TT:2005-55 Työsopimuksen purkaminen-luottamus

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2005-55 koskien työntekijän työsopimuksen päättämistä, työnantajan luottamuksen rikkomisen vuoksi

Työntekijä oli saamastaan varoituksesta huolimatta jatkanut samankaltaista työntekijävelvoitteidensa vastaista menettelyä laiminlyömällä työvelvoitettaan ja täyttämällä epärehellisesti palkanmaksun ja asiakaslaskutuksen perusteena olevia tuntikorttejaan. Työnantaja oli perustellusti voinut katsoa työntekijän menettäneen sen luottamuksen, mitä työsuhteen jatkaminen olisi edellyttänyt. Työntekijän rikkomuksia ja laiminlyöntejä pidetty hänen työsuhteeseensa olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavana rikkomisena, että yhtiötä työnantajana ei voitu kohtuudella edellyttää jatkamaan työntekijän työsuhdetta edes irtisanomisajan pituista aikaa. Yhtiöllä oli siten ollut oikeus purkaa työntekijän työsopimus, joten se ei ollut työntekijän työsuhteen päättäessään rikkonut irtisanomissuojasopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 55

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Konecranes Service Oy:n maksamaan sähköasentaja A:lle irtisanomisajan palkkana kuudelta kuukaudelta 10 768,68 euroa ja vuosilomakorvauksena 1 302,34 euroa eli yhteensä 12 071,02 euroa laillisine korkoineen 17.4.2003 lukien,

velvoittaa Konecranes Service Oy:n maksamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 48 550,32 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 5.10.2004 lukien,

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Konecranes Service Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli ollut Konecranes Nordic Oy:n, nykyisen Konecranes Service Oy:n, palveluksessa 18.8.1987 alkaen. Yhtiö purki hänen työsopimuksensa 17.10.2002. Purkuperusteeksi yhtiö ilmoitti A:n työpaikalta luvatta poistumisen kesken työpäivän ja totuudenvastaisten tietojen merkitsemisen tuntikortteihin.

A:lle oli 11.4.2001 eli puolitoista vuotta ennen työsopimuksen purkamista annettu varoitus tuntikorttien väärin täyttämisestä. Työpaikan tavan mukaan varoitukset on katsottu vanhentuneiksi yhdessä vuodessa. Työnantaja ei ollut varoituksen jälkeen koskaan huomauttanut A:ta ajopäiväkirjan väärästä ja epärehellisestä täytöstä tai yhtiön auton käyttämisestä omaan ajoon.

A ei ole työnantajan väittämin tavoin ollut luvatta poissa työstä tammi- tai helmikuussa 2002 Sunila Oy:n tai Stora Enso Oyj:n työmailta. Hän ei myöskään ole 8.-11.10.2002 syyllistynyt työvelvoitteen laiminlyöntiin tai tuntikorttien epärehelliseen täyttämiseen. Työpaikalla on ollut yleisenä tapana, että tuntikortteihin lisätään varsinaisen työajan lisäksi tunteja, kun tehtaalla ei ole voitu pitää kahvi- ja ruokatunteja. Kyse oli nyt näistä tunneista. Yhtiön putkitelineet hän oli palauttanut heti, kun työnantaja oli niitä pyytänyt.

Työnantajalla ei ole ollut työsopimuslain edellyttämää työsopimuksen purkuperustetta eikä edes irtisanomisperustetta. A:n työsopimuksen todellisena purkuperusteena ovat olleet hänen keskimääräistä useammat sairauslomansa.

Työnantajaliitto on tukenut yhtiön työehtosopimuksen vastaista menettelyä. Työnantajaliitto on näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asiasta on neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä pääsemättä sovintoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Konecranes Service Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliiton velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Konecranes Service Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Konecranes Service Oy:llä on ollut erittäin painava syy purkaa A:n työsopimus. Tämä oli toistuvasti ja tahallisesti rikkonut ja laiminlyönyt työsopimuksesta ja työsopimuslaista johtuvia velvoitteitaan niin, että työnantajaa ei voitu kohtuudella velvoittaa jatkamaan työsuhdetta edes irtisanomisaikaa.

A oli kuulemistilaisuudessa 11.4.2001 myöntänyt, että ajopäiväkirjan täyttö ei vastannut todellisuutta ja että omia ajoja oli ajettu ilman lupaa. Hän oli myös myöntänyt merkinneensä tuntikortteihin tekemättömiä työtunteja. Työnantaja antoi A:lle tuolloin näistä rikkeistä varoituksen uhalla, että mikäli laiminlyönnit, yhtiön auton luvaton käyttö ja epärehellinen asiakirjojen täyttö jatkuisivat, työsuhde voitaisiin purkaa.

Annetusta varoituksesta huolimatta A:n epärehellinen toiminta ja työvelvoitteen laiminlyönnit jatkuivat. Hänen työvelvoitteen laiminlyöntinsä olivat toistuvia, mutta törkeimmät niistä tulivat työnantaja tietoon vasta jälkikäteen lokakuussa 2002. A oli ollut 11.-13.2.2002 luvattomasti poissa työstä Sunila Oy:n voimalaitoksen kunnostustyössä. Näiltä päiviltä hän kuitenkin merkitsi tuntikorttiinsa tehdyiksi 2+2 (huolto)tuntia 11.2.2002, 4,5 tuntia 12.2.2002 ja 7 tuntia 13.2.2002. A oli lisäksi ollut poissa Stora Enso Oyj:n työmaalta Kotkasta 7.-13.1.2002. Hän oli 7. ja 9.1.2002 laiminlyönyt työvelvoitteensa ja 8.1.2002 hän ei ollut työskennellyt täyttä päivää. Kuitenkin hän oli merkinnyt kultakin näiltä päiviltä epärehellisesti tuntikorttiin täydet kahdeksan työtuntia. Työnantaja joutui toistuvasti huomauttamaan A:ta varoituksen antamisen jälkeen myös ajopäiväkirjan väärästä ja epärehellisestä täytöstä sekä yhtiön auton käyttämisestä omaan ajoon.

A ei 8.10.2002 ollut ollut asianmukaisesti työmaalla työssä vaan kotonaan. Tuntikorttiin hän oli totuudenvastaisesti merkinnyt olleensa Metso Oyj:llä neljä työtuntia ja Sunilassa kaksi tuntia sekä ylimääräistä ajoa kyseisiin kohteisiin yhden tunnin verran. Hän oli raportoinut tuntikorttiinsa epärehellisesti tulleensa työkohteeseen kello 6.40 ja lähteneensä 16.30. Seuraavan päivän 9.10.2002 osalta A oli merkinnyt tuntikorttiin työskennelleensä Sunilassa kaksi tuntia. Hän oli kuitenkin ollut lääkärissä heti aamusta. A merkitsi tuntikorttiin lääkärissä käynnistä kaksi tuntia ja neljä tuntia huoltoraportointia Sunilassa. Raportoitavaa ei ollut ollut neljäksi tunniksi. Tuntikorttiin A oli merkinnyt tulleensa Sunilaan kello 6.30 ja lähteneensä kello 16.30. A ei ollut työpaikalla 10.10.2002 vaan kotonaan. Tuntikorttiinsa hän oli merkinnyt täydet kahdeksan tuntia Sunilan työmaalla huoltotyötä. Hän oli merkinnyt tulleensa työmaalle kello 6.35 ja lähteneensä kello 16.15. A merkitsi tuntikorttiinsa 11.10.2002 osalta kahdeksan tuntia huoltotyötä Sunilassa. Hän ei kuitenkaan ollut ollut työssä vaan kotonaan. A oli näin ollen syyllistynyt 8.-11.10.2002 törkeään työvelvoitteen laiminlyöntiin sekä tuntikortin epärehelliseen täyttämiseen erehdyttääkseen työnantajaa maksamaan hänelle palkkaa tekemättömistä tunneista.

A oli varoituksesta ja suullisista huomautuksista huolimatta jatkanut ajopäiväkirjan epäasianmukaista täyttämistä sekä omien ajojen ajamista yhtiön autolla. Yhtiön toimintaohjeen ja käytännön mukaan huoltoautojen ajopäiväkirjat tuli toimittaa viikoittain tarkastusta varten huoltopäällikölle. A oli menetellyt näin viimeksi 19.7.2002 eli ajopäiväkirjat olivat lähes kolme kuukautta myöhässä. Ajopäiväkirjan mukaiset ajot ja kilometrit eivät myöskään vastanneet toisiaan ja huoltoautolla oli selvästi ajettu runsaasti omaa ajoa. Sairauslomalla yhtiön auton käyttö työasiassa ei ole ollut tarpeen.

A:n kuulemistilaisuus tapahtumista 8.-11.10.2002 sekä huoltoauton käyttämisestä ja ajopäiväkirjan täyttämisestä järjestettiin 14.10.2002. Työnantaja ei katsonut voivansa enää jatkaa A:n työsuhdetta edes irtisanomisaikaa ottaen huomioon kaikki tapaukseen liittyvät seikat. Hänen työsopimuksensa päätettiin purkamalla 17.10.2002, koska hän oli varoituksesta huolimatta jatkuvasti ja toistuen laiminlyönyt työvelvoitettaan, syyllistynyt tuntikortin epärehelliseen täyttämiseen ja siten työnantajan erehdyttämiseen maksamaan palkkaa tekemättömiltä tunneilta sekä laiminlyönyt ajopäiväkirjan täyttämisen ja huoltopäällikölle toimittamisen ja lisäksi ajanut yhtiön huoltoautolla luvattomasti runsaasti omaa ajoa.

Myöhemmin paljastui vielä, että A oli anastanut omaan käyttöönsä yhtiön omistamat puoli vuotta kateissa olleet arvokkaat putkitelineet. Hän toimitti telineet takaisin yhtiölle vasta työnantajan kirjallisesta vaatimuksesta. Arvioitaessa työsuhteen päättämisperusteen lainmukaisuutta on otettava huomioon myös nämä jälkikäteen ilmi tulleet seikat.

A oli saanut varoituksen puolitoista vuotta ennen työsuhteen purkamiseen johtaneita tapahtumia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus oikaista käyttäytymistään ja tehdä parannus sillä uhalla, että muuten työsuhde voidaan päättää. A on jatkanut työvelvoitteidensa laiminlyöntiä ja epärehellistä tuntikortin täyttämistä jo heti varoituksen saatuaan. Erityisen törkeinä pidettävät työstä poissaolot Sunila Oy:n ja Stora Enso Oyj:n työmailta ja niihin liittyvät tuntikorttien väärin täyttämiset olivat tapahtuneet alkuvuodesta 2002 eli selvästi alle vuoden kuluttua varoituksen antamisesta. Tämä osoitti A:n täydellistä piittaamattomuutta varoituksesta. Nämä laiminlyönnit tulivat työnantajan tietoon vasta lokakuussa 2002, koska muut työntekijät salasivat A:n työstä poissaolot ja suojelivat häntä niin, ettei hän jäänyt rikkeistään kiinni aiemmin.

Työnantajalta tapahtumien kulusta ja A:n työsuhteen päättämisen syistä saatu selvitys huomioon ottaen Teknologiateollisuus ry ei ole miltään osin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Konecranes Nordic Oy:n, nykyisen Konecranes Service Oy:n, palveluksessa sähköasentajana 18.8.1987 alkaen. Yhtiö on 17.10.2002 purkanut A:n työsopimuksen.

Purkamisen perusteeksi yhtiö on ilmoittanut, että A on saamastaan varoituksesta huolimatta toistuvasti syyllistynyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa laiminlyöntiin poistumalla luvatta työpaikalta kesken työpäivän ja lisäksi hän on toistuvasti rikkonut työsuhteessa edellytettävän työnantajan ja työntekijän luottamuksen merkitsemällä tuntikortteihin totuudenvastaisia tietoja.

Työnantajapuoli on tämän oikeudenkäynnin aikana vedonnut lisäksi yhtiön tietoon työsopimuksen purkamisen jälkeen tulleeseen seikkaan, että A oli työsuhteen kestäessä syyllistynyt yhtiön omistamien putkitelineiden anastamiseen omaan käyttöönsä.

Työsopimuksen purkamiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

Työnantajapuolen todistajina A:n työsopimuksen purkamisen syistä on työtuomioistuimessa kuultu Konecranes Service Oy:n varatoimitusjohtajaa B:tä, yhtiön aluepäällikköä C:tä, yhtiön myyntineuvottelijaa D:tä ja silloista luottamusmiestä E.tä. Samoista seikoista on työntekijäpuolelta kuultu A:ta itseään sekä yhtiön entistä huoltopäällikköä F:ää, silloista Sunila Oy:n työntekijää G:tä ja Oy Relix Ltd Finlandin työnjohtajaa H:ta. Lisäksi asiassa on esitetty asiakirjaselvitystä.

Työtuomioistuin on käsitellyt ja arvioinut ilmoitettuja työsopimuksen päättämisperusteita seuraavasti:

Varoitus 11.4.2001

A on 11.4.2001 saanut varoituksen sen vuoksi, että hän oli täyttänyt totuuden vastaisesti tuntikortin ja ajopäiväkirjan ja että hän oli ilman lupaa ajanut omia ajoja yhtiön autolla. Varoituksen aiheellisuutta ei ole tämän oikeudenkäynnin yhteydessä riitautettu.

Työvelvoitteen laiminlyönnit ja tuntikorttien totuuden vastainen täyttäminen vuonna 2002 4. ja 7.-8.1.2002

A:n tuntikortin merkintöjen mukaan hän oli ajanjakson 7.-11.1.2001 työskennellyt päivittäin kahdeksan tuntia niin, että hän oli lähtenyt työhön kello 6.35 ja palannut sieltä kello 16.50.

E:n kertoman mukaan A:n olisi edellä mainittuna aikana pitänyt tulla hänen työparikseen Stora Enson työmaalle, jossa oli sattunut nosturin rikkoutumiseen johtanut onnettomuus. He lähtivätkin työmaalle yhtiön toimistolta Karhulasta yhdessä, mutta A ilmoitti kuitenkin E:lle tulevansa työmaalle myöhemmin jonkun asian takia. A pistäytyi työmaalla saman päivän iltapäivällä ilmoittaen, että hänellä oli vielä jotain muuta tekemistä. Tämän vuoksi E työskenteli Stora Enson työmaalla mainittuna ajanjaksona kaksi ja puoli päivää yksinään ilman työpariksi määrättyä A:ta. Asiakkaan taholta oli ihmetelty, kuinka huoltoyhtiö voi sallia työn tekemisen yksin. Työtä tehdessä olikin sattunut onnettomuus, jonka seurauksena pudonnut nosturi oli rikkonut auton katon. Yhtiön laskun merkintä, että A olisi ollut enemmän työmaalla työssä kuin E, ei siten voinut pitää pakkaansa. E oli katsonut, että hänen kuului luottamusmiehenä suojella edustettaviaan ja tämän vuoksi hän oli jopa valehdellut työnantajalle A:n työskentelystä salatakseen tämän poissaoloja.

A:n mukaan hän oli työskennellyt kyseisessä kohteessa 4.-11.1.2002. Näistä päivistä 4. ja 7-8. päivä hän oli ollut työmaalla yhdessä E:n kanssa. A ei voinut ymmärtää väitettä siitä, että hän ei olisi ollut työssä kaikkina työpäivinä. Asiakas oli hyväksynyt työn tehdyksi laskun mukaisesti.

Työtuomioistuin pitää E:n yksityiskohtaista kertomusta luotettavampana kuin A:n omassa asiassaan kertomaa. E:n kertomus osoittaa, että A ei ole työskennellyt ajanjaksolla 7.-11.1.2002 kaikkia tuntikorttiin merkitsemiään työtunteja, joten hänen tekemät tuntikorttimerkinnät eivät voi pitää paikkaansa.

11.-13.2.2002

Tuntikorttimerkintöjen mukaan A oli 11.-13.2.2002 työskennellyt Sunilan tehtaalla Kotkassa päivittäin kahdeksan tuntia siten, että hän oli lähtenyt työhön kello 6.25 ja palannut sieltä kello 16.30.

E:n mukaan A oli ollut poissa remonttityömaalta kaksi työpäivää. Hän oli kertonut olleensa tekemässä joitakin huoltoja.

A:n mukaan hän oli kyseisenä aikana ollut E:n kanssa Sunilan tehtaalla työskennellen osan ajasta E:n kanssa ja kun tämä ei ollut tarvinnut apua, A oli käynyt tekemässä muita huoltoja ja korjauksia. Tämä oli aivan normaalin käytännön mukaista.

Tuntikorttimerkintöjen mukaan A olisi työskennellyt kyseisessä kohteessa 11.2. yhdessä E:n kanssa kaksi tuntia, 12.2. 4,5 tuntia ja 13.2. seitsemän tuntia. Muun ajan hän olisi työskennellyt tehtaalla muissa huolto- ja korjaustehtävissä. E:n luotettavana pidettävä kertomus huomioon ottaen A:n tuntikorttimerkinnät eivät kaikilta osin voi pitää paikkaansa.

8.-11.10.2002

A:n tuntikorttimerkintöjen mukaan hän on ollut työssä 8.-11.10. päivittäin kahdeksan tuntia niin, että työhön lähtöajat ja sieltä paluuajat olivat 8.10. kello 6.25 ja 16.15, 9.10. kello 6.30 ja 16.30 sekä 11.10. kello 6.35 ja 16.15.

B:n kertoman mukaan D:lle oli alkuviikosta tullut nimetön puhelinsoitto, jonka mukaan A ei ollut työmaalla. A:n työskentelyä tuolla viikolla päätettiin seurata ja sen jälkeen tarkastaa, miten tuntikortti oli täytetty. Kun ilmeni, että tuntikortti oli väärennetty, A:n työsopimus oli purettu.

D on kertonut toimineensa huoltopäällikön sijaisena ja siinä ominaisuudessa A:n esimiehenä siinä vaiheessa, kun A:n työsopimus purettiin. D:n kertoman mukaan hän oli määrännyt A:n 7.10.2002 alkaen huoltotöihin ja niihin liittyvään raportointiin Sunila Oy:hyn Kotkaan. Raportointi tarkoittaa sitä, että yhtiön työntekijät käyvät tallentamassa asiakkaan tietokoneelle tiedot siitä, mitä korjaustoimenpiteitä heidän nostureilleen on yhtiön toimesta tehty. A:n olisi Sunila Oy:ssä tullut tehdä viikolla 41 yhtenä päivänä tällaista raportointityötä. Mitään merkkejä mahdollisesta raportointityöstä tuona viikkona D ei ollut löytänyt.

D:n kertoman mukaan A:n työtoveri ilmoitti 8.10.2002 kello 8, ettei A ollut työpaikalla. D oli ajanut työpisteestään Kouvolasta Kotkaan tarkastamaan väitteen paikkansapitävyyttä. Hän oli ajanut A:n asunnon kautta noin kello 9 ja havainnut, että A:n työauto seisoi hänen kotinsa pihalla. D ei ollut löytänyt A:ta myöskään Sunila Oy:stä. Todistaja oli ajanut sen jälkeen takaisin A:n kotipihalle, jossa hän oli seurannut tilannetta noin kello 11 asti. A:n työauto seisoi koko ajan pihassa.

D on edelleen kertonut, että hän oli saanut taas 10.10.2002 noin kello 7.30 puhelun A:n työtoverilta siitä, ettei A ollut tullut aamulla työmaalle. D oli aamulla myös havainnut, että A:n työauto seisoi hänen kotinsa pihamaalla. Edelleen iltapäivällä noin 15.30 D ajoi A:n kodin kautta ja työauto seisoi edelleen A:n kotipihalla. Lisäksi 11.10.2002 kello 10 A:n työauto seisoi hänen kotipihallaan. Noin kello 13.30 – 14 mennessä A:ta ei ollut löytynyt työpaikalta ja työauto oli ennen kello 14 ollut A:n kotipihalla. A:ta ei ollut löytynyt myöskään yhtiön Karhulan huoltopisteessä kello 16. A:n olisi 11.10.2002 tullut olla työssä Sunila Oy:ssä.

A:n mukaan hän oli ollut työssä 8.10.2002 E:n ja I:n kanssa aamupäivällä Karhulassa ja iltapäivällä Sunilassa, jossa hän oli muun muassa kiinnittänyt kilpiliikkeestä noutamansa kilvet nosturiin. Edelleen 10.10.2002 hän oli ollut Sunila Oy:ssä huoltotöissä kahdeksan tuntia eli kello 7-16. Tehtaalla on 50 eri laitetta ja A oli työskennellyt ympäri tehdasta. Väite, että hän olisi tuolloin ollut kotona, ei pitänyt paikkaansa. Perjantaina 11.10.2002 hän oli tallentanut yhtiön tietokonejärjestelmään huoltotietoja Sunila Oy:n tietokonehuoneessa kello 7.30 lähtien. Hän oli pitänyt ruokatunnin kello 10-11 käyden pankissa ja kenkäkaupassa, jonka jälkeen hän oli palannut Sunilaan jatkamaan töitään. Hän oli lähtenyt Sunilasta pois kello 14.15 ja poikennut kotonaan hakemassa varusteita jalkapalloharjoituksia varten ja ajanut sieltä Karhulan konttorille. Siellä hän oli käynyt tulevan tavaran puolella tiedustelemassa tilattujen tarvikkeiden saapumisesta ja sen jälkeen täytellyt autossaan asiakirjoja. Poistuttuaan tehdasalueelta 15.30 hän oli tavannut tuttavansa H:n, jonka kanssa hetken keskusteltuaan oli jatkanut jalkapalloharjoituksiin.

E:n mukaan hän oli 8.10.2002 opiskellut uuden tietokoneen käyttöä yhtiön tiloissa Karhulan konttorissa. Joskus aamupäivällä A oli käynyt paikalla ja seurannut E:n työskentelyä 20-30 minuutin ajan.

G:n kertoman mukaan hän oli aloittanut työpäivänsä Sunila Oy:ssä 11.10.2002 kello 7 yhtiön tietokonehuoneessa. A oli tullut hänen luokseen noin kello 7-7.30. G oli tuolloin näyttänyt A:lle Sunila Oy:n huolto-ohjelman avaamisen ja poistunut omiin töihinsä. Kun hän oli tullut kello 11 uudelleen tietokoneen ääreen, niin A ei ollut ollut enää paikalla.

H on kertonut, että hän oli töistä tullessaan 11.10.2002 noin kello 15.30-16 keskustellut A:n kanssa Karhulassa Ahlströmille johtavan tien risteyksessä olevalla bussipysäkillä. H oletti A:n olleen tulossa töistä tehtaalta.

D:n kertomus, joka perustuu hänen omiin havaintoihinsa ja A:n toimien erityiseen seurantaan ja jota tämän vuoksi on pidettävä luotettavana, osoittaa, että A:n kertomus työskentelystään 8.10. ja 10.10.2002 ja sitä koskevat tuntikorttimerkinnät eivät pidä paikkaansa. Samoin D:n kertomus osoittaa, että A:n selvitys toiminnastaan perjantaina 11.10.2002 ei kaikilta osin voi pitää paikkaansa ja että tuntikorttimerkinnät myös tämän päivän osalta ovat totuutta vastaamattomat.

Työnantajan auton käyttäminen omiin ajoihin ja ajopäiväkirjamerkinnät

A oli ajopäiväkirjansa mukaisesti ollessaan sairauslomalla käyttänyt työnantajan autoa sairauksiensa toteamiseksi ja niiden hoitamiseksi tarpeellisiin ajoihin. Työnantajan auton käyttäminen tämänkaltaisiin ajoihin on ollut esitetyn selvityksen mukaan yleisesti hyväksytty käytäntö. Yhtiön autolla on voitu käydä muutoinkin hoitamassa perheen kauppa- ja muita asioita, mutta pidempiin ajoihin on edellytetty työnantajan lupaa. Näyttämättä on jäänyt, että A näiltä osin olisi menetellyt työntekijävelvoitteidensa vastaisesti.

C:n ja F:n kertoman mukaan yhtiössä on ajopäiväkirjoista sääntö, että joka viikko on parillisen tai parittoman viikon ajopäiväkirja annettava yhtiön huoltopäällikölle tarkastettavaksi. Tätä velvoitetta A on esitetyn selvityksen mukaan rikkonut. C:n mukaan A ei vaatimuksista huolimatta ollut palauttanut ajopäiväkirjaa kertaakaan 19.7.2002 ja 14.10.2002 välisenä aikana.

Muut työsuhteen päättämisperusteet

C:n mukaan A:lta oli 22.10.2002 vaadittu kirjallisesti hänen hallussaan vielä olevan yhtiön omaisuuden palauttamista. Joitakin tavaroita A oli palauttanut. Sen jälkeen oli havaittu putkitelineiden olevan kadoksissa. Todistajan soitettua A:lle tämä oli myöntänyt niiden olevan firmansa käytössä. Telineiden lainaamiseen A ei ollut pyytänyt vaadittavaa lupaa. Telineet palautettiin yhtiön konttorille. Myös F:n mukaan yhtiön omaisuuden lainaamisesta tuli tehdä ilmoitus työnantajalle.

Esitetty selvitys osoittaa, että A on luvatta ottanut käyttöönsä yhtiön omistamat putkitelineet.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan tällaisena syynä pidetään muun muassa töiden laiminlyömistä ja työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työntekijää ei näillä perusteilla kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Edelleen irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan työsopimus voidaan purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n esitöiden (HE 157/2000 vp s. 109) mukaan työsopimuksen purkaminen olisi sallittua ainoastaan toisen sopijapuolen sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta vakavan sopimusrikkomuksen, laiminlyönnin tai epäasiallisen käyttäytymisen tai menettelyn johdosta.

A:lle on 11.4.2001 annettu varoitus työvelvoitteen laiminlyönnistä, epärehellisestä tuntikortin täyttämisestä, yhtiön auton luvattomasta yksityiskäytöstä ja ajopäiväkirjan täyttämisestä totuutta vastaamattomalla tavalla.

Saamastaan varoituksesta huolimatta A on jatkanut samankaltaista työtekijävelvoitteidensa vastaista menettelyä laiminlyömällä työvelvoitteitaan ja täyttämällä epärehellisesti palkanmaksun ja asiakaslaskutuksen perusteena olevat tuntikorttinsa edellä kerrotuin tavoin tammi- ja helmikuussa 2002. Nämä tapahtumat ovat tulleet työnantajan tietoon lokakuussa 2002 selviteltäessä A:n toimintaa 11.-13.10.2002. Edellä selvitetyn mukaisesti A:n on näytetty myös tuolloin syyllistyneen samankaltaiseen epärehelliseen menettelyyn.

Työtuomioistuimen ratkaisu

A:n epälojaali toiminta työnantajaa kohtaan on ilmennyt myös edellä todetuin tavoin ajopäiväkirjojen työnantajalle toimittamatta jättämisenä ja myöhemmin ilmi tulleena yhtiön omaisuuden luvattomana käyttöönottamisena.

A:n menettelystä johtuen työnantaja on perustellusti voinut katsoa tämän menettäneen sen luottamuksen, mitä työsuhteen jatkaminen olisi edellyttänyt. A:n toistuvia rikkomuksia ja laiminlyöntejä on pidettävä hänen työsuhteeseensa olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavana rikkomisena, että Konecranes Service Oy:tä työnantajana ei ole voitu kohtuudella edellyttää jatkamaan A:n työsuhdetta edes irtisanomisajan pituista aikaa. Yhtiöllä on näin ollen ollut oikeus purkaa A:n työsopimus, joten se ei ole A:n työsuhteen päättäessään rikkonut irtisanomissuojasopimusta. A:lla ei siten ole oikeutta tällä perusteella vaadittuihin korvauksiin.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Kun yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimusta, myöskään Teknologiateollisuus ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliitto on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Konecranes Service Oy:n oikeudenkäyntikulut. Teknologiateollisuus ry ja Konecranes Service Oy ovat ilmoittaneet yhteisen korvausvaatimuksen määräksi 4 200 euroa. Korvausvaatimuksen määrä on riidaton.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2005/20050055