TT 2012-120 Irtisanominen ilman varoitusta

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2012-120 koskien työntekijän työsopimuksen irtisanomista ilman varoitusta.

Työnantaja oli irtisanonut työntekijän ilmoittaen syyksi sen, että tämä oli ollut syytä ilmoittamatta poissa työpaikalta ja käyttäytynyt epäasiallisesti esimiestään kohtaan. Työntekijää ei ollut aikaisemmin varoitettu irtisanomiseen johtaneiden rikkeiden kaltaisesta menettelystä. Erikseen tarkasteltuna työntekijän virheitä ei voitu pitää niin vakavina, että ne oikeuttaisivat hänen työsopimuksensa irtisanomiseen ilman edeltävää varoitusta. Yhdessä arvioiden työntekijän rikkomukset olivat kuuluneet samaan tapahtumasarjaan, joka työnantajan puolella oli voitu yhdistää työntekijän epävakaasta mielentilasta johtuneisiin terveysongelmiin.


Harkittaessa olosuhteita kokonaisuudessaan työntekijän rikkomuksia ei voitu pitää niin vakavina työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisina tekoina, ettei työnantajalta olisi kohtuudella voitu edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työntekijän työsopimuksen päättämiseen ei siten ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta. Työnantajan maksettavaksi tuomitun korvauksen määrässä otettiin kuitenkin huomioon työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 120

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Incap Oy:llä ei ole ollut teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksen mukaista perustetta irtisanoa A:n työsopimusta henkilöstä johtuvasta syystä, ja

velvoittamaan Incap Oy suorittamaan A:lle korvauksena 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 41.726,10 euroa (15 kk x 169 h x 16,46 €) laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut, että Teknologiateollisuus ry ja Incap Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.802,70 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A poistui 31.5.2011 työpaikalta kesken työpäivän sen jälkeen, kun hän oli käynyt sanaharkan esimiehensä kanssa. Erimielisyys johtui siitä, että työnantajan edustajat olivat arvostelleet A:n työpanosta erään työvuoron osalta. A koki arvostelun täysin perusteettomaksi, koska oli tehnyt työtä käytännössä urakkavauhdilla tuntipalkkaisena. Kun työnantaja ei ollut tarjoamassa A:lle tästä johtuen enää viikonlopputyötä, oli A tästä suivaantuneena käynyt hyvinkin katkeran sanaharkan esimiehensä kanssa ja poistunut sen jälkeen kesken työpäivän kotiinsa. A oli tuolloin keskellä aviokriisiä, joka oli johtanut myöhemmin avioeroon.

A:n esimies tiedusteli samana päivänä 31.5.2011 tekstiviestillä A:lta, mikä on hänen poissaolonsa syy. A ilmoitti, että hän menee 3.6.2011 lääkäriin. Lääkärin aika muuttui kuitenkin ajaksi sairaanhoitajalle, joka määräsi A:lle sairauslomaa 3. ja 8.6.2011 väliseksi ajaksi. Samalla sovittiin siitä, että A menee lääkärin puheille 8.6.2011. A sai lääkäriltä sairauslomaa ja kun hän vei sairauslomatodistustaan työnantajalle 8.6.2011 hänen työsopimuksensa irtisanottiin.

A:n työsopimuksen irtisanomiselle ei ole ollut perustetta. A on työskennellyt erittäin pitkään työnantajansa palveluksessa. Hän ei ollut saanut varoituksia aiemmin. Hän oli tuohtunut siitä, kun hänen työsuoritustaan on perusteettomasti arvosteltu. Tämä oli johtanut käyttäytymiseen, jonka osasyynä on ollut A:n silloinen elämäntilanne. A on riidattomasti lähtenyt pois kesken työpäivän ja ollut ilman syytä seuraavan päivän poissa työstä. Torstai 2.6.2011 oli helatorstai, joka oli pyhäpäivä eikä A:n työpäivä. Perjantaista 3.6.2011 alkaen A:lla on ollut todistukset sairaudesta. Työterveyshoitajan 3.6.2011 antaman sairauslomatodistuksen mukaan A oli sairauden vuoksi sairauslomalla 3.-7.6.2011. Työterveyshuollon erikoislääkärin 8.6.2011 antaman lääkärintodistuksen mukaan hän oli sairauden vuoksi työkyvytön 8.6.-5.8.2011.

Työnantaja on menetellyt häntä kohtaan kohtuuttomasti. Irtisanomista ei ole myöskään edeltänyt varoitus. A:n menettely ei ole ollut sellaista, joka oikeuttaisi työnantajan irtisanomaan työsopimuksen ilman sitä edeltävää varoitusta. A on ollut jo poistuessaan 31.5.2011 mielentilassa, joka viittaa vahvasti sairauteen. Hän on ilmoittanut työnantajalle menevänsä perjantaina 3.6.2011 lääkäriin, joten työnantajalla on ollut tietoisuus siitä, että sellainen mahdollisuus on olemassa, että A on sairas ja saa sairauslomaa. Hän on välittömästi saatuaan lääkärintodistuksen vienyt sen työnantajalle, jolloin hänet on irtisanottu. Irtisanominen on ollut toimenpiteenä irtisanomissuojasopimuksen vastainen.

A on edelleen työtön.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Incap Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.904 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on poistunut luvatta työpaikaltaan 31.5.2011. Poissaoloa edelsi A:n ja hänen esimiehensä keskustelu viikonloppuylitöiden tekemisestä. Käydyssä keskustelussa A käyttäytyi erittäin epäasiallisesti esimiestään kohtaan. Keskustelu käytiin tehdassalissa muiden työntekijöiden läsnä ollessa. A:n tekemää työtä ei säännönmukaisesti tehdä viikonloppuisin. Kaikille työntekijöille ei voida antaa mahdollisuutta viikonloppuylitöiden tekemiseen. Työnantajan toiminta ei ylipäänsä antanut mitään aihetta poistua työpaikalta.

A:n esimies ja hänen esimiehensä olivat heti tapahtuman jälkeen puhelimitse yhteydessä A:han ja pyysivät häntä tuloksetta palaamaan työpaikalleen. A:n esimies kysyi vielä saman päivän 31.5.2011 aikana tekstiviestillä A:lta poissaolon syytä. A vastasi menevänsä 3.6.2011 lääkäriin. Tekstiviestissään A on edelleen nimitellyt esimiestään erittäin sopimattomasti. Lääkärinaika ei muuttunut sairaanhoitajan ajaksi, vaan A jätti menemättä sovittuun aikaan lääkärin vastaanotolle. Lääkärin vastaanotolle A meni vasta 8.6.2011.

A on työsuhteen päättämistä edeltäneessä kuulemistilanteessa kertonut poistuneensa töistä työnantajan kanssa käydyn sanaharkan jälkeen. A on itse myöntänyt, että hän on ollut poissa työstä jostain muusta syystä kuin sairaudesta. A:n toiminta osoittaa selvää ja tahallista työntekijän velvollisuuksien laiminlyöntiä.

Yhtiössä on vakiintuneesti vaadittu työntekijöiltä ilmoitusta poissaolosta ja sen kestosta heti poissaolon alettua. Yhtiö on niin sanottu sopimusvalmistaja eli tuotteita valmistetaan tilausten mukaan hyvin nopealla toimitusajalla. Toimitusajan ohella toimitusvarmuus on yhtiölle tärkeä kilpailutekijä. Yhtiölle on näin ollen hyvin tärkeää tietää poissaolosta ja sen kestosta mahdollisimman pian, jotta yhtiö pystyy hankkimaan esimerkiksi tilapäistä työvoimaa määräajaksi tuotannon jatkumisen varmistamiseksi. A on vasta yli viikon kuluttua työstä poistuttuaan ilmoittanut työnantajalle poissaolon kestosta ja tarkemmasta syystä. Mitään hyväksyttävää syytä ilmoittamatta jättämiseen ei ole esitetty. A on siten tahallisesti laiminlyönyt poissaoloonsa liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa.

A on kovaäänisesti ja perusteettomasti nimitellyt työnantajan edustajaa muiden työntekijöiden läsnä ollessa, poistunut ja ollut poissa työstään luvattomasti ja ilman hyväksyttävää perustetta sekä ilmoittanut työnantajalle poissaolon perusteesta ja kestosta vasta yli viikon kuluttua työstä poistuttuaan. A:n olisi pitänyt elämäntilanteestaan huolimatta ymmärtää, että hänen toimintansa tulee johtamaan hänen työsuhteensa päättymiseen. Arvioinnissa on huomioitava, että työnantaja on A:n töistä poistumisen jälkeen pyrkinyt selvittämään asian soittamalla A:lle ja pyytämällä tätä palaamaan työpaikalleen. Vasta 8.6.2011 juuri ennen irtisanomisen toimittamista työnantaja on saanut tietää työterveyshoitajan sairauslomatodistuksesta 3.6.2011 ja työterveyshuollon erikoislääkärin lääkärintodistuksesta 8.6.2011. A:n poissaolo on ainakin 31.5.-3.6.2011 ollut luvatonta ja 31.5.-8.6.2011 ilmoittamatonta. Yhtiössä on hyväksytty sairaanhoitajan todistukset poissaolosta. A:n epäasialliseen käyttäytymiseen vedotaan lisäksi yhtenä irtisanomisperusteena. A:n rikkomus oli niin vakava, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus.

Perusteita vaaditun korvauksen määräämiselle ei ole olemassa. Mikäli katsottaisiin yhtiön olevan velvollinen maksamaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, on vaadittu 15 kuukauden palkkaa vastaavaa korvaus joka tapauksessa määrällisesti liian suuri.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Irtisanomisperusteista esitetty näyttö

A on työtuomioistuimessa kertonut, ettei hänelle ole annettu varoituksia tai huomautuksia yli kuusitoista vuotta kestäneen työsuhteensa aikana. A poistui 31.5.2011 työpaikaltaan käytyään sanaharkan esimiehensä C:n kanssa. Erimielisyys johtui siitä, että esimies oli perusteettomasti ja totuudenvastaisesti arvostellut A:n alhaista työmäärää eräässä työssä. Työnantaja ei ollut tarjonnut hänelle tästä johtuen viikonloppuylityötä. A koki arvostelun perusteettomaksi, koska hänen työnsä oli tuolloin tuntipalkkaisena työntekijänä riittänyt urakkavauhtiin. A oli tämän vuoksi joutunut mainittuun sanaharkkaan esimiehensä kanssa tehdassalissa muiden työntekijöiden ollessa läsnä ja poistunut sen jälkeen kesken työpäivän kotiinsa. A soitti samana päivänä 31.5.2011 yhtiön työterveyshuoltoon saaden sieltä työterveyslääkärin vastaanottoajan saman viikon perjantaiksi 3.6.2011. A ilmoitti edelleen samana päivänä tekstiviestillä esimiehelleen olevansa sairas ja pääsevänsä työterveyslääkärin vastaanotolle perjantaina. A:n mentyä työterveyslääkärin vastaanotolle hänelle ilmoitettiin, että hänen vakituinen lääkärinsä voisi ottaa A:n vastaan seuraavalla viikolla 8.6.2011. Tämän vuoksi A meni 3.6.2011 työterveyshoitajan vastaanotolle ja sai tältä todistuksen, jossa sairauslomaksi oli merkitty 3.-7.6.2011. A ei ymmärtänyt heti toimittaa tätä sairauslomatodistusta työnantajalle. A:n ollessa menossa mainitulle työterveyslääkärin vastaanotolle hänen esimiehensä soitti ja pyysi käymään luonaan tehtaalla. A oli nyt saanut lääkärintodistuksen, jossa työkyvyttömyysajaksi oli merkitty 8.6.-5.8.2011. Mentyään tehtaalle A antoi mainitut sairauslomatodistuksen ja lääkärintodistuksen tilaisuudessa läsnä olleille työnantajan edustajille tehdaspäällikkö B:lle ja esimiehelleen C:lle, jotka luettuaan todistukset palauttivat ne A:lle. Sen jälkeen tehdaspäällikkö yllättäen irtisanoi A:n työsopimuksen.

Incap Oy:ssä työnjohtajana toimineen C:n mukaan A poistui luvatta työpaikaltaan puolen päivän maissa 31.5.2011. Poistumista edelsi A:n ja C:n erimielisyys viikonloppuylitöiden tekemisestä. A:ta ei ollut pyydetty jäämään viikonloppuylitöihin, koska ylitöiden teettäminen oli kallista ja A:n työn tehokkuudessa oli puutteita. Tämän vuoksi käydyssä keskustelussa A käyttäytyi epäasiallisesti ja uhkaavasti C:tä kohtaan. Keskustelu käytiin tehdassalissa muiden työntekijöiden läsnä ollessa. A:ta pyydettiin puhelimitse palaamaan työpaikalle keskustelemaan asiasta. Poistuessaan A ei ilmoittanut olevansa sairas, mutta oli puheissaan sekava. Myöhemmin samana päivänä hän lähetti C:lle tekstiviestin ilmoittaen menevänsä saman viikon perjantaina lääkäriin.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena A:n esimiehelleen C:lle 31.5.2011 lähettämä tekstiviesti. Siinä A ilmoittaa menevänsä perjantaina lääkäriin ja tuntevansa, ettei ole kunnossa. Samalla A nimittelee karkeaa kieltä käyttäen esimiestään valehtelijaksi.

Incap Oy:n Vaasan tehtaan tuotantopäällikkönä toimineen B:n mukaan C ilmoitti 31.5.2011 A:n poistuneen käydyn riidan päätteeksi työpaikalta. A:ta pyydettiin samana päivänä puhelimitse palaamaan työpaikalle keskustelemaan asiasta siinä kuitenkaan onnistumatta. C näytti A:lta saamaansa tekstiviestiä, jossa A muun muassa ilmoitti menevänsä lääkäriin saman viikon perjantaina. A tuli työmaalle seuraavan kerran vasta 8.6.2011. Yhtiössä on ollut poissaoloista ilmoittamisen osalta sellainen käytäntö, että työntekijän tulee ilmoittaa poissaolostaan ennen seuraavan työvuoron alkua. Jos työntekijä on saanut lääkärintodistuksen, hänen tulee ilmoittaa sairauslomansa kesto. Ilmoittamaton poissaolo aiheuttaa ongelmia tehtaan tuotannossa sellaisena kiireisenä aikana kuin tuolloinkin vallitsi. Yhtiö on hyväksynyt työterveyshoitajan sairauslomatodistukset taudinmäärityksineen kolmen päivän ajalta. Sairauslomaa ei siten olisi saanut yhtiön Terveystalo Oyj:n kanssa tekemän sopimuksen mukaan antaa ilman taudinmääritystä ja niin pitkänä kuin 3.6.2001 allekirjoitetussa sairauslomatodistuksessa oli A:lle annettu. Lisäksi A ei toimittanut tätä sairauslomatodistusta työnantajalle heti. A antoi sairauslomatodistuksen ja lääkärintodistuksen työnantajalle vasta kuulemistilaisuudessa 8.6.2011. B irtisanoi tuolloin A:n työsopimuksen luvattoman poissaolon ja epäasiallisen käytöksen vuoksi. Jo edellisenä päivänä B ja C olivat harkinneet A.n työsopimuksen irtisanomista, ellei tämä oma-aloitteisesti ilmoittautuisi viimeistään seuraavana päivänä.

B ja C ovat kertoneet osallistuneensa työterveyshuollon ja A:n kanssa käytyihin kolmikantakeskusteluihin, joissa on käsitelty A:ta viime vuosina vaivanneita terveysongelmia.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiassa on selvitetty, että A poistui kesken työpäivän 31.5.2011 työpaikaltaan. Sitä ennen A oli menettänyt malttinsa viikonloppuylitöiden tekemistä koskevan erimielisyyden takia ja moittinut esimiestään karkealla tavalla tehdashallissa muiden työntekijöiden läsnä ollessa. A on jatkanut karkeata kielenkäyttöä esimiehelleen samana päivänä lähettämässään tekstiviestissä, jossa hän toisaalta on ilmoittanut hakeutuvansa työterveyslääkärin vastaanotolle. A:lla on ollut työterveyshoitajan antama todistus, jossa sairauslomaksi on merkitty 3.-7.6.2011, ja työterveyslääkärin 8.6.2011 antama todistus, jossa työkyvyttömyysajaksi on merkitty 8.6.-5.8.2011. Nämä todistukset A on antanut työnantajalle 8.6.2011 pidetyssä kuulemistilaisuudessa, jonka päätteeksi A on irtisanottu.

Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A on käyttäytynyt epäasiallisesti ja uhkaavasti esimiestään kohtaan tehdashallissa, sen jälkeen ollut poissa työstä perusteettomasti ja 3.6.2011 alkaen viivytellyt sairauspoissaolostaan ilmoittamisessa. Työnantajan ohjeet olisivat edellyttäneet poissaolosta ilmoittamista ennen työntekijän seuraavan työvuoron alkua. Nämä rikkomukset ja laiminlyönnit on luettava A:n syyksi työsopimusvelvoitteiden vastaisena moitittavana menettelynä.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Epäasiallinen kielenkäyttö työpaikalla sekä perusteeton ja syytä ilmoittamatta tapahtunut poissaolo työstä ovat rikkomuksia, jotka on tapauskohtaisen arvioinnin perusteella katsottu työsopimuksen päättämisperusteiksi. Ne ovat kuitenkin työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti tavallisesti edellyttäneet, että menettely, ellei se ole ollut hyvin raskauttavaa, on toistunut varoituksesta huolimatta (epäasiallista käytöstä ja poissaoloja koskevana tapauksena ks. esim. TT 2004:70 ja sanallisesta uhkailusta ks. TT 2012:19).

Nyt esillä olevassa tapauksessa A:ta ei ole aikaisemmin varoitettu irtisanomiseen johtaneiden rikkeiden kaltaisesta menettelystä. Erikseen tarkasteltuna A:n virheitä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää niin vakavina, että ne oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen ilman edeltävää varoitusta. Yhdessä arvioiden A:n rikkomukset ovat kuuluneet samaan tapahtumasarjaan, joka työnantajan puolella on voitu yhdistää A:n epävakaasta mielentilasta johtuneisiin terveysongelmiin. Harkittuaan olosuhteita kokonaisuudessaan työtuomioistuin katsoo, ettei A:n rikkomuksia voida pitää niin vakavina työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisina tekoina, ettei työnantajalta olisi kohtuudella voitu edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. A:n työsopimuksen päättämiseen ei siten ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Sen sijaan A:n menettelyä voidaan pitää sellaisena työntekijän itsensä antamana aiheena työsopimuksen päättämiseen, joka on otettava huomioon A:lle tuomittavaa korvausta määrättäessä.

Korvausvelvollisuus

Incap Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n kertoma edelleen jatkuva työttömyys sekä toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 16.700 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Metallityöväen Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta 9.12.2011-9.5.2012 työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 4.105,38 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 16.700 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 3.079,05 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 13.620,95 euroa. Incap Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksista vähennetyn rahamäärän eli 3.079,05 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Incap Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 8.802,70 euroa. Määrä on riidaton.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2012/20120120