Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen 1987:1106 ratkaisua koskien työsopimuksen purkamista perusteena työajan laiminlyönti, valvontavelvollisuutta ja työehtosopimuksen määräysten noudattamista.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 21.4.1986 tehdyssä teollisuuseristystä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ.
———————————————–
3 §.
Työsuhdetta koskevat määräykset
Mom. 1. Irtisanottaessa ja lomautettaessa työntekijöitä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajain ja Metallityöväen Liiton välillä 30.3.1984 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista muutettuna siten kuin liitot ovat 10.4.1986 sopineet.
———————————————–
Työsuhteen neljä ensimmäistä kuukautta ovat työsopimuslain 3 §:n tarkoittamaa koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa.
———————————————–
Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
———————————————–
1 §
Soveltamisala
Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen päättämistä irtisanomalla. Tämä sopimus ei koske
———————————————–
1.3 tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita. Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa. Työsuhteen neljä ensimmäistä kuukautta ovat työsopimuslain 3 §:n tarkoittamaa koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa.
———————————————–
4 §
Irtisanomisajan laiminlyönti
Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.
———————————————–
5 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
———————————————–
6 §
Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta
Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
———————————————–
12 §
Voimaantulomääräys
Sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä helmikuun 28. päivään 1986 ja sen jälkeen toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Sopimuksen 6 § on kuitenkin edellä olevasta poiketen voimassa elokuun 31. päivään 1984 saakka.
———————————————–
KANNE
Kanteen perustelut
Metallityöväen Liitto on Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajat r.y:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että peltiseppä Kalevi Konttila oli 23.9.1986 tehnyt kirjallisen työsopimuksen Hämeen Lämpöeriste Oy:n kanssa. Työsopimuksessa oli sovittu neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Konttila oli joulukuussa 1986 työskennellyt Neste Oy:n petrokemian laitoksella Sköldvikissä sijainneella Hämeen Lämpöeristely Oy:n työmaalla. Konttila oli aikaisemmin valittu työmaan työsuojeluasiamieheksi ja 22.12.1986 pidetyssä työmaakokouksessa hänet oli valittu työsuojeluvaltuutetuksi. Vaikka Konttila olikin valittu työsuojeluvaltuutetuksi, oli hän tosiasiallisesti kuitenkin ollut työsuojeluasiamies.
Uudenmaan työsuojelupiiri oli 20.1.1987 suorittanut työmaalla työsuojelutarkastuksen, jossa Konttila oli työsuojeluasiamiehenä ollut mukana. Työsuojelupiirin tarkastajat olivat todenneet puutteita Hämeen Lämpöeriste Oy:n työsuojeluun liittyvissä asioissa. Tarkastuksen jälkeisenä päivänä työnantajan edustaja oli ilmoittanut Konttilalle, ettei tämän tarvinnut tulla töihin enää 22.1.1987. Kun Konttila oli tiedustellut syytä menettelyyn, oli hänelle ilmoitettu, ettei työsuhteen purkamiseen tarvittu minkäänlaista syytä. Myöhemmin syyksi oli ilmoitettu muun muassa Konttilan myöhästelyt.
Konttilan työsuhteen purkaminen oli tapahtunut koeajan viimeisinä päivinä, sillä koeaika olisi päättynyt 23.1.1987. Syy-yhteys työsuojeluasiamiehenä toimimisen ja 20.1.1987 pidetyn työsuojelutarkastuksen sekä työsuhteen purkamisen välillä oli ilmeinen. Konttilan työsuhteen purkamisen syynä oli siten ollut hänen toimintansa työsuojeluasiamiehenä. Työsuhteen purkaminen oli näin ollen tapahtunut epäasiallisin perustein. Työnantajalla ei ollut ollut työsuhteen päättämiselle edes irtisanomisperustetta. Työnantaja oli siten velvollinen maksamaan Konttilalle vahingonkorvausta.
Asianosaisten välillä solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista sovellettiin myös sellaisiin tilanteisiin, joissa työsuhde oli purettu koeaikana. Lähtökohtana oli se, että työsuhteen päättämiselle ei ollut olemassa edes irtisanomisperustetta. Tällöin irtisanomissuojasopimuksen mukaan esikysymyksenä voitiin tutkia, olivatko lailliset edellytykset työsuhteen purkamiselle koeaikana olleet olemassa. Koeaikana työsopimusta ei saanut purkaa epäasiallisilla syillä. Nämä perusteet olivat väljemmät kuin irtisanomisperusteet. Mikäli katsottiin, että työsuhde oli purettu koeaikana epäasiallisilla perusteilla, ja todettiin, että irtisanomisperustetta ei muutoinkaan ollut ollut, tulivat irtisanomissuojasopimuksen korvausmääräykset kaikilta osin sovellettaviksi. Siten myös irtisanomisajan palkkaa koskevia määräyksiä voitiin soveltaa tällaisessa tilanteessa. Irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n määräyksestä huolimatta sopimus kokonaisuudessaan oli edelleen voimassa siinä muodossa, kuin siitä oli 30.3.1984 sovittu.
Konttilan irtisanomisesta oli neuvoteltu paikallisesti 5.2.1987 ja liittojen välillä 6.3.1987. Käydyissä neuvotteluissa työntekijäpuolelta oli todettu, että Konttilan työsuhteen purkaminen oli tapahtunut epäasiallisilla perusteilla. Työnantajapuoli sen sijaan oli katsonut, että työnantaja ei ollut menetellyt lain eikä irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään Konttilan työsuhteen koeaikaan liittyvillä perusteilla.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajat r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisen johdosta. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Hämeen Lämpöeriste Oy:llä ei ole ollut oikeutta purkaa Konttilan työsuhdetta koeajan kuluessa, ja velvoittamaan Hämeen Lämpöeriste Oy:n maksamaan Konttilalle irtisanomisajan laiminlyömisen johdosta irtisanomisajan palkkana kahdelta viikolta yhteensä 2 464,80 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.2.1987 lukien ja työsuhteen lain ja työehtosopimuksen vastaisen päättämisen johdosta kuuden kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena yhteensä 31 426,20 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajat r.y. on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Hämeen Lämpöeriste Oy oli purkanut Konttilan työsopimuksen koeaikamääräykseen vedoten kirjallisella ilmoituksella 22.1.1987. Ennen työsuhteen purkamista työnantaja oli 20.1.1987 kuullut Konttilaa asian johdosta. Vaikka purkamisperusteena oli vedottu työsopimuksen koeaikamääräykseen, oli työnantaja todennut purkamisen johtuvan Konttilan soveltumattomuudesta kysymyksessä olevalla työmaalla tehtävään työhön. Konttilan soveltumattomuus oli ilmennyt työvelvoitteen toistuvina laiminlyönteinä. Konttila oli useita kertoja saapunut myöhästyneenä työmaalle ja poistunut työpaikaltaan ilman työnantajan lupaa. Työnantajan edustaja oli useaan otteeseen antanut Konttilalle huomautuksen myöhästymisten ja luvattomien poistumisten johdosta.
Hämeen Lämpöeriste Oy oli syksystä 1986 alkaen tehnyt niin sanottuna laskutustyönä eristystöitä Neste Oy:n kanteessa tarkoitetulla työmaalla. Neste Oy:tä laskutettiin työhön käytetyn ajan perusteella. Työn tilaajana Neste Oy valvoi tarkasti työajan noudattamista, koska se maksoi vain tehdyistä työtunneista. Tämän vuoksi työaikojen täsmällinen noudattaminen työmaalla oli tärkeää.
Konttila oli 20.1.1987 pidetyssä kuulemistilaisuudessa ilmoittanut aina etukäteen selvittäneensä työnjohdon kanssa työmaalta poistumisensa syyn. Näin oli Konttilan mukaan tapahtunut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Konttila oli poistumistensa syyksi ilmoittanut työsuojeluasioiden hoitamisen, mutta tarkemman syyn hän oli pystynyt selvittämään vain yhden poistumiskerran osalta. Konttila oli kiistänyt työstä poistumiset kokonaan 28.1.1987 pidetyissä paikallisissa neuvotteluissa. Konttila ei missään vaiheessa ollut ilmoittanut syytä aamuisille myöhästymisilleen.
Konttila oli ollut Hämeen Lämpöeriste Oy:n kysymyksessä olevan työmaan paikallinen työsuojeluasiamies. Työsuojelusta työpaikoilla tehdyn sopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaan työsuojeluasiamies oli oikeutettu saamaan vapaata sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamista varten, mutta työsuojeluasiamiehen oli jokaisen tehtävän yhteydessä sovittava tästä erikseen työjohdon kanssa. Sopimuksen määräys oli peräisin 1970-luvun puolivälistä, joten menettelytavat käytännössä olivat näiltä osin vakiintuneet. Asianosaiset olivat yhtä mieltä siitä, että Konttila oli ollut työsuojeluasiamiehen eikä työsuojeluvaltuutetun asemassa.
Kun irtisanomissuojasopimukseen oli otettu maininta koeajasta, oli sopimukseen osallisten tarkoituksena ollut, että irtisanomissuojasopimuksen mukaan voitaisiin tutkia myös se, oliko työsopimus koeaikana purettu epäasiallisin perustein. Siten myös irtisanomissuojasopimuksen vahingonkorvausmääräykset voivat tulla sovellettaviksi tapaukseen, jossa työsopimus oli purettu koeaikana. Samoin saattoi irtisanomisajanpalkka tulla maksettavaksi. Konttilan työsopimuksen purkaminen ei kuitenkaan ollut tapahtunut epäasiallisin perustein.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajat r.y. on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Metallityöväen Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Hämeen Lämpöeriste Oy on omalta osaltaan yhtynyt työnantajaliiton vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kalevi Konttila on 23.9.1986 tehdyllä kirjallisella työsopimuksella otettu Hämeen Lämpöeriste Oy:n palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työsopimuksessa on sovittu neljän kuukauden koeajasta.
Konttila on työsuhteen alkuaikaa lukuun ottamatta ollut töissä Neste Oy:n petrokemiallisten laitosten alueella sijaitsevalla työmaalla, jossa Hämeen Lämpöeriste Oy on suorittanut kunnossapitotöitä tekemänsä sopimuksen perusteella. Konttila on ollut Hämeen Lämpöeriste Oy:n työntekijöiden valitsemana työsuojeluasiamiehenä työmaalla, mistä seikasta asianosaisliitot ovat asian käsittelyssä olleet yhtä mieltä.
Työmaalla on 20.1.1987 pidetty kokous, jonka työnantaja on selittänyt olleen työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetussa laissa tarkoitettu, ennen työsuhteen päättämistä toimitettava kuulemistilaisuus. Siinä ovat olleet saapuvilla Konttilan lisäksi yhtiön edustajat ja Hämeen Lämpöeriste Oy:n työntekijöiden työmaalle valitsema luottamusmies. Luottamusmies on todistajana kuulusteltuna kertonut, että kokouksessa on käyty kiivasta keskustelua ja esitetty syyttelyjä puolin ja toisin.
Työnantajan edustajat ovat laatineet kokouksesta pöytäkirjan muotoon laaditun muistion. Sen mukaan kokouksessa on ollut esillä Konttilan luvattomat poistumiset työpaikalta työaikana ja hänen työstä myöhästelynsä aamuisin. Muistioon on merkitty Konttilan ilmoitukseksi, että poissaolot ovat johtuneet työsuojeluasioiden hoitamisesta ja että ne on pääosin etukäteen selvitetty. Muistion mukaan Konttila ei ole ilmoittanut syitä myöhästymisiin.
Neuvottelun lopussa Konttilalle on ilmoitettu, että hänen työsopimuksensa purkamista harkittaisiin. Yhtiö on 22.1.1987 kirjallisesti purkanut hänen työsopimuksensa ja viitannut koeaikaa koskevaan sopimusehtoon. Konttila puolestaan on heti riitauttanut purkamisen perusteen.
Todistajana kuulusteltu Konttilan esimiehenä toiminut työnjohtaja on kertonut, että hänen merkintöjensä mukaan Konttilan on todettu myöhästyneen työmaalla työskentelynsä aikana seitsemänä aamuna tunnista puoleen päivään. Viimeisimmät myöhästymiset ovat sattuneet 12. ja 19.1.1987. Syyksi Konttila on työnjohtajalle ilmoittanut linja-autosta myöhästymisen. Kantajaliiton puolelta on ilmoitettu myöhästymisiä aiheutuneen vaikeuksista oman auton käyntiin saamisesta pakkasaamuina. Työnjohtajan kertoman mukaan Konttila on lisäksi poistunut työpaikalta kesken työpäivää siitä etukäteen ilmoittamatta, mutta jälkeenpäin asiaa tiedusteltaessa ilmoittanut poistumisten johtuneen työsuojeluasioiden hoitamisesta. Työnjohtaja on kertonut huomauttaneensa Konttilaa myöhästymisistä ja poissaoloista, mutta varoitusta hän ei ole Konttilalle antanut.
Todistajana myös kuulustellun yhtiön projektipäällikön kertomuksen mukaan Neste Oy:n puolelta on vuoden 1987 alussa huomautettu Konttilan ja erään toisen työntekijän työajan laiminlyömisestä. Neste Oy:n puuttuminen Hämeen Lämpöeriste Oy:n työntekijöiden työaikojen noudattamiseen on johtunut siitä, että viimeksi mainittu yhtiö on laskuttanut työstään Neste Oy:tä työtuntien mukaan.
Selvityksen mukaan Konttila on työsuojeluasiamiehenä tehnyt aloitteita työsuojeluun liittyvissä asioissa. Hän on muun muassa esittänyt lääkekaapin tarkastamista, lääkärintarkastusten toimittamista ja lämpöhaalarien hankkimista. Yhtiön puolelta on aloitteisiin suhtauduttu välinpitämättömästi. Konttila on työsuojeluasioiden vuoksi ollut yhteydessä myös työsuojeluviranomaisiin. Todistajana kuulusteltu Neste Oy:n alueella toimivien aliurakoitsijayhtiöiden piiristä muodostetun työsuojeluneuvoston puheenjohtajana ollut työntekijä on kertonut Konttilan työsuhteen purkamisen jälkeen puhelimitse tiedustelleensa Hämeen Lämpöeriste Oy:n toimitusjohtajalta syytä yhtiön toimenpiteeseen, jolloin toimitusjohtaja on todennut, ettei yhtiö ole voinut hyväksyä sitä, että Konttila on ottanut eri puolille yhteyttä työsuojeluasioissa.
Irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan sopimuksen 1 §:n mukaan työsuhde voidaan koeajan kuluessa molemmin puolin purkaa. Purkamisen perusteet määräytyvät tällaisessa tilanteessa työsopimuslain mukaan. Työsopimuslain 3 §:n mukaan työsopimusta ei koeaikana saa purkaa lain 17 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla tai muilla epäasiallisilla perusteilla, jollaisilla syillä ei liioin voida työsopimusta irtisanoa. Asianosaisliitot ovat asian käsittelyssä olleet yhtä mieltä siitä, että jos asianosaisliittojen välillä voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamispiirin kuuluva työsopimus on purettu koeaikana työsopimuslaissa kielletyllä epäasiallisella perusteella, työntekijälle tuleva korvaus määräytyy irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaisesti.
Harkitessaan, onko Konttilan työsuhteen purkaminen toimitettu epäasiallisella perusteella, työtuomioistuin toteaa, että hänen on selvitetty laiminlyöneen kerrotuin tavoin työaikansa täsmällistä noudattamista, johon myös työnantajan sopimuskumppanin Neste Oy:n puolelta on kiinnitetty huomiota. Konttila on myös työsuojelutehtäviä hoitaessaan laiminlyönyt selvittää työaikansa käyttöä asianmukaisesti työnjohtajalle. Tästä ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan voida tehdä päätelmää, että Konttilan työsopimuksen purkaminen olisi johtunut hänen työsuojeluasiamiehenä suorittamistaan työsuojelullisista toimistaan. Yhtä vähän tuollaista päätelmää voidaan tehdä siitä seikasta, että työmaalla toimitettu työsuojelutarkastus ja edellä selostettu kuulemistilaisuus ovat sattuneet samaksi päiväksi.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Airaksinen, K. Rautiainen, Hietikko ja Hölttä.
Eri mieltä olevan jäsen Höltän lausunto, johon jäsen Hietikko yhtyi:
Perustelut
Kalevi Konttila on toimiessaan työsuojeluasiamiehenä joutunut puuttumaan Hämeen Lämpöeriste Oy:ssä Neste Oy:n alueella tapahtuneisiin laiminlyönteihin työsuojelussa. Työmaalla on tehty työsuojelutarkastus 20.1.1987. Tarkastuksessa Konttila on edustanut työntekijöitä. Työsuojeluviranomaiset ovat todenneet tarkastuksessa lukuisia puutteita ja yhtiö on velvoitettu muun muassa hankkimaan henkilökohtaisiksi suojaimiksi lämpöpukuja työntekijöille. Samana päivänä työnantaja on järjestänyt tilaisuuden, jossa Konttilalle on ilmoitettu työnantajan harkitsevan työsopimuksen purkamista. Konttilan työsopimus on purettu tarkastusta seuranneena päivänä. Yhtiön toimitusjohtaja on vastannut työntekijöitten edustajalle purkamisen syytä koskevaan tiedusteluun, että yhtiö ei ole voinut hyväksyä sitä, että Konttila on ottanut eri puolille yhteyttä työsuojeluasioissa. Työsopimuksen purkaminen on ollut seuraus Konttilan toiminnasta työsuojeluasioissa, mitä on pidettävä epäasiallisena syynä.
Oikeudenkäynnissä on lähemmin yksilöimättä tuotu esiin, että Konttila on myöhästynyt seitsemän kertaa ja esittänyt syyksi muun muassa kulkuvaikeudet poikkeuksellisen kovan pakkasen aikana. Yksilöimättömiin, työkohteesta poistumista koskeviin syytöksiin Konttila on esittänyt syyksi myös työsuojeluasiat, minkä lisäksi hän on kiistänyt poistuneensa aiheettomasti. Työnantaja ei ole kyennyt todistamaan aiheettomia poissaoloja.
Edellä mainituin perustein katson käyneen selville, että koeaika on ollut vain muodollinen peruste työsopimuksen purkamiselle, joka siten on ollut työehtosopimuksen vastainen.
Koska koeaikaa koskevien määräysten sisältö ja tähänastinen tulkintakäytäntö ovat epäselviä, työnantajaliitto ei ole syyllistynyt valvontavelvollisuutensa rikkomiseen niin paljon, että hyvityssakkoon tuomitseminen olisi aiheellista.
Tuomiolauselma
Harkitsen oikeaksi kanteen muilta osin hyläten vahvistaa, että Hämeen Lämpöeriste Oy:llä ei ole ollut oikeutta purkaa Konttilan työsopimusta koeajan kuluessa, sekä velvoittaa yhtiön maksamaan Konttilalle irtisanomisajan palkkana 2 464,80 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.2.1987 lukien ja korvauksena työsopimuksen purkamisesta 15 713,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.6.1987 lukien sekä korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/