TT:2007-96 Irtisanominen Ilman Kohtuullista Varoitusta

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2007-96 koskien työntekijän irtisanomista ilman kohtuullista varoitusta.

Koneistajalle oli annettu kirjallinen varoitus työaikarikkomuksista samassa yhteydessä kuin hänet oli irtisanottu työvelvoitteen laiminlyönnin ja toistuvien työaikarikkomusten johdosta. Näyttämättä oli jäänyt, että koneistajalle olisi tätä ennen annettu varoituksella tilaisuus korjata menettelynsä. Työnantajalla ei ollut sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen mukaista asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 96

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Komas Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 39.715 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Komas Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Komas Oy:n palveluksessa vuodesta 1998 ollut koneistaja A irtisanottiin 28.10.2005 työvelvoitteen laiminlyönnin ja taukojen venymisen takia. Jälkikäteen 1.11.2005 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa A:lle annettiin ennalta laaditut kirjallinen varoitus ja irtisanomisilmoitus.

Työnantaja on ollut tietoinen A:n työmenetelmistä ja hyväksynyt ne. A:n työtavoista ei ole kertaakaan huomautettu ennen irtisanomista, eikä hänelle annettu suullisia tai kirjallisia työohjeita. Osa A:n työstämistä tuotteista on ollut erityisen arvokkaita, joten työnteon ajoittainen hitaus oli perusteltua. Työstökoneen ajoittainen käyttäminen aliteholla tai taukojen venyminen eivät ylipäänsä voineet olla riittävä peruste irtisanomiselle ilman edelläkäyvää varoitusta.

A:lle ei annettu mahdollisuutta korjata väitettyä väärää työskentelytapaansa. A:n ja työnjohdon välille syntynyt ristiriita olisi voitu laukaista siirtämällä A toiselle osastolle, mitä koskeva päätös oli jo tehty ennen irtisanomista.

Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavaa korvausta korottavana seikkana on otettava huomioon työnantajan erityisen moitittava menettely työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä. Samasta syystä työtuomioistuimen tulee harkita mahdollisuutta jättää vähentämättä A:lle tuomittavasta korvauksesta hänelle maksetut työttömyyspäivärahat tai osa niistä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Komas Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että se hylätään Lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Komas Oy ovat vaatineet, että Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Komas Oy:llä on ollut peruste irtisanoa A:n työsopimus työvelvoitteen laiminlyönnin ja työaikarikkomusten johdosta. A:n työsopimus irtisanottiin 1.11.2005 samana päivänä järjestetyn kuulemistilaisuuden jälkeen.

A:n suorittamat ajoarvot sekä työstökoneen käyttöajat ja käyttöaste olivat huomattavasti alemmat kuin työnantajan määräykset edellyttivät ja mitä ne olivat muilla työntekijöillä. Kysymys oli koneen virheellisestä käytöstä ja työvelvoitteen tahallisesta laiminlyönnistä Työnantaja korosti jo elokuussa 2005 koko henkilöstölle työtehon merkitystä. A:lta vaadittiin työtehon välitöntä paranemista kehityskeskustelussa 9.9.2005 ja tämä sitoutuikin tehostamaan työskentelyään. Työnteon tehostumista ei kuitenkaan tapahtunut.

Komas Oy:n vuorotyötä tekevillä työntekijöillä on kiinteä työaika. A oli useista huomautuksista huolimatta toistuvasti rikkonut työnantajan työaikamääräyksiä ja poistunut luvattomasti työpaikaltaan. Työajan väärinkäyttöä tapahtui myös taukojen venymisenä. A:lle annettiin kirjallinen varoitus työaikojen väärinkäytöstä 1.11.2005.

Työnantajan edustajat kehottivat useita kertoja A:ta tehostamaan työtapojaan ja puhuttelivat tätä työaikarikkeistä. Näissä keskustelussa A:ta on varoitettu työsopimuksen päättämisestä ja hänelle on siten varattu tilaisuus korjata menettelynsä.

Mikäli Komas Oy:llä ei katsottaisi olleen perustetta irtisanoa A:n työsopimusta, korvauksen määrää alentavana seikkana on joka tapauksessa otettava huomioon A:n oma menettely ja laiminlyönnit sekä hänen työllistymisensä toisen työnantajan palvelukseen noin puolen vuoden työttömyysjakson jälkeen. Mitään aihetta jättää työttömyyspäivärahat vähentämättä korvauksesta ei ole.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

Cnc-koneistaja A työskenteli Komas Oy:ssä noin 8 vuotta. Työnantaja antoi A:lle 1.11.2005 kirjallisen varoituksen toistuvista työaikarikkomuksista. Samassa yhteydessä työnantaja irtisanoi hänen työsopimuksensa. Irtisanomisen perusteiksi on tarkennettu työstökoneen jatkuva tahallinen vajaakäyttö ja työnantajalle tästä aiheutunut taloudellinen vahinko, koneen miehittämättäajo-ominaisuuden laiminlyönti ja työaikamääräysten toistuva rikkominen.

Kantajan mukaan A:n työskentelytavalle oli asialliset perusteet eikä hän ollut rikkonut työaikamääräyksiä. A irtisanottiin suullisesti jo 28.10.2005 ilman, että hänelle olisi annettu varoituksella mahdollisuus korjata väitettyä virheellistä menettelyään.

Todistelu

Kirjallisina todisteina on vedottu muun muassa työstökoneen käytön seurantaraportteihin ja raportteihin eri työstökappaleiden valmistukseen käytetystä ajasta, A:lle annettuun kirjalliseen varoitukseen ja irtisanomisilmoitukseen samoin kuin selvitykseen henkilöstöpalaverista ja A:n kanssa käydystä kehityskeskustelusta.

Pääkäsittelyssä on työnantajapuolen nimeämänä kuultu yksikönpäällikkö B:tä ja johtaja C:tä. Työntekijäpuolen nimeämänä on kuultu A:ta itseään sekä metallimies D:tä, tuotantoinsinööri E:tä ja työkalujyrsijä F:ää.

Työstökoneen tahallinen vajaakäyttö

Vastaajien kirjallisena todisteena jättämästä koneistamon kahden tuotteen valmistusaikoja vertailevasta tilastosta ilmenee, että A on ollut toisen tuotteen osalta jatkuvasti jonkin verran hitaampi kuin vertailun muut työntekijät. Toisen tuotteen osalta hänen valmistusaikansa ovat osaksi samoja kuin muilla, mutta hänellä on myös useita suuria poikkeamia hitaampaan suuntaan. A:n käyttämän työstökoneen työskentely- ja seisonta-aikoja alkusyksyllä 2005 kuvaavasta asiakirjasta ilmenee, että koneen käyttöajat vaihtelevat hänellä suuresti eri päivinä. Kone on noin puolessa tapauksista jäänyt miehittämättömään ajoon A:n työpäivän jälkeen.

B on kertonut, että A oli kokenut koneistaja ja toimi cnc-työstökoneen pääkäyttäjänä. Aluksi hän myös huolsi konetta enemmän kuin muut työntekijät. Vuoden 2005 kesällä aloitetussa seurannassa A:n työteho ilmeni paljon huonommaksi kuin muilla koneistajilla. A käytti työstökonetta hidastetuilla pikaliikkeillä eikä jättänyt konetta automaattiajolle edes lounastaukojen ajaksi. Koneistamossa ei tuolloin ollut uusia työkohteita, joten kokeneen A:n muita hitaampaan työntahtiin ei ollut mitään perustetta. Todistajan mukaan jokainen koneistaja joutuu ajoittain huoltamaan konetta, vaihtamaan teriä ja korjaamaan työstöohjelmaa. B:n mukaan A sai uuden työstökoneen toimittaneen yhtiön edustajilta 3-4 päivän koulutuksen sen oikeaan käyttöön ja mm. miehittämättömänä ajoon.

A on kertonut, että vuonna 2005 hän käytti työajastaan noin 70-80 prosenttia Amos-peräkappaleiden tekemiseen. Työkohde on kallis ja vaativa, eikä sitä voi jättää koneelle miehittämättömään ajoon. Yhden peräkappaleen työstöaika on 80-100 työtuntia. Muiden tuotteiden valmistusaikojen eroavuuden taustalla oli A:n mukaan monia satunnaisia syitä ja tilasto kuvaa ylipäänsä vain muutamaa työvuoroa. Työstökoneen päivittäisistä käyttöajoista A totesi, että koneen pysähdyksissä oloa selitti ainakin sen huoltaminen, tietokoneohjelman virheiden etsiminen ja korjaaminen sekä työstettävien kappaleiden odottelu. A koneen pääkäyttäjänä oli huoltanut sitä enemmän ja huolellisemmin kuin muut. A:n mukaan hänelle ei ollut annettu kirjallisia tai suullisia ohjeita työstökoneen käytöstä eikä hänen työtapojaan ollut moitittu ennen irtisanomispäivää 28.10.2005.

Komas Oy:ssä cnc-koneistajana maaliskuuhun 2006 asti toiminut D on kertonut työskennelleensä seitsemän vuotta pääsääntöisesti samassa työvuorossa A:n kanssa ja pitävänsä tätä hyvänä työntekijänä. A:n irtisanomisen jälkeen D oli siirretty työstökoneen pääkäyttäjäksi. Todistajan mukaan työstökone on pysähdyksissä muun muassa silloin, kun työkappaletta vaihdetaan tai sitä mitataan, ohjelman virheitä etsitään ja korjataan ja työstetyistä kappaleista poistetaan jäystettä. D:n mukaan pikaliikkeet ovat koneen ja sen terän liikkeitä terän siirtyessä ilmassa seuraavaan työstökohtaan. Pikaliikkeiden nopeuden säätämisellä on tuotteen valmistumisaikaan erittäin pieni merkitys. Todistajan mukaan Amos-peräkappaletta ei voi jättää automaattiajolle.

Komas Oy:n koneistamossa vuosina 2004 – 2006 työskennellyt E on kertonut A:n toimineen hänen työhönopastajanaan ja tämän olevan alan ammattimies. A teki koneistamon vaativimpia työtehtäviä. Työkohteiden valmistusajoista E totesi, että työntekijäkohtaisten erojen syynä voi olla huoltotoimenpiteiden viemä aika. Työstökoneen päivittäistä käyttöaikaa alentaa todistajan mukaan muun muassa se, että työstettäviä tuotteita joutui usein odottelemaan.

Työtuomioistuin toteaa tuotteiden valmistusaikaa koskevan vertailun osoittavan, että A:n työskentelyvauhti on ollut hitaampi kuin asetettu standardiaika ja koneistamon muiden työntekijöiden tulos. Cnc-työstökoneen käyttö- ja seisonta-ajoista esitetty selvitys osoittaa, että A:n työvuoroissa syksyllä 2005 kone on ollut ajossa keskimäärin puolet tai alle puolet työajasta. A oli säätänyt koneen pikaliikkeet hitaammalle ja käyttänyt koneen automaattiajoa vähemmän kuin mitä työnantaja on edellyttänyt. Työstökoneen seisonta-aikoja selittää osaksi se, että koneen pääkäyttäjänä A on voinut huoltaa ja ohjelmoida konetta enemmän kuin muut tätä konetta käyttäneet koneistajat. Automaattiajo- ja pikaliiketoimintojen käyttöä puolestaan perustelee osaksi se, että A:n pääasiallisena työtehtävänä oli erityistä huolellisuutta vaativan Amos-peräkappaleen valmistus. A:n työskentelytapoja selittävistä tekijöistä huolimatta työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että työnantajalla on ollut perusteet edellyttää A:n tehostavan työsuoritustaan.

Työpaikalla on elokuussa 2005 järjestetty henkilöstöpalaveri, jossa on keskusteltu tuottavuudesta ja työajan käytöstä, käsitelty työajan käyttöön liittyviä ongelmia ja täsmennetty työajan käytön pelisääntöjä. A:n kanssa on käyty kehityskeskustelu 9.9.2005. Keskustelusta laaditun pöytäkirjan mukaan B on vaatinut A:ta käyttämään konetta enemmän myös miehittämättömänä. Pöytäkirjan mukaan työnantaja on paheksunut sitä, että tauot venyvät ja kone ei käy.

B on kertonut siirtäneensä A:n vuorotyöstä päivätyöhön 22.8.2005 ja korostaneensa tälle samalla työaikojen noudattamista. B oli A:n kehityskeskustelussa 9.9.2005 vaatinut työtehon ja -menetelmien välitöntä paranemista. Todistaja ei muistanut, oliko vaatimus esitetty irtisanomisuhkaisena. B oli huomauttanut A:ta myös työaikojen noudattamisesta, koska tämä oli edellisenä päivänä lähtenyt töistä jo puoleltapäivin. B totesi kirjanneensa keskustelussa käsiteltyjä asioita pöytäkirjaan samalla kun niistä puhuttiin. A:n työteho ei parantunut kehityskeskustelun jälkeen. Lokakuussa B joutui jälleen puhuttamaan A:ta kohtuuttoman pitkästä ruokatauosta.

A on kertonut B:n siirtäneen hänet päivätyöhön 22.8.2005 perustelematta ratkaisua mitenkään. A:n mukaan työtehoa oli käsitelty yhtiön henkilöstöpalaverissa yleisellä tasolla, mutta kehityskeskustelussa 9.9.2005 ei A:n työmenetelmiä tai työajan käyttöä käsitelty ollenkaan. B:n näitä asioita koskevat pöytäkirjamerkinnät ovat A:n mukaan jälkeenpäin tehtyjä.

Esitetty todistelu osoittaa, että Komas Oy on ollut tyytymätön A:n työsuoritukseen. Tätä taustaa vasten työtuomioistuin pitää uskottavana B:n kertomukseen ja sitä tukevaan A:n kehityskeskustelun pöytäkirjaan pohjautuvaa selvitystä siitä, että A:ta on 9.9.2005 käydyssä keskustelussa vaadittu tehostamaan työtapojaan. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että A:ta olisi tuossa yhteydessä tai muulloinkaan työsuhteen päättämisen uhalla varoitettu työstökoneen käyttämisestä vajaateholla.

Työaikamääräysten rikkominen

A:lle on 1.11.2005 ennen irtisanomisilmoitusta annettu varoitus työajan jatkuvasta väärinkäytöstä, joka on varoituksen mukaan ilmennyt taukojen venymisenä ja kotiin lähtemisenä kesken työpäivän esimiehelle ilmoittamatta.

Asianosaisten kirjallisena todisteena jättämästä, liukuvan työajan käyttämistä Komas Oy:n Vammalan tehtailla koskevasta paikallisesta sopimuksesta ilmenee, että päivätyöntekijän työaika on kahdeksan tuntia päivässä, työn saa aloittaa kello 6:n ja 9:n välisenä aikana, lounastauon voi pitää kello 10.30:n ja 13:n välisenä aikana ja työn saa päättää kello 14.30:n ja 18:n välisenä aikana. Sopimuksen mukaan vuorotyössä noudatetaan yksiköissä voimassa olevia käytäntöjä.

A:n, D:n ja E:n mukaan koneistamossa sovelletun, kaikkia työntekijöitä koskeneen työaikakäytännön mukaan työstä sai poistua ilman esimiehen lupaa viiden tunnin työskentelyn jälkeen. Todistajat olivat menetelleet tämän käytännön mukaisesti, eikä asiaan puututtu työnantajan taholta. Syksyllä 2005 yhtiössä pääluottamusmiehenä toiminut ja koneistamossa työskennellyt F on samoin kertonut, että koneistamossa oli viiden tunnin päivittäinen läsnäolopakko. F:n käsityksen mukaan käytäntö perustui paikallisen sopimuksen maksimaaliseen hyödyntämiseen sekä syntyneeseen käytäntöön. F totesi vielä, että nyttemmin työaikakäytännöt ovat tiukentuneet.

Komas Oy:n koneistusyksiköiden johtajana vuodesta 2002 toiminut C on kertonut laatineensa paikallisen sopimuksen liukuvan työajan käytöstä. C:n ja B:n mukaan työntekijä saa aloittaa ja lopettaa päivittäisen työnteon sopimuksen mukaisissa aikarajoissa, mutta tavoitteena on normaali kahdeksan tunnin työaika. Sopimus koskee vain päivätyössä olevia työntekijöitä, koska vuorotyöstä poistuminen ei ole mahdollista ennen vuoronvaihtoa. Päivätyössä oleva työntekijä saa poistua työstä ilman lupaa aikaisintaan kello 14.30. Sopimusta sovelletaan myös koneistamossa, eikä työntekijöiden väittämää viiden tunnin työaikakäytäntöä ole olemassa.

Esitetyn selvityksen perusteella voidaan päätellä työnantajan tavoitteena paikallista työaikasopimusta tehtäessä olleen, että päivätyöntekijät tekevät työtä noin kahdeksan tuntia päivässä sopimuksessa määriteltyjen työnteon aloittamis- ja lopettamisaikojen puitteissa. Yhtiön uusille työntekijöille suunnatussa oppaassa annetut ohjeet ovat kuitenkin olleet tätä väljemmät ja niiden perusteella on muodostunut käytäntöä, joka on vastannut melko pitkälle ohjeiden sanamuotoa. Ristiriitaisen selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi rikkonut työaikamääräyksiä poistuessaan 8.9.2005 ja 28.10.2005 työpaikalta ennen paikallisessa sopimuksessa asetettua ajankohtaa. Sen sijaan todistajankertomukset ja myös kehityskeskustelusta 9.9.2005 laadittu pöytäkirja osoittavat, että A:ta on puhuteltu liian pitkiksi venyneistä tauoista.

A:n työsopimuksen irtisanominen

A on kertonut, että B oli 28.10.2005 sekavassa mielentilassa sättinyt A:ta työpaikalla toisen esimiehen läsnäollessa. Lopuksi B oli irtisanonut hänet. Viikonlopun jälkeen A:lle oli lyhyessä tilaisuudessa 1.11.2005 annettu ensin kirjallinen varoitus ja sitten irtisanomisilmoitus.

F on kertonut olleensa 28.10.2005 työasialla työpaikan ulkopuolella, kun A oli soittanut ja kertonut B:n irtisanoneen hänet. F oli myöhemmin samana päivänä käynyt B:n puheilla ja tämä oli todennut, ettei kuulemistilaisuutta voida järjestää enää samana päivänä, koska A oli jo poistunut. Viikonlopun jälkeen F oli kysynyt irtisanomisen todistaneelta henkilöltä perjantain tapahtumista, mutta tämä ei halunnut niitä muistella. Tiistaina 1.11.2005 F oli paikalla, kun B antoi A:lle ensin kirjallisen varoituksen ja sitten irtisanomisilmoituksen. F oli yrittänyt keskustella asiasta, mutta tähän B ei suostunut.

B:n mukaan A:ta ei irtisanottu vielä 28.10.2005, vaan vasta 1.11.2005. A:n kanssa oli irtisanomistilaisuudessa keskusteltu ja hän oli myöntänyt puutteet koneen käyttötavoissa.

Esitetty selvitys A:n irtisanomisajankohdasta on ristiriitaista. Sellaisenakin se osoittaa, että A:n irtisanominen on jo 28.10.2005 ollut esillä F:n ja A:n välillä. Tuona päivänä on kuitenkin myös B:n ja F:n kesken todettu asiaan palattavan sen jälkeen, kun A:ta olisi pääluottamusmiehen paikalla ollen kuultu. Tällainen tilaisuus on järjestynyt 1.11.2005, jolloin A:lle on annettu kirjallinen irtisanomisilmoitus. Tämän perusteella työtuomioistuin katsoo irtisanomisen tapahtuneen vasta kyseisenä päivänä.

Työsuhteen päättämisen oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan irtisanominen edellyttää työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Sellaisena irtisanomisperusteena voidaan viimeksi mainitun lainkohdan mukaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Yhtiössä asetettuja työn tehokkuutta koskevia tavoitteita ja toisten työntekijöiden saavuttamia tuloksia jatkuvasti alempi työteho samoin kuin työaikamääräysten rikkominen voivat muodostaa sellaisen työvelvoitteen laiminlyönnin, joka täyttää työsopimuslaissa tarkoitetun asiallisen ja painavan irtisanomisperusteen.

Työtuomioistuin on edellä päätynyt siihen, että työnantajalla on ollut perusteet olla tyytymätön A:n työskentelyn tehokkuuteen, joka ei ollut kohentunut siitä huolimatta, että asiaan oli kiinnitetty huomiota sekä yleisellä tasolla että keskustelussa A:n kanssa. Myös A:n työajan noudattamisessa on ollut puutteita.

Työtuomioistuimen Ratkaisu

A:lle on 1.11.2005 annettu edellä todetun sisältöinen kirjallinen varoitus. Työtuomioistuin toteaa, että varoituksella työntekijä tulee tietoiseksi siitä, että työnantaja katsoo hänen rikkoneen tai laiminlyöneen työsuhteesta johtuvia velvoitteita. Samalla varoitus osoittaa työnantajan suhtautuvan rikkomukseen vakavasti. Varoitus myös edellyttää ja samalla antaa mahdollisuuden siihen, että työntekijä korjaa menettelynsä. A:lle vasta irtisanomistilaisuudessa annettu varoitus ei toteuta näitä tavoitteita. Näyttämättä on jäänyt, että A:ta olisi tätä aiemmin työsuhteen päättämisen uhalla varoitettu.

Edellä selostetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Komas Oy:llä olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Korvausvelvollisuus

Komas Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon, että A oli Komas Oy:n palveluksessa noin 8 vuotta ja että hän työllistyi uudelleen oltuaan työttömänä runsaat puoli vuotta. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat 15.800 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä työntekijälle maksettavaksi tuomitusta korvauksesta on vähennettävä 75 % hänelle työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta maksetuista ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Saman säännöksen 2 momentin mukaan tuomioistuin voi tehdä tätä pienemmän vähennyksen tai jättää sen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. Esitetystä selvityksestä ei ole ilmennyt sellaisia työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja seikkoja, joiden johdosta A:lle maksettavasta korvauksesta olisi tehtävä säädettyä pienempi vähennys.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta 17.2.2006 – 11.6.2005 yhteensä 4.648 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 15.800 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 3.486 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 12.314 euroa. Komas Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 3.486 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Komas Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 10.846,50 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Komas Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 12.314 euroa korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 25.1.2007 lukien.

Komas Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 3.486 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry ja Komas Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.846,50 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Kari, Tuliara, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2012/20120157