Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2003-10 koskien työntekijän työsopimuksen irtisanomista johtuen siitä että työntekijä oli tapellut toisen työntekijän kanssa.
Työntekijä oli työpaikan pikkujoulutilaisuudessa tapellut toisen työntekijän kanssa. Irtisanoessaan väkivaltaiseen käytökseen syyllistyneen työntekijän työsopimuksen työnantaja ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Arvioon ei vaikuttanut se, että tapahtumien kulusta käytettävissä olleen osin ristiriitaisen selvityksen takia työnantaja ei ollut irtisanonut tappeluun osallistuneen toisen työntekijän työsopimusta. Näin ollen myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 10
KANNE
Vaatimukset
Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa Avecra Oy:n irtisanoneen A:n ilman, että sillä on ollut työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissopimuksen 2 §:ssä tarkoitettuja perusteita,
velvoittaa Avecra Oy:n suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen laittoman päättämisen johdosta 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 16.000 euroa (12 x 8.000 markkaa = 96.000 markkaa) irtisanomissopimuksen 6 §:n nojalla,
tuomitsee työehtosopimuslain 9 §:n nojalla Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, sekä
velvoittaa Avecra Oy:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Vaatimusten perusteet
A:n työsopimuksen irtisanominen
A on toiminut kassaviinurina Avecra Oy:n Nelmanni -nimisessä ravintolassa Helsingissä. A toimi myös vuoropäällikkönä eli hänellä oli usein työvuorossaan esimiehen asema. A:n työsuhde oli alkanut toukokuussa 1997 ja päättynyt Avecra Oy:n suorittamaan työsopimuksen irtisanomiseen 18.12.2000. A:n palkka oli 8.000 markkaa kuukaudessa eli 1.333 euroa kuukaudessa.
Avecra Oy piti 16.12.2000 ravintola Nelmannin ja siihen liittyvän Nellun pubin henkilökunnalle pikkujoulut ravintolan tiloissa. Henkilökuntaa oli paikalla noin 15 henkilöä, ja ravintola oli suljettu muulta yleisöltä tämän yksityistilaisuuden vuoksi. Perisuomalaiseen tapaan alkoholia nautittiin päivän ja illan mittaan runsaasti.
Illan mittaan B -niminen viinuri piti muutamia puheenvuoroja, joissa hän esitti kriittisiä näkemyksiä Nelmannin ravintolapäälliköstä C:stä ja muistakin esimiehistä. B:n tarkoituksena oli perisuomalaiseen tapaan purkaa pikkujouluissa työntekijöiden ja esimiesten välille vuoden mittaan kertyneitä paineita. Jotkut työntekijät, muiden ohessa A, pitivät B:n puheenvuorossa esitettyjä näkemyksiä asian ytimeen menevinä.
Ainakin keittiömestari D koki B:n haukkuneen myös häntä. D suuttui eräässä vaiheessa B:n esittämästä kritiikistä ja päätti selvittää välinsä A:n kanssa. Päästäkseen A:n kimppuun D sysäsi nurin A:n ja D:n välissä baaritiskillä istuneen viinuri E:n. Tämän jälkeen D löi A:ta kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. Lyönneistä aiheutui A:lle ruhjeita. D ja A ajautuivat D:n lyöntien jälkeen painiskeluun, joka kuitenkin päättyi muiden juhlijoiden tultua rauhoittamaan tilannetta. A oli jossain vaiheessa nujakointia potkaissut D:tä. Paikalle saapui myöhemmin myös poliisipartio, mutta tappelu oli jo tällöin tauonnut ja osa riitelijöistä, muiden muassa A, oli jo poistunut paikalta.
Kaksi päivää pikkujoulujen jälkeen eli 18.12.2000 Avecra Oy irtisanoi A:n ja kahden muun työntekijän, B:n ja G:n, työsuhteet. Irtisanotuilla ei ollut työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana, vaan heille maksettiin irtisanomisajan palkka kotiin. Avecra Oy ei irtisanonut keittiömestari D:n työsuhdetta, vaikka tämä oli aloittanut väkivallan käytön ja pahoinpidellyt A:ta.
Ravintolapäällikkö A oli tehnyt Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle tutkintapyynnön pikkujouluillan tapahtumista. Esitutkintapöytäkirja valmistui 4.2.2001. D:tä ja A:ta epäiltiin pahoinpitelystä ja B:tä kunnianloukkauksesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 15.8.2001 D:n ja A:n pahoinpitelystä sakkoihin ja B:n kunnianloukkauksesta niinikään sakkoihin. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ole valitettu.
Oikeudellinen arviointi
A:n , B:n ja F:n irtisanomiset riitautettiin ja asiasta käytiin 3.1.2001 yrityskohtaiset neuvottelut. Asia siirtyi erimielisenä liittojen välillä ratkaistavaksi. Myös liittojen väliset neuvottelut ovat jääneet A:n osalta erimielisiksi.
Neuvotteluissa työnantajapuoli on todennut, että A oli syyllistynyt väkivaltaan potkaisemalla keittiömestari D:tä. Lisäksi A oli soittanut suutaan, mikä oli osaltaan ollut syynä tapahtumien kulkuun. Avecra Oy ja työnantajaliitto ovat katsoneet A:n irtisanomiselle olleen irtisanomissopimuksen mukaiset perusteet, sillä Avecra Oy ei voi hyväksyä väkivaltaa missään muodossa.
Palvelualojen ammattiliitto PAM on neuvotteluissa katsonut, että A on joutunut keittiömestari D:n päällekarkauksen kohteeksi ja harjoittanut tilanteessa vain itsepuolustusta tai korkeintaan käyttänyt väkivaltaa tilanteessa, jossa ei voinut mieltänsä malttaa. Näissä olosuhteissa A:n D:hen kohdistama potku ei ole ollut sellainen käytöshäiriö, etteikö työsuhde olisi voinut jatkua. A on sitä paitsi asetettu eriarvoiseen asemaan kuin D, vaikka nimenomaan D oli ollut väkivaltaisen käyttäytymisen aloittaja. D:n työsuhdetta ei irtisanottu eikä muutenkaan päätetty. A pitää näissä oloissa irtisanomistaan äärimmäisen epäoikeudenmukaisena.
Palvelualojen ammattiliitto PAM:n mielestä työnantajaliiton olisi pitänyt ymmärtää, ettei työsuhteen päättämiselle näissä oloissa ollut olemassa laillisia ja sopimuksenmukaisia perusteita. Annettuaan jäsenyrityksensä kuitenkin suorittaa irtisanomisen Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SRH on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on vastauksessaan, johon Avecra Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
A:n työsopimuksen irtisanominen
Irtisanomiseen johtaneet tapahtumat käynnistyivät Avecra Oy:n Nelmann-ravintolan henkilökunnalle 16.12.2000 järjestämissä pikkujouluissa siten, että kassaviinuri B piti keittiöpäällikkö D:n ja ravintolapäällikkö C:n ammattitaitoon, työhön sekä henkilöihin kohdistuneen loukkaavan ja erittäin hyökkäävän puheen kahteen otteeseen. B tuomittiinkin Helsingin käräjäoikeudessa 15.8.2001 C:hen kohdistuneesta kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen. D ei vaatinut rangaistusta B:lle, vaikka loukkaukset kohdistuivat myös häneen.
Julkisten puheidensa jälkeen B vielä jatkoi kovaäänisesti esimiestensä herjaamista. A ja F osallistuivat tilanteeseen rohkaisten B:tä tämän puheissa ja itsekin esimiehiään haukkuen ja syytellen. A kuvasi tilannetta 18.12.2000 laatimassaan muistiossa siten, että ”käynnissä oli koko ajan kova huuto, haukkuminen, solvaaminen ja töniminen”.
Tilanne johti siihen, että D ärsyyntyi A:n nimittelyyn, nousi tuoliltaan ja lähestyi A:ta tarkoituksenaan kohdata A kasvokkain. D:n noustessa tuolilta hänen vieressään istunut E putosi baarijakkaralta, kuten hän itse esitutkinnassa kuultuna kertoi. D ei sysännyt häntä nurin. Tilanne kuitenkin riistäytyi käsistä tämän jälkeen. A potkaisi D:tä voimakkaasti nivusiin, minkä jälkeen D kaatoi itseään puolustaakseen A:n lattialle, jolloin alkoi keskinäinen painiottelu. Sen jälkeen kun A ja D oli saatu erotettua toisistaan, tilanne jatkui erittäin uhkaavana A:n ja F:n jatkaessa tönimistä ja kovaäänistä haukkumista. Tilanne rauhoittui lopullisesti vasta kun A, B ja F oli poistettu paikalta ja poliisi oli saapunut paikalle.
Edellä mainittu kertomus perustuu C:n ja D:n antamaan tilannekuvaukseen heti tapahtumien jälkeen. A:n käsitys tilanteesta oli erilainen, mutta hän myönsi heti häntä kuultaessa potkaisseensa D:tä. D kiisti ehdottomasti lyöneensä A:ta.
Avecra Oy:ssä järjestettiin asianosaisten kuulemistilaisuus 18.12.2000 tapahtumien tultua yhtiön talouspäällikkö H:n ja toimitusjohtaja I:n tietoon. Kuulemiset järjestettiin siten, että paikalla olivat H:n ja I:n lisäksi pääluottamusmies J, ravintolapäällikkö A sekä vuorotellen, yksi kerrallaan A, B, F ja D. Kuulemisessa A esitti asioista oman näkemyksensä ja A, B, F ja D kukin omansa. A käyttäytyi tilanteessa hyvin hyökkäävästi ja muita syytellen, mutta myönsi potkaisseensa D:tä. Tämä taas kiisti ehdottomasti kohdistaneensa itsepuolustustarkoituksessa tehtyä kaatamista ja painiottelua lukuun ottamatta mitään väkivaltaa A:han. A vahvisti paikalla olleena A:n potkun ja D:n käytöksen.
Tilannetta on käsitelty rikosoikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa 15.8.2001, jolloin A myönsi edelleen potkaisseensa D:tä, mutta katsoi toimineensa hätävarjelutilanteessa. D kiisti myös käräjäoikeudessa lyöneensä A:ta.
Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen pahoinpitelyyn ja totesi jääneen näyttämättä, että A olisi toiminut hätävarjelutilanteessa. Oikeus tuomitsi hänet sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi myös D:n syyllistyneen pahoinpitelyyn. Oikeus perusti syyksi lukemisen F todistajanlausumaan sekä A:n vammoista esitettyyn lääkärintodistukseen. Myös D tuomittiin sakkorangaistukseen.
Oikeudellinen arviointi
Avecra Oy:llä on ollut selkeä peruste irtisanoa A:n työsopimus. A myönsi häntä irtisanomiseen johtaneista tapahtumista kuultaessa kohdistaneensa väkivaltaa työnantajan edustajaan. Väkivaltaisen käytöksen vahvistivat A ja D. Tilannetta selvitettäessä ei ilmennyt näyttöä siitä, että tilanteeseen olisi liittynyt mitään anteeksiannettavaa tai lieventävää asianhaaraa. Päinvastoin A:n käyttäytyminen oli useiden paikalla olleiden mukaan ollut hyökkäävää ja provosoivaa.
A on käräjäoikeudessa tunnustanut kohdistaneensa väkivaltaa työnantajan edustajaan. Hänet on tuomittu pahoinpitelyrikoksesta rangaistukseen. Käräjäoikeus ei katsonut A:n toimintaa hätävarjeluksi.
A on kohdistanut väkivaltaa työnantajan edustajaan työpaikalla, työtovereiden läsnä ollessa ja läheisesti työhön liittyvissä olosuhteissa. Tällä käyttäytymisellään A on vähintäänkin vakavalla tavalla rikkonut työsuhteeseen olennaisesti kuuluvia velvoitteitaan ja Avecra Oy:llä on ollut erityisen painava syy irtisanoa A:n työsuhde.
A:ta ei ole asetettu eriarvoiseen asemaan kuin D. D ei ole missään vaiheessa myöntänyt syyllistyneensä väkivaltaan A:ta kohtaan. Kuulemistilaisuudessa paikalla olleet esittivät hyvin erilaisia käsityksiä D:n osallisuudesta tapahtumiin. A ja D kiistivät D:n syyllistyneen väkivaltaan. A ja F väittivät D:n syyllistyneen väkivaltaan, mutta he esittivät hyvin sekavat ja epäuskottavat kertomukset tapahtuneesta. C:n kertomus tapahtuneesta oli selkein, yksityiskohtaisin ja johdonmukaisin.
D:n osalta tilanne oli lisäksi hyvin erilainen. Häntä oli useiden kuulijoiden todistuksen mukaan herjattu hyökkäävästi ja kovaäänisesti useaan otteeseen illan aikana. Olosuhteet olivat siten hyvin provosoivat. Asiaa pohdittuaan työnantajan edustajat tulivat siihen lopputulokseen, ettei ole riittävästi perusteita irtisanoa D:n työsopimusta. D irtisanoutui Avecra Oy:n palveluksesta melko pian tapahtuneen jälkeen. Helsingin käräjäoikeuden katsottua 15.8.2001 D:n syyllistyneen pahoinpitelyyn D:n työsuhde Avecra Oy:öön oli jo päättynyt, eikä työnantaja voinut enää sitä päättää.
Kantajan vaatimuksista
A:ta ei ole irtisanottu työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissopimuksen 2 §:ssä tarkoitettujen perusteiden vastaisesti. Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi Avecra Oy:n rikkoneen työehtosopimusta, on esitetty vahingonkorvausvaatimus määrältään liiallinen. Mahdollisen korvauksen suuruutta määrättäessä on otettava sitä vähentävinä seikkoina huomioon A:n työtä vaille jäämisen arvioitu kesto työvoimapulasta kärsivällä alueella, työsuhteen lyhyehkö kesto, työntekijän ikä ja mahdollisuus saada koulutustaan vastaava työ sekä A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen.
Mikäli työtuomioistuin vastoin vastaajan käsitystä katsoisi Avecra Oy:n rikkoneen irtisanomissopimusta, tulee Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR jättää tuomitsematta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, sillä tilanne on ollut hyvin epäselvä ja osallisten kertomukset asiasta hyvin ristiriitaiset.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tapahtumat
Avecra Oy on 18.12.2000 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen irtisanonut yhtiön Nelmanni -nimisessä ravintolassa kassaviinurina työskennelleen A:n työsopimuksen. Irtisanominen on tapahtunut työpaikan henkilökunnan 16.12.2000 työpaikalla viettämissä pikkujouluissa syntyneen tappelun johdosta ja irtisanomisen syyksi työnantaja on ilmoittanut A:n väkivaltaisen käytöksen. Tapahtumaan osallisten kuulemisen jälkeen työnantaja on 18.12.2000 irtisanonut paitsi A:n työsopimuksen myös pikkujoulutilaisuudessa keittiöpäällikköä ja ravintolapäällikköä epäasiallisesti arvostelleen viinurin työsopimuksen. Työnantaja on jo päivää aiemmin irtisanonut myös kysymyksessä olevan illan tapahtumiin osallisena olleen ravintolan kokkina toimineen työntekijän työsopimuksen.
Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina kuulemistilaisuuden tapahtumista pääluottamusmies J:tä ja talouspäällikkö K:ta. Pikkujoulutilaisuuden tapahtumista työtuomioistuimella on ollut käytettävissä käräjäoikeuden 15.8.2001 antama tuomio siihen liittyvine esitutkintapöytäkirjoineen.
Edellä mainitussa henkilökunnan pikkujoulutilaisuudessa on nautittu alkoholia. Esitutkintapöytäkirjoista selviää, että pikkujoulutilaisuuden aikana A:n työtoverina toiminut viinuri oli ainakin kahteen otteeseen muiden läsnäolijoiden kuullen esittänyt kovaäänisesti ravintolapäällikkö C:n ja keittiöpäällikkö D:n henkilöön ja ammattitaitoon liittyviä loukkaavia ja epäasiallisia huomautuksia. A oli myötäillyt ja kannustanut työtoveriaan tämän puheissa ja sittemmin itsekin kohdistanut kritiikkiä keittiöpäällikkö D:hen. Tilanne oli kärjistynyt A:n ja D:n väliseksi tappeluksi, jonka yhteydessä kumpikin heistä on saanut lieviä vammoja. Todistaja K on työtuomioistuimessa kertonut, että jo kuulemistilaisuudessa oli tullut ilmi työntekijöiden esimiehiin kohdistama loukkaava kielenkäyttö, joka oli johtanut tappeluun. Asiasta kuullut olivat esittäneet toisistaan poikkeavia kertomuksia siitä, onko tappelun aloittajana ollut A vai D. Ristiriitaista selvitystä oli esitetty myös siitä, onko D lyönyt A:ta. Tämän D itse on kiistänyt, kun sen sijaan A on alusta asti myöntänyt tappelun aikana potkaisseensa D:tä.
Pikkujouluillan tapahtumien johdosta on tehty rikosilmoitus. Irtisanomisaikana suoritetuissa poliisikuulusteluissa irtisanottujen A:n ja toisen viinurin sekä D:n ja C:n kertomukset tappelun aloittajan ja D:n käyttämän väkivallan osalta ovat poikenneet toisistaan. Käräjäoikeus on 15.8.2001 antamallaan tuomiolla tuominnut sekä A:n että D:n pahoinpitelystä sakkorangaistukseen ja velvoittanut molemmat puolin ja toisin suorittamaan toisilleen korvausta kivusta ja särystä. Käräjäoikeuden tuomion perusteluista selviää, että D:n ja A:n välisen tappelun oli aloittanut ensin mainittu lyömällä jälkimmäistä kasvoihin. Seuranneen painiskelun jo päätyttyä A oli potkaissut D:tä nivusiin.
Arviointi ja johtopäätös
Asiassa sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen mukaan irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n mukaan. Irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetun vuoden 1970 työsopimuslain mainitun pykälän mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä, ellei syy ole erityisen painava. Saman työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan työnantajalla on, mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun arviointiin, oikeus purkaa työsopimus muun muassa silloin, kun työntekijä tekee väkivaltaa työnantajan sijaiselle tai työtoverilleen. Koska työsopimuksen purkaminen on irtisanomista ankarampi toimenpide, on työsopimuksen purkamisperusteen oikeuskäytännössä katsottu muodostavan myös perusteen työsopimuksen irtisanomiselle.
Työtuomioistuimen ratkaisu
A:n työsopimuksen irtisanomisen perusteena oleva väkivaltainen käytös työtoveria kohtaan on sattunut työpaikalla. Tapahtumien kehittymiseen on myötävaikuttanut osaltaan se, että tilaisuuteen osalliset ovat nauttineet alkoholia. Tilaisuuteen osallisten kertomusten perusteella työnantajalla on irtisanomistilanteessa ollut tieto siitä, että myös irtisanotuksi tullut ravintolan kokki on ravintolapäällikköön ja keittiöpäällikköön kohdistetuilla epäasiallisilla lausumilla provosoinut D:tä väkivaltaiseen käytökseen ja A on käytöksellään myötävaikuttanut tähän. Tilaisuuteen osallisten ristiriitaisten kertomusten perusteella työnantajalla ei irtisanomisajankohtana eikä myöskään irtisanomisaikana ole ollut varmuutta siitä, missä määrin D on osallistunut väkivallan käyttöön kyseisten illan tapahtumien aikana ja kumpi on aloittanut fyysisen väkivallan käytön. A:n omankin kertomuksen perusteella työnantajalla on kuitenkin ollut varmuus siitä, että A:n on käyttäytynyt väkivaltaisesti D:tä kohtaan A:n myönnettyä potkaisseensa D:tä.
Tapahtumien jälkeen työnantaja on kuullut niihin osallistuneita ja päätynyt kolmen työntekijän irtisanomiseen. D:n osuus tapahtumien kulkuun on selvinnyt vasta käräjäoikeudessa vastaanotetun todistelun perusteella käräjäoikeuden 15.8.2001 antamasta tuomiosta. Näistä syistä työnantajan, joka kysymyksessä olevana ajankohtana käytössään olleiden tietojen perusteella on päätynyt siihen, että perusteita D:n irtisanomiselle ei ole, ei voida katsoa perusteettomasti asettaneet A:ta eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin työntekijöihin.
Kun A on syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen D:tä kohtaan, on työnantajalla huomioon ottaen myös A:n käytöksen tätä ennen ollut työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Avecra Oy ei siten ole A:n työsopimuksen irtisanoessaan menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Näin ollen ei myöskään Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Oikeudenkäyntikulut
Palvelualojen ammattiliitto PAM on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n ja Avecra Oy:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä on 700 euroa.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2003/20030010