TT 2002-78 Työsopimuksen purkaminen – luottamuspula

TT 2012-135 Työsopimuksen purkaminen - luottamuspula

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT 2002-78 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen siitä että ei ollut palauttanut ja tilittänyt rahastusvälineitä asianmukaisesti.

Linja-autonkuljettaja ei saamistaan kehoituksista huolimatta ollut palauttanut ja tilittänyt asianmukaisesti hallussaan olleita rahastusvälineitä. Työnantajalla oli tärkeä syy purkaa työntekijän työsopimus.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 78

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta

  • vahvistamaan, että Connex Vantaa Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti päättäessään linja-autonkuljettaja A:n työsopimuksen,
  • velvoittamaan Connex Vantaa Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa lomakorvauksineen neljältä kuukaudelta 7.621,52 euroa laillisine korkoineen 8.1.2001 lukien,
  • velvoittamaan Connex Vantaa Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen purkamisesta 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä 34.459 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, ja
  • velvoittamaan Connex Vantaa Oy:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.-
Perusteet

A on ollut Connex Vantaa Oy:n palveluksessa linja-autonkuljettajana vuodesta 1990 alkaen. Hän on ollut sairaslomalla toukokuusta 1999.

A oli 2.1.2001 ottanut puhelimitse yhteyttä ajomestari B:hen ja tiedustellut, mitä tehdään rahastusvälineiden ja lippukassan kanssa. Tätä ennen häneltä ei ollut vaadittu rahastusvälineiden palauttamista. Puhelinkeskustelun aikana oli sovittu, että A palauttaa vanhaksi menevät matkaliput työnantajalle erään toisen työntekijän mukana. Rahastusvälineiden ja lippukassan palauttamisesta oli puhelinkeskustelussa sovittu, että A palauttaa ne palattuaan 3.-5.1.2001 olleelta kuntoutusjaksolta. Puhelimessa sovitun mukaisesti matkaliput oli palautettu työnantajalle.

Maanantaina 8.1.2001 A oli ollut lähtemässä palauttamaan rahastusvälineitä ja lippukassaa, kun postissa oli tullut kirjallinen ilmoitus työsuhteen purkamisesta. Työsuhteen purkamisen syyksi ilmoitettiin vuoden 2000 kassan palauttamatta jättäminen määräaikaan mennessä.

A oli välittömästi soittanut liikennepäällikkö C:lle ja kertonut B:n kanssa tehdystä sopimuksesta. C oli ilmoittanut, ettei tiedä sopimuksesta mitään ja ottaa asiasta selvää B:ltä. Samalla oli sovittu, että A palauttaa rahastusvälineet ja lippukassan perjantaina 12.1.2001. Kun A oli mennyt 12.1.2001 palauttamaan rahastusvälineitä ja lippukassaa, C oli ilmoittanut, että hän ei enää kerran tehtyä päätöstään peru ja että työsuhteen purkaminen jää voimaan.

Connex Vantaa Oy:llä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaisia perusteita A:n työsopimuksen purkamiseen tai edes sen irtisanomiseen. A:n toiminnassa ei ole ollut mitään moitittavaa. Hän on oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä työnantajaan ja tiedustellut menettelytapoja rahastusvälineiden ja lippukassan osalta. Hän on sopinut työnantajan edustajan kanssa menettelytavoista ja toiminut sopimuksen mukaisesti.

A:lla on irtisanomissuojasopimuksen 3 ja 4 §:n nojalla oikeus neljän kuukauden irtisanomisajan palkkaan lomakorvauksineen sekä irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n nojalla oikeus korvaukseen perusteettomasta irtisanomisesta.

A:n palkka irtisanomisajalta lomakorvauksineen on yhteensä (45.315,52 markkaa) 7.621,52 euroa.

Huomioon ottaen A:n työttömyysaika, työnantajan asema suuryrityksenä, työnantajan hyvä palkanmaksukyky sekä työnantajan menettely kohtuullinen korvaus on 20 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. A on ollut työttömänä toukokuuhun 2001 saakka, jonka jälkeen hän on toiminut taksinkuljettajana lokakuuhun 2001. Korvauksen määrään vaikuttaa osaltaan se, että A:lle ei ole varattu tilaisuutta tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisperusteista. Lisäksi työnantaja on tehnyt A:sta työsopimuksen purkamisen yhteydessä perusteettomasti tutkintapyynnön poliisille.

A:n ansiot taksinkuljettajana ovat olleet 2.000 – 3.000 markkaa kuukaudessa alemmat kuin linja-autonkuljettajana. A:lle on maksettu työttömyyspäivärahaa bruttona yhteensä 2.906,46 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Connex Vantaa Oy ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista llisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli siirtynyt Connex Vantaa Oy:öön ns. Lonka-sopimuksen myötä. Työsuhde kesti reilut kaksi vuotta.

A:n kertomus tapahtumien kulusta ei ole totuudenmukainen. B tai C eivät ole sopineet rahastusvälineiden tai lippukassan palauttamisen määräajan pidentämisestä mitään. Päinvastoin A:ta, joka oli pitkällä sairauslomalla, oli lukuisia kertoja vaadittu palauttamaan rahastusvälineet ja lippukassa yhtiöön.

Vuoden vaihteessa kuljettajien on palautettava rahastusvälineet rahoineen yhtiöön vuositilitystä varten. Matkalippuvarasto on Vantaan kaupungin omaisuutta ja kaupunki asettaa yhtiölle määräpäivän, jolloin liput on tilitettävä kaupungille. Yhtiö asettaa vastaavasti kuljettajille määräpäivän tilitysten tekemistä varten. Tässä tapauksessa määräpäivä oli 3.1.2001. Tilittämättömät liput yhtiö joutuu maksamaan Vantaan kaupungille. Vastaavasti kuljettajien on yhtiön käytännön mukaan palautettava ja tilitettävä rahastusvälineet yhtiölle jäädessään pitkälle sairauslomalle.

A:n kahdesti syksyllä 2000 antamat lupaukset työnantajan omaisuuden palauttamisesta olivat osoittautuneet katteettomiksi. Kun A ei lupauksistaan huolimatta palauttanut rahastusvälineitä yhtiöön, tilityspisteen hoitaja D ryhtyi joulukuun puolivälissä 2000 niitä karhuamaan. D oli tavoittanut A:n ennen vuodenvaihdetta ja vaatinut häntä palauttamaan puuttuvat rahastusvälineet.

A soitti joulukuussa B:lle ja ehdotti palauttavansa vain liput määräaikaan 3.1.2001 mennessä ja rahat vasta myöhemmin ehtiäkseen ne ensin laskea. B ilmoitti, että rahat lasketaan yhtiön toimesta ja vaati A:ta palauttamaan rahat, liput ja kaikki rahastusvälineet määräaikaan mennessä. A katkaisi puhelun. A:n työtoveri palautti yhtiöön 3.1.2001 ainoastaan 3.002 markan arvoiset kertaliput. Tilittämättä jäi omaisuutta 5.187 markkaa, josta rahaa oli 4.042 markkaa. Rahat ja muut rahastusvälineet A palautti vasta 12.1.2001. C ja A eivät olleet sopineet rahojen ja rahastusvälineiden palauttamisesta 12.1.2001 päinvastoin kuin A itse väittää.

Koska A ei palauttanut rahoja ja rahastusvälineitä määräaikaan mennessä, hänen työsopimuksensa purettiin 4.1.2001 ja rahojen kavaltamisesta tehtiin rikosilmoitus 5.1.2001, mikä kuitenkin peruttiin, kun A palautti yhtiön rahat 12.1.2001.

Yhtiössä jo kuljettajien perehdyttämisvaiheessa korostetaan rahastusvälineiden koskemattomuutta. Rahat lippuineen ovat yhtiön omaisuutta, eikä niitä saa missään olosuhteissa käyttää omiin tarkoituksiin. Kaikkien tiedossa on, että joka vuosi muutaman kuljettajan työsopimus puretaan rahastukseen tai rahoihin liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Sama käytäntö on myös muissa pääkaupunkiseudun linja-autoyhtiöissä.

Yhtiöllä on ollut työsopimuslain 43 §:n tarkoittama tärkeä syy purkaa A:n työsopimus tai ainakin työsopimuslain ja irtisanomissuojasopimuksen tarkoittama erityisen painava syy sen irtisanomiseen. Kassavastuussa olevan työntekijän epärehellisyyteen on suhtauduttava erittäin ankarasti. Kokonaisuutena arvioiden A:n menettely on ollut törkeää ja sen johdosta yhtiö on menettänyt luottamuksensa A:han.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Connex Vantaa Oy:n palveluksessa linja-autonkuljettajana. Hänen viimeisin työsuhteensa yhtiön palveluksessa oli alkanut vuonna 1998.

Yhtiö on purkanut A:n työsopimuksen 4.1.2001. Työsuhteen purkamisen syyksi työnantaja on ilmoittanut vuoden 2000 kassan palauttamatta jättämisen määräaikaan mennessä. Tämän oikeudenkäynnin yhteydessä vastaajapuoli on lisäksi vedonnut siihen, että pitkällä sairauslomalla ollut A ei ollut toistuneista vaatimuksista huolimatta palauttanut työnantajalle hallussaan olleita rahastusvälineitä.

Työsuhteen päättämisperusteet

Työtuomioistuimessa on kuultu työsuhteen päättämiseen johtaneista syistä A:ta itseään sekä lisäksi Connex Vantaa Oy:n johtajaa E:tä, yhtiön liikennepäällikköä C:tä, ajomestari B:tä ja tilityspisteen hoitajaa D:tä. Yhtiön käytännöistä vastaavissa tilanteissa on vielä kuultu todistajana yhtiön pääluottamusmiestä F:ää.

Todistajien kertomana on käynyt selville, että yhtiössä on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan pitkään poissa olevat kuljettajat ovat olleet velvollisia palauttamaan hallussaan olevat rahastusvälineet yhtiölle. Palauttamisvelvoitetta on pyritty valvomaan ottamalla poissa oleviin yhteyttä puhelimitse tai tarvittaessa myös kirjeitse, jos rahastusvälineitä ei muutoin ole palautettu.

A on kertonut olleensa sairauslomalla ainakin 15.5.2000 lukien. Sairauslomansa aikana hän oli ottanut ensimmäisen kerran yhteyttä työnantajaansa 2.1.2001. A:n mukaan tätä ennen häneltä ei ollut vaadittu rahastusvälineiden palauttamista. Toisaalta C ja B ovat kumpikin kertoneet keskustelleensa A:n kanssa puhelimessa syys- lokakuun 2000 vaihteessa ja kumpikin oli tuossa yhteydessä vaatinut kyseisten rahastusvälineiden palauttamista. A oli kummallekin luvannut tilittää ja palauttaa hallussaan olleen omaisuuden viivytyksettä. Palauttamista ei enää erikseen ollut vaadittu kirjallisesti, koska A:han oli saatu yhteys puhelimitse.

Työtuomioistuin pitää C:n ja B:n yhdensuuntaisia kertomuksia uskottavampina kuin A:n omassa asiassaan esittämää kertomusta. C:n ja B:n kertomuksin on osoitettu, että A:lta oli jo alkusyksyllä 2000 vaadittu rahastusvälineiden palauttamista ja että tämä lupauksistaan huolimatta ei ollut niitä palauttanut. A:n menettelyn johdosta hänen hallussaan olleen lippukassan tilittäminen yhtiössä edellytetyllä tavalla on jäänyt tekemättä.

Asian käsittelyn yhteydessä on edelleen selvitetty, että linja-autonkuljettajien on aina vuodenvaihteessa työnantajan asettamaan määräpäivään mennessä tilitettävä hallussaan oleva lippukassa liikennöitsijälle, koska tämä puolestaan joutuu tilittämään liput Vantaan kaupungille. Tilitystä ei ole mahdollista tehdä palauttamatta koko lippukassa eli kuljettajan lippujen myynnistä saamat rahat ja myymättömät liput. Määräpäivästä tiedotetaan työpaikalla ja siitä ilmoitetaan erikseen työpaikalta poissa oleville kuljettajille. Vuoden 2000 kassan tilityspäiväksi oli määrätty 3.1.2001.

D on kertonut, että joulukuun puolivälissä 2000 oli kolme kuljettajaa, heistä yhtenä A, ollut pitkällä sairauslomalla. Todistaja oli lukuisten yritysten jälkeen tavoittanut heidät kaikki puhelimitse, yhden naispuolisen kuljettajan tosin vasta tammikuun ensimmäisellä viikolla. Todistaja oli ilmoittanut määräpäivän tilityksen tekemiselle ja kaikki kuljettajat olivat luvanneet toimia vaaditulla tavalla.

A oli 2.1.2001 soittanut B:lle tilityksen tekemisestä. A:n mukaan tuossa keskustelussa sovittiin, että hän palauttaa työkaverinsa välityksellä liput 3.1. ja tilittää rahat seuraavalla viikolla päästyään sairaalasta, jossa hänen oli määrä olla 3.-5.1.2001. Seuraavana maanantaina 8.1.2001 A:n tarkoituksena oli kertomansa mukaan mennä tilittämään rahat. Hän oli kuitenkin saanut tuolloin postitse ilmoituksen työsuhteen päättämisestä. A oli tämän vuoksi soittanut C:lle ja kertonut B:n kanssa tekemästään sopimuksesta. C:n kanssa oli myös sovittu, että rahat tilitetään seuraavana perjantaina, mihin mennessä C oli luvannut selvittää asian B:n kanssa. A oli palauttanut rahat sopimuksen mukaisesti perjantaina, mutta C ei ollut suostunut muuttamaan päätöstä työsuhteen päättämisestä.

B ja C ovat kiistäneet sopineensa A:n kanssa rahojen tilitysajankohdan lykkäämisestä edellä tarkoitettujen puhelinkeskustelujen yhteydessä. B:n mukaan A oli tarjoutunut tuomaan liput määräpäivänä, mutta olisi halunnut varata aikaa rahojen laskemiseen ja olisi sen vuoksi halunnut tuoda ne vasta myöhemmin. Kun B ei ollut suostunut A:n esityksiin, tämä oli todennut tuovansa joka tapauksessa rahat myöhemmin ja sulkenut puhelimen. C on puolestaan kertonut, että A oli soittaessaan 8.1.2001 pyytänyt purkamisen peruuttamista, koska kertomansa mukaan oli sopinut ajomestari B:n kanssa palauttavansa liput ja rahat eri aikana. Tämä ei kuitenkaan voinut pitää paikkaansa, koska kukaan ei voinut sopia tilityksen tekemisestä määrätyn tilityspäivän jälkeen. Puhelinkeskustelussa ei liioin ollut sovittu, että A tilittäisi rahat vasta 12.1. ja muutoinkaan ei ollut puhetta rahojen tilittämisestä vasta mainittuna päivänä. Yhtiö teki rikosilmoituksen varojen kavaltamisesta, mutta ilmoitus peruutettiin sen jälkeen kun A oli tilittänyt rahat yhtiölle.

A:n toisaalta ja B:n ja C:n kertomukset toisaalta ovat edellä todetuin tavoin jääneet ristiriitaisiksi. Tässä tilanteessa pelkästään A:n kertomuksen perusteella ei ole näytetty, että rahojen tilitysajankohdan lykkäämisestä olisi sovittu A:n väittämällä, sellaisenaan noudatettuun käytäntöön nähden poikkeuksellisella ja tilitysjärjestelmään sopimattomalla tavalla.

E:n kertoman mukaan se, että kuljettaja ei pysty tekemään tilitystä asianmukaisesti sen vuoksi, että hänellä ei ole kaikkia rahoja hallussaan, on ollut työsopimuksen purkuperuste. Tilitysepäselvyyksien vuoksi päätetään muutaman kuljettajan työsopimus vuodessa. Vuodenvaihteessa 2001 kolmen kuljettajan työsopimus purettiin kavallusperusteella. F on vastaavasti kertonut, että vuosittain määräpäivään mennessä tulee tilittää kassa eli liput ja rahat. Jos kassasta jää tuolloin puuttumaan rahaa, on seurauksena lopputili.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina syinä pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työsopimuslain (1970) 43 §:n 1 momentin mukaan työsopimus voidaan purkaa, jos tärkeä syy sitä vaatii. Tällaisena syynä on pidettävä muun muassa sellaista toisen asianosaisen laiminlyöntiä tai käyttäytymistä, jonka johdosta toiselta ei voida kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista.

Työtuomioistuimen ratkaisu

A on edellä todetun mukaisesti syksyllä 2000 jättänyt palauttamatta rahastusvälineet pitkän sairauslomansa aikana yhtiön ohjeista ja saamistaan toistuvista kehotuksista huolimatta. A on näin menetellyt vastoin työnantajan antamia määräyksiä. A on myös 3.1.2001 laiminlyönyt täyttää asianmukaisesti tilitysvelvollisuutensa. Puuttuva tilitys on ollut suuruudeltaan 4 042 markkaa. Tämän A on tilittänyt yhtiölle vasta 12.1.2001.

Rahastustoiminnan asianmukaista suorittamista voidaan pitää linja-autoliikennettä harjoittavan yhtiön kannalta keskeisen tärkeänä. Tämän vuoksi rahastuksesta huolehtivat ja hallussaan olevasta lippukassasta tilitysvelvolliset linja-autonkuljettajat ovat erityistä luottamusta edellyttävässä asemassa. Tämä luottamus puolestaan edellyttää, että linja-autonkuljettaja täyttää asianmukaisesti tilitysvelvollisuutensa.

Tilityksen tekemättä jättäminen esitetyistä vaatimuksista ja asetetusta määräajasta huolimatta on antanut Connex Vantaa Oy:lle perusteet epäillä, että A oli ottanut hallussaan olleita rahoja omaan käyttöönsä ja siten menetellyt epärehellisesti yhtiötä kohtaan. Oikeuskäytännössä vastaavassa asemassa olevien työntekijöiden varsin vähäisetkin epärehellisyyttä osoittavat rikkeet ovat saattaneet oikeuttaa työnantajan päättämään työsuhteen. Näin on esitetyn selvityksen mukaan ollut käytäntönä myös Connex Vantaa Oy:ssä aiemmin vastaavissa tilanteissa. A:n työsopimuksen purkamiseen ei ole selvitetty liittyneen piirteitä, jotka antaisivat aihetta muunlaiseen arviointiin.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiötä A:n menettelyn johdosta voida kohtuudella velvoittaa jatkamaan sopimussuhdetta, joten sillä on ollut irtisanomissuojasopimuksen edellyttämä tärkeä syy purkaa A:n työsopimus.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Edellä todetun johdosta A:lla ei ole oikeutta vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan tai korvaukseen työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen purkamisesta.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Connex Vantaa Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut vaadittuine korkoineen. Korvauksen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on 700 euroa.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2002/20020078