käyttäytyi hyvin epäasiallisesti ja uhkaavasti häntä herättämään tullutta kuljettajaa kohtaan. Yhtiön mukaan hänelle ei työkykyä koskevien rajoitteiden vuoksi voitu sijoittaa muihin tehtäviin.

A ei ole nukkunut työpisteellään, vaan on lääkärin ohjeiden mukaisesti lepuuttanut kipeää selkäänsä, mikä on voitu tummennettujen ikkunalasien läpi tulkita virheellisesti. Hän ei ole käyttäytynyt aggressiivisesti tai muuten epäasiallisesti vartiointipisteelle saapunutta kuljettajaa kohtaan.

Talvivaara Sotkamo Oy on ilmoittanut 8.2.2010, että A:n kulkulupa sen kaivospiirin alueella perutaan 8.2. 2010 kello 12 alkaen. Ilmoitus on annettu kuulematta A:ta. ISS Palvelut Oy ei ole ennen irtisanomista riittävästi selvittänyt, olisiko syntynyt tilanne ollut korjattavissa osapuolten kuulemisella ja keskustelulla. ISS Palvelut Oy ei myöskään ole riittävästi selvittänyt, olisiko A voitu sijoittaa yhtiön muihin tehtäviin. Yhtiöllä on ollut työtehtäviä Kainuun alueella. A:lle ei ole tarjottu siivoustyötä, eikä hän ole siitä kieltäytynyt.

Vaatimusten määrässä on otettu huomioon se, että A on ollut työsuhteen päättymisen jälkeen vailla työtä, osin työttömänä ja osin opiskelemassa uuteen ammattiin, ja että A on neljän lapsen huoltaja.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vastauksessaan, johon ISS Palvelut Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja ISS Palvelut Oy ovat vaatineet Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentissa säädettyine viivästyskorkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

ISS Palvelut Oy:ssä ei ollut käydyistä neuvotteluista huolimatta saatu sovituksi luottamusmiesorganisaation ja luottamusmiesten toimialueiden uudistamista vuodelle 2010. Työnantajan ja työntekijöitä edustaneen pääluottamusmiehen välillä sovittiin, että vuonna 2009 ollut luottamusmiesorganisaatio jatkaa vuonna 2010, kunnes uudesta organisaatiosta sovitaan. Työntekijät valitsivat kuitenkin loppuvuonna 2009 luottamusmiehiä aikaisempaa enemmän ja myös sellaisille alueille, josta ei ollut sovittu. Kun työntekijät olivat ilmoittaneet valinnoistaan työantajalle, työnantaja ilmoitti viipymättä 13.1.2010 työntekijöiden ammattiliitolle, että se ei tunnusta valintoja, koska luottamusmiesten alueista ei ollut sovittu. Työntekijät olivat valinneet A:n luottamusmieheksi vuodelle 2010 sellaiselle alueelle, josta ei ollut sovittu. Edellä sanotuin syin A:lle ei ollut syntynyt luottamusmiehen asemaa.

Luottamusmiesjärjestelmästä neuvoteltiin työntekijöiden ammattiliiton kanssa 2.3.2010, jolloin päätettiin, että tilanteen rauhoittamiseksi työnantaja tunnustaa 2.3.2010 alkaen valitut luottamusmiehet siihen saakka, kun luottamusmiesjärjestelmästä on sovittu ja sen mukaiset luottamusmiehet valittu. Luottamusmiesten asemaa ei tunnustettu takautuvasti. Uudesta 1.4.2010 voimaan tulleesta luottamusmiesjärjestelmästä sovittiin 11.3.2010. Neuvottelun tuloksena todettiin, että tammikuussa 2010 valittu luottamusmiesorganisaatio on voimassa 2.-31.3.2010.

ISS Palvelut Oy sanoi A:n työsopimuksen irti 17.2.2010. A:lla ei hänen työsopimustaan irtisanottaessa ollut luottamusmiehen asemaa. Tästä syystä hänen työsopimuksensa irtisanomisessa ei ole tullut noudattaa yleissopimuksen 4.3 kohdan määräyksiä tai työsopimuslain 7 luvun 10 § 1 momentin säännöksiä luottamusmiehen irtisanomissuojasta.

A tavattiin 5.2.2010 noin kello 2.30 nukkumassa työaikanaan työpaikallaan vartijan tehtävässä. Hän ei avannut vartioimaansa porttia lumitöitä tehneelle työkoneen kuljettajalle. Koneen kuljettajan mentyä vartiokopille tarkistamaan syytä siihen, hän havaitsi vartijan nukkuvan. Sitten vartija heräsi ja avasi portin. Kun koneen kuljettaja myöhemmin tuli takaisin, portti ei silloinkaan auennut. Kuljettaja meni jonkin aikaa odoteltuaan vartiokopille, jolloin hän havaitsi, että vartija ei ollut paikalla. Vartija saapui jonkin ajan päästä. Kuljettajan kysyttyä, mistä syystä vartija ei aukaise porttia ja miksi hän nukkuu työaikana, vartija käski kuljettajaa ostamaan hameen ja pukemaan sen ylleen. Sen jälkeen vartija kutsui kuljettajaa luokseen ja uhkasi ”läpsytellä” tätä. A on koko ajan kiistänyt tapahtuneen.

Tapahtuneen jälkeen ISS Palvelut Oy:n asiakas Talvivaara Oy eväsi 8.2.2010 A:lta kulkuoikeudet kohteeseen. Irtisanomisperustetta kokonaisuutena arvioitaessa asiaan vaikuttaa se, että myös kolme muuta asiakasta olivat ilmoittaneet, että A ei ollut toivottu työntekijä heidän kohteisiinsa. CM-tavaratalo ilmoitti ISS Palvelut Oy:lle 29.10.2009, että A ei ollut toivottu henkilö heidän liikkeisiinsä. S-Maakunta -liikkeen myymälävartioinnin ja ABC-myymälän vartioinnin sopimuksia vuonna 2008 tehtäessä asiakas ilmoitti, että A ei ollut toivottu heidän liikkeisiinsä. Sopimuskäytäntönä oli, että vartijat hyväksytettiin asiakkailla etukäteen koko sopimuskauden ajaksi. CM-tavaratalon työssä A:sta oli jouduttu 19.11.2009 huomauttamaan työvelvoitteen laiminlyömisestä.

Työnantaja selvitti, olisiko A voitu sijoittaa muuhun työhön. A:n työkyvyssä olevien ongelmien vuoksi häntä ei voinut käyttää piirivartiointitehtävissä. Muutoin ISS Palvelut Oy:llä oli alueella vain ne asiakastoimipaikat, joihin A:lla ei ollut pääsyä. Tarjottua kiinteistönhuolto- ja siivoustyötä A ei ollut halukas tekemään.

A laiminlöi työtehtäviään ja käyttäytyi epäasiallisesti työpaikalla työtä tehnyttä toista työntekijää kohtaan. A:n toimintaa voidaan pitää työsopimuksesta ja laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavana rikkomisena tai laiminlyöntinä. A rikkoi uhkaavalla käyttäytymisellään työsopimuslain 3 luvun 2 § 1 momentin yleissäännöstä ja työturvallisuuslain 18 § 3 momentin säännöstä siitä, että työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. A:n rikkomus erityisesti uhkaava käyttäytyminen oli niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Yhtiöllä ei olisi ollut työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 5 momentissa säädetyin perustein velvollisuutta selvittää, olisiko A voitu sijoittaa muuhun työhön.

Mahdollisen korvauksen määrää arvioitaessa on sitä alentavina seikkoina otettava huomioon A:n itsensä aiheuttama aihe työsopimuksen päättämiseen ja hänen lyhyt työsuhteensa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n luottamusmiesasema

ISS Security Oy:n henkilöstöpäällikkönä toiminut E ja ISS Palvelut Oy:n henkilöstöpäällikkönä toimiva D ovat työtuomioistuimessa yhdensuuntaisesti kertoneet, että yhtiön vuoden 2010 luottamusmiesorganisaatiota koskeneissa neuvotteluissa sovittiin, että vuoden 2009 luottamusmiesorganisaatiolla tultaisiin jatkamaan, kunnes luottamusmiesorganisaatiosta päästäisiin yhteisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Työntekijäpuoli kuitenkin ilmoitti neuvottelujen aikana, että A oli valittu luottamusmieheksi uudelle Oulu-Kainuun alueelle. Tästä alueesta ei ollut neuvotteluissa yhteisesti sovittu. Työntekijäliiton luottamusmiesilmoituksen saavuttua työnantaja ilmoitti, ettei se hyväksynyt luottamusmiestä mainitulle uudelle alueelle. Neuvottelussa 2.3.2010 sovittiin, että vanha luottamusmiesorganisaatio on voimassa kulumassa olleen maaliskuun ajan. Yhtiön edustajat ja pääluottamusmies saivat määräaikaan mennessä sovittua yhtiöön uuden luottamusmiesorganisaation. Yhtiö ei ollut tunnustanut A:n luottamusmiesasemaa myöskään takautuvasti vuoden 2010 alusta lukien. Henkilöstötiedotteesta 11.3.2010 ilmenee, että yhtiön ja työntekijäliiton 2.3.2010 käymien neuvottelujen mukaisesti yhtiö ja pääluottamusmies ovat 10.3.2010 sopineet luottamusmiesorganisaatiosta 1.4.2010 alkaen. Vasta uusi luottamusmiesorganisaatio sisälsi Oulu-Kainuun luottamusmiesalueen. Yhtiö ei ollut myöskään maksanut A:lle luottamusmieskorvausta vuoden 2010 alusta lukien.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n neuvottelupäällikkö B ja pääluottamusmiehenä yhtiössä toimiva C ovat puolestaan yhdensuuntaisesti kertoneet, että neuvottelun 2.3.2010 lopuksi käsiteltiin muun ohella A:n irtisanomista yhtiön luottamusmiesorganisaation kannalta. Neuvottelussa sovittiin, että tammikuussa 2010 valittu luottamusmiesorganisaatio on edelleen voimassa. Asiasta laadittiin yhdessä tiedote 11.3.2010, jonka mukaan tammikuun 2010 alusta alkaen uudelle kaudelle valitut luottamusmiehet ovat luottamusmiehen asemassa siihen asti, kun yhtiön uusi luottamusmiesorganisaatio neuvotellaan. Yhtiö ja pääluottamusmies ovat 10.3.2010 sopineet uudesta luottamusmiesorganisaatiosta ja alueista uudelle kaudelle 1.4.2010-31.3.2011. Vuoden 2009 luottamusmiesorganisaatio ei ollut vielä sisältänyt Oulu-Kainuun aluetta, joka on lisätty uuteen luottamusmiesorganisaatioon. Edelleen C:n mukaan työnantaja ei ollut maksanut luottamusmiespalkkioita riidanalaisena aikana vuoden 2010 alusta lukien.

Johtopäätös luottamusmiesasemasta

Yleissopimuksen luottamusmiehen valitsemista koskevan 3 luvun 3.1 kohdan mukaan pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. ISS Security Oy:n luottamusmiesorganisaatiota koskevan yrityskohtaisen sopimuksen voimassaolo päättyi vuoden 2009 lopussa. ISS Palvelut Oy:n luottamusmiesalueista oli neuvoteltu maaliskuussa 2010. Asiassa on yhtenevästi kerrottu, että työnantaja ei ollut A:sta koskevan luottamusmiesilmoituksen saatuaan tunnustanut hänen luottamusmiesasemaansa, vaan oli heti ilmoittanut, ettei yhtiö hyväksynyt luottamusmiestä uudelle alueelle, josta ei ollut yhteisesti sovittu. Edelleen yhtenevästi on kerrottu, että A:n luottamusmiesasema oli auki vielä 2.3.2010. Sen sijaan asiassa kuullut todistajat ovat kertoneet ristiriitaisesti siitä, onko tammikuussa valitun luottamusmiesorganisaation, 2.3. ja uudelleen 10.3.2010 sovittu olevan voimassa takautuvasti. Työnantajapuolen kuulustuttamat todistajat E ja D ovat kertoneet 2.3.2010 neuvottelussa käsitellyn uutta luottamusmiesjärjestelmää, mutta järjestelmän takautuvasta voimassaolosta ei sovittu. Neuvottelussa sovittiin kiistanalaisen järjestelmän olevan voimassa maaliskuun ajan. Henkilöstötiedote 11.3.2010 oli E:n mukaan ympäripyöreä, mutta 2.3.2010 neuvottelun mukainen. E:n ja D:n mukaan yhtiössä oli voimassaoleva luottamusmiesjärjestelmä ja työntekijöiden tammikuussa 2010 uudelle alueelle valitsema luottamusmies ja uusi järjestelmä olivat kiistanalaisia. Työntekijäpuolen kuulustuttamat todistajat B ja C puolestaan ovat kertoneet 2.3.2010 sovitun, että uusi luottamusmiesjärjestelmä on voimassa valinnasta, tammikuu 2010, alkaen 31.3.2010 saakka.

Työtuomioistuin toteaa, ettei A:lla ollut luottamusmiesasemaa irtisanomishetkellä 17.2.2010. Luottamusmiesjärjestelmästä on neuvoteltu. Asiassa on kerrottu ristiriitaisesti siitä, onko neuvotteluissa osapuolten kesken sovittu A:lla olevan luottamusmiesasema tammikuussa tapahtuneesta valinnasta alkaen. Työtuomioistuin katsoo, ettei henkilöstötiedotteesta 11.3.2010 ainakaan yksinään ilmene, että työnantaja olisi tunnustanut luottamusmiesorganisaation takautuvasti. Huomioon ottaen E:n ja D:n 2.3.2010 organisaation voimassaolosta sovituksi kertoma ja kun E:n ja C:n kertomana on selvitetty, ettei työnantaja ollut maksanut A:lle luottamusmiespalkkiota kiistanalaiselta ajalta, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi ennen irtisanomistaan valittu luottamusmieheksi alueelle, josta olisi yhteisesti sovittu tai tarkoitettu sopia takautuvasti. Näin ollen A:n työsopimuksen irtisanomista ja työnantajan korvausvelvollisuutta arvioitaessa sovellettavaksi tulevat vain irtisanomissuojasopimuksen määräykset.

A:n työsopimuksen irtisanominen

A on kertonut työskennellessään ISS Palvelut Oy:n palveluksessa vartijana 5.2.2010 yövuorossa Talvivaara Oy:n kaivoksen portin valvomossa. A ei ollut työvuorossaan nukkunut työpisteellään. Valvomossa on tummennetut peililasit, minkä vuoksi sinne sisään ei näe ulkopuolelta. Yhtiön turvallisuuskoulutuksessa hän oli loukannut selkänsä, minkä vuoksi hänen työkuvaansa oli kevennetty. Työterveyslääkäri oli suositellut liikkumista ja selän venyttelyä työvuorojen aikana, mitä A olikin tehnyt. A:n palatessa työvuoron aikana vesivahingon torjuntatehtävästä noin kello 2.25 oli lumenauraustehtävissä kaivoksen alueella työskennellyt henkilö ollut odottamassa puomin aukeamista Talvivaara Oy:n ohjeen mukaisesti vesivahingon torjuntatehtävä on ensisijainen portinaukaisuun nähden. Mitään sanaharkkaa heidän välillään ei tuolloin ollut tapahtunut. Talvivaara Oy kuitenkin peruutti tapahtuman vuoksi A:n kulkuluvan alueelle ja samalla kielsi häntä työskentelemästä yhtiön kaivosalueella. Neuvottelussa 11.2.2010 työnantajan kanssa käytiin yleisesti läpi A:n uudelleentyöllistämisen vaihtoehtoja ilman yrityskohtaista tarkastelua. A ei ollut kieltäytynyt mistään töistä, joita yhtiö tarjoaisi 100 kilometrin säteellä Kajaanista. Hän oli ilmoittautunut työhaluiseksi ISS Palvelut Oy:n rekrytointikanavaan. Yhtiö ei kuitenkaan ollut tarjonnut hänelle mitään ammattityötä. Työnantaja ei ollut koskaan varoittanut A:ta. A on työvoimatoimistossa työnhakijana ja hänellä on neljä huollettavaa lasta.

ISS Security Oy:n Kainuun alueen yksikön päällikkönä toimineen ja ISS Palvelut Oy:n asiakkuuspäällikkönä toimivan F:n mukaan A:n työ sisälsi paikallisvartiointia kolmivuorotyönä Talvivaara Oy:n kaivoksen portilla. A:n työtoveri soitti F:lle 5.2.2010 noin kello 8 kertoen, että A oli tavattu edellisenä yönä nukkumasta työpaikaltaan. Kone-Karppinen Ky:n lumityömies G oli kertonut odottaneensa Talvivaara Oy:n kaivoksen portilla sen avaamista. Vartija ei ollut sitä avannut noin kymmeneen minuuttiin. Sama toistui, kun Liimatta oli poistunut kaivosalueelta. G oli koputtanut valvomon ikkunaan ja kertoi nähneensä ikkunan läpi A:n nukkuvan työpisteessään. G:n ja A:n välille syntyi sanaharkka, jolloin A uhkasi niin sanotusti läpsytellä G:tä. Valvomon ikkunat olivat laminaattilasia ja niissä on sälekaihtimet, mutta sisälle oli mahdollista nähdä. Talvivaara Oy ilmoitti 8.2.2010 ISS Palvelut Oy:lle, että yhtiö on peruuttanut tapauksen vuoksi A:n kulkuluvan yhtiön kaivosalueelle. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen tapahtuman johdosta.

F:n ja E:n mukaan ennen A:n irtisanomista yhtiössä käytiin 11.2.2010 läpi hänen uudelleen sijoittumismahdollisuutensa yhtiön työkohteisiin. A:lla oli selkäsairauden vuoksi rajoitteita työtehtävissään. Piirivartiointi ja arvokuljetustehtävä yhtiössä eivät sopineet A:lle sairauden vuoksi, eikä hän myöskään soveltunut aulapalvelijaksi. S-Maakunnan myymälävartiointiin eikä ABC-myymälään. Näiden töiden soveltumattomuudesta A oli samaa mieltä. Edelleen A oli asiakkaan taholta ei-toivottu työntekijä CM-Tavaratalossa. F laati 15.2.2010 muistion A:n työtehtävien uudelleen kartoituksesta. A kieltäytyi siivous- ja kiinteistöhuoltotehtävistä sekä työstä Oulussa. Työnantajalla ei siten ollut mahdollisuutta sijoittaa A:ta muuhun työhön.

Kone-Karppinen Ky:n lumityöntekijänä Talvivaara Oy:n kaivosalueella toimineen G:n mukaan hän oli odottanut kaivosalueen portilla 5.2.2010 kello 2.30 noin kymmenen minuuttia portin avaamista. Kun portin avaamisesta vastuussa ollut portinvartija ei ollut avannut porttia, G oli mennyt valvomoon katsomaan vartijan tilannetta. Valvomon tummennetun lasin läpi G oli nähnyt, että vartijalla olivat olleet jalat pöydällä ja hän oli nojannut penkkiin. Koska A ei ollut mitenkään reagoinut G:hen, hän oli päätellyt A:n tuolloin ilmeisesti nukkuneen. G oli poistunut portille, jolloin vartija oli kuitenkin avannut portin. Kun G oli ollut poistumassa alueelta, vartija ei ollut taaskaan avannut porttia. G oli mennyt koputtamaan valvomon ovelle, jolloin A oli tullut ovelle ja kehottanut G:tä hankkimaan hamekankaan ja sanonut uhkaavasti ”tule tänne, niin läpsyttelen sinua”. G oli lopuksi todennut A:lle, ettei tämä tulisi vanhenemaan työmaalla.

Arviointi ja johtopäätös työsuhteen päättämisperusteesta

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Työtuomioistuimen ratkaisu

Asiassa on selvitetty, että A on työaikanaan yöllä 5.2.2010 noin kello 2.30 ollut työpaikallaan asiakasyrityksen valvomossa vartijan tehtävässä. Hän ei ole noin kymmeneen minuuttiin avannut vartioimaansa porttia vartiointialueelle pyrkineelle lumitöitä tehneelle työkoneen kuljettajalle. Syy A:n menettelyyn on jäänyt epäselväksi. Työkoneen kuljettajan ollessa poistumassa alueelta A ei ollut taaskaan heti avannut porttia. Kuljettajan mentyä koputtamaan valvomon ovea A oli tullut ovelle ja uhannut ”läpsytellä” kuljettajaa. Tämän kuultuaan kuljettaja oli poistunut paikalta portin kautta.

Työnantajan mukaan A:n työsopimuksen irtisanomista harkittaessa on jouduttu ottamaan huomioon ISS Palvelut Oy:n asiakasyhtiön Talvivaara Oy:n ilmoitus 8.2.2010 peruuttaa tapauksen vuoksi A:n kulkulupa yhtiön kaivosalueelle. Työtuomioistuin toteaa, ettei pelkästään asiakasyrityksen esittämä kulkuluvan peruutus oikeuta työntekijän työsuhteen päättämiseen, ellei siihen muuten ole perusteita.

Asiassa kuultu työkoneen kuljettaja on kertonut yksityiskohtaisesti A:n menettelystä välikohtauksessa. Kuljettaja oli myös heti seuraavana aamuna kertonut tapahtumasta työnantajan edustajalle. Kertomusten luotettavuutta ei yksistään riitä horjuttamaan A:n itsensä, omassa asiassaan kertoma. Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A oli viivytellyt portin avaamisessa ja käyttäytynyt epäasiallisesti lumitöitä tehnyttä työkoneen kuljettajaa kohtaan. A on siten laiminlyönyt työtehtäviään. Samoin A on käyttäytynyt sopimattomasti alueella työskennellyttä työkoneen kuljettajaa kohtaan. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan A:n työkoneen kuljettajaan kohdistama epäasiallinen puhe ei kuitenkaan ole vaarantanut työntekijöiden työturvallisuutta.

Yhtiö on lisäksi ennen irtisanomista käynyt A:n kanssa yleisesti läpi hänen uudelleen sijoittumismahdollisuuksiaan yhtiön muissa työkohteissa Asiassa on yhtenevästi kerrottu, etteivät kaikki työtehtävät soveltuneet A:lle hänen selkänsä vuoksi. Työnantajan ei kuitenkaan ole selvitetty irtisanomisen asemesta yksilöidysti selvittäneen mahdollisuuksia sijoittaa A esimerkiksi työjärjestelyillä yhtiön muiden asiakasyritysten vartiointiin.

Arvioidessaan sinänsä moitittavia tapahtumia A:n vartijan tehtävässä sekä työnantajan ja A:n olosuhteita kokonaisuudessaan työtuomioistuin toteaa, ettei A:n viaksi jääviä yksittäisiä virheitä voida pitää niin vakavina hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden laiminlyöntinä tai rikkomisena, että työsopimus niiden takia olisi voitu laillisesti päättää. Työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.
Työtuomioistuimen ratkaisu

Korvausvelvollisuus

Päätettyään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti ISS Palvelut Oy on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n kertoma edelleen jatkuva työttömyys ja huoltovelvollisuuden määrä sekä toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 10.000 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Palvelualojen työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta 18.3. – 18.9.2010 työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa yhteensä 5.378,37 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 10.000 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 4.033,78 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 5.966,22 euroa. ISS Palvelut Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän eli 4.033,78 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja ISS Palvelut Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 4.000 euroa. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja ISS Palvelut Oy ovat myöntäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2012/20120019

TT:2012-19 Irtisanomissuojasopimus