3. Työntekijän Oikeusturva

10.3.2021 / , , , / Kirjoittaja
Tuomari miettimässä oikeuden toteutumista

Tämä artikkeli syventyy työntekijän oikeusturvaan, sekä tilanteisiin, joissa työntekijällä on oikeus turvautua oikeuskeinoihin. Artikkeli käy läpi myös, voidaanko oikeusturvakeinoihin nojautumista pitää painavana irtisanomisperusteena.

Yleisesti ottaen työpaikalla tulee toimia työnantajan määräämällä tavalla, on kuitenkin tilanteita, joissa työtekijä joutuu turvautumaan oikeusturvakeinoihin, jotta hänen oikeutensa toteutuisivat. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin kun työnantaja rikkoo työsopimusta, tai kun työsopimukseen kohdistuu riita työntekijän, sekä työnantajan puolelta. Työsopimuslain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää oikeusturvakeinoihin turvautumista (TSL 7§:2:4).

Oikeusturva

Oikeusturva on käsite, jonka mukaan henkilöllä on mahdollisuus hyödyntää oikeudellisia keinoja, jotta hänen oikeutensa toteutuisivat. Oikeusturva on Suomen laissa säännelty perustuslaissa 21§, jonka mukaan jokaisen asia on käsiteltävä asianmukaisesti ja ilman viivytystä, joko tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. 

Työsopimus ja sen riitatilanne

Koska työsopimuksissa usein käsitellään asioita, joita ei välttämättä ole määritelty laissa, saattaa niistä välillä syntyä ristiriitatilanteita työntekijän ja työnantajan välille, varsinkin jos joku työsopimusehto on tulkinnanvarainen tai epäselvä. Tällöin asia käsitellään käräjäoikeudessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos työntekijän ja työnantajan välille ei synny yhteisymmärrystä on työntekijällä oikeus turvautua käräjäoikeuden puoleen.

Työnantajan vastuu

Tilanteessa, jossa työnantaja on rikkonut työsopimusta, on työntekijällä oikeus saada korvaus aiheutuneesta vahingosta tätä kohtaan. Korvaus on määritelty työsopimuslaissa, jonka mukaan työnantaja on päättänyt työsopimuksen perusteettomasti, jos hän on toiminut työsopimuslain perusteiden vastaisesti (TSL 12§:2). Työnantaja voidaan myös vaatia maksamaan korvausta, mikäli työntekijä on joutunut päättämään työsopimuksen sen vuoksi, että työnantaja on käyttäytynyt tavalla, jonka vuoksi ei voida kohtuudella olettaa, että työntekijä voisi jatkaa työsuhteessa (TSL 12§:2 ja TSL 8§:1). Tilanteissa, joissa työnantaja rikkoo työsopimusta, on työntekijän oikeusturva taattu työsopimuslain lisäksi käräjäoikeuden tulkinnalla. 

Rikoslain takaama oikeusturva

Työnantajalla on velvollisuus lain silmissä huolehtia siitä, että työpaikalla ei tapahtuisi syrjintää ja että ketään ei kohdeltaisi eriarvoisesti heidän vakaumuksensa perusteella. Rikoslaissa on säädetty luvussa 47§:3-5 siitä milloin työnantaja voidaan kokea loukanneen työntekijän järjestymisvapautta, taikka syrjinyt työntekijää. Tilanteissa, joissa työnantaja todetaan toimineen rikoslain vastaisesti, tuomitaan työnantaja rikoslain mukaan joko sakkoon, tai vankeuteen. Näin ollen työntekijällä on oikeus kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos työnantajan ja työntekijän välille ei muuten löydy sopivaa ratkaisua. Näin ollen rikoslaki takaa työntekijälle oikeusturvan.

Yhteenveto

Kuten tässä artikkelissa todetaan, työnantajalla on siis velvollisuus noudattaa Suomen lainsäädäntöä, jotta työntekijän oikeudet täyttyvät. Niissä tilanteissa, joissa työnantaja laiminlyö velvollisuutensa siten, että joko työntekijän oikeuksia loukataan, tai jos työntekijän ja työnantajan välille syntyy ristiriita työsopimuksesta, on työntekijällä oikeus turvautua oikeusturvakeinoihin. Jos työntekijä turvautuu oikeusturvakeinoihin, ei työnantajalla ole oikeutta käyttää tätä painavana irtisanomisperusteena.

Mikäli tarvitset apua irtisanomisasioihin liittyen, niin ota yhteyttä meidän asiantunteviin lakimiehiin: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Lähteet

  • (Perustuslaki 21§): ”Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi”. Linkki lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P21
  • (TSL 12§:2): ”Työnantaja, joka on tässä laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Jos työntekijä on purkanut työsopimuksen 8 luvun 1 §:ssä säädetyllä perusteella, joka on johtunut työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, työnantaja on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Työehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle ja jäljempänä 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 kuukauden palkka”. Linkki lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L12P2
  • (TSL 8§:1): ”Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. 
  • Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa”.
  • Linkki lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L12P2