Työehtosopimuksella tarkoitetaan työnantajan tai työnantajien rekisteröidyn yhdistyksen ja työntekijöiden rekisteröidyn yhdistyksen välistä kirjallista sopimusta niistä ehdoista, joita on noudatettava työsopimuksissa tai muutoin työsuhteissa. Työehtosopimuslakiin perustuvaa sitovuutta kutsutaan ns. ”normaalisitovuudeksi”, ja se perustuu työnantajan jäsenyyteen työnantajayhdistyksessä, joka on osapuolena työehtosopimuksessa, jonka soveltamisalaan kyseinen työnantaja kuuluu. Työehtosopimus voi lisäksi tulla työantajaa velvoittavaksi ns. ”yleissitovuuden” nojalla, mikäli ko. työehtosopimus voidaan katsoa asianomaisella alalla valtakunnalliseksi ja edustavaksi. Yleissitovuuden vahvistaa erityinen vahvistamislautakunta.
Yleissitova työehtosopimus koskee myös järjestäytymätöntä eli työnantajaliittoon kuulumatonta työnantajaa.
Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat niitä osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai jotka kuuluvat järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen.
Työnantajan sidonnaisuudella eli normaalisitovuudella on käytännössä keskeinen merkitys. Työnantajan järjestäytyminen ratkaisee pääsääntöisesti mitä työehtosopimusta sovelletaan: järjestäytynyt työnantaja soveltaa yrityksessä samaa työehtosopimusta kaikkiin yrityksen työntekijöihin, jotka tekevät sanotussa työehtosopimuksessa määriteltyä työtä, riippumatta siitä ovatko työntekijät itse järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä eli ns. villejä työntekijöitä. Tämä takaa yhdenvertaisen kohtelun kaikkien niiden työntekijöiden välillä, jotka tekevät työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa säännösteltyä työtä. Työehtosopimus ei kuitenkaan sovelleta kahdessa poikkeustapauksessa:
Työehtosopimus sisältää itsessään rajoituksia sen soveltamiseen järjestäytymättömiin työntekijöihin;
Ns. aikaprioriteettisäännön mukaan, jos samaa työnantajaa tai työntekijää sitoisi samassa asiassa kaksi, toisistaan poikkeavin ehdoin tehtyä normaalisitovaa työehtosopimusta, noudatettaisiin näistä kilpailevista sopimuksista sitä, joka on tehty ensin.
Vallitsevana käytäntönä teollisuudessa on myös yleisesti ollut ns. teollisuusliittoperiaate. Sen mukaan työpaikan työntekijöiden valtaosaa koskeva työehtosopimus on se, jota noudatetaan myös muihin työpaikan työntekijöihin.
Yhtiön johtohenkilöt ja työehtosopimuksen sitovuus
Huomata tulee lisäksi, että Yhtiön johtohenkilöt, työntekijöiden edustajat ja henkilöt, joilla on ”itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu” eivät kuulu kaikkien TES:n soveltamisen piirin. Tämä määritellään erikseen tietyissä työehtosopimuksissa. Käytännössä siis Yhtiön ylin johto on tällöin TES:n soveltamisalan ulkopuolella, mutta pelkkä esimiesasema ei yleensä yksin sinänsä poissulje TES:n soveltuvuutta.
TSL:n mukaan työnantajan, joka on velvollinen noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, on pidettävä kyseinen työehtosopimus ja myös TSL työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. Yhtiön tulisi siten pitää työntekijöidensä saatavilla yhtiötä koskeva työehtosopimus sekä työsopimuslaki.
Ota yhteyttä lakimieheen mikäli sinulle tulee kysyttävää työehtosopimuksista: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Löydät työehtosopimukset täältä: https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/