Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT 2009-7 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen siitä että oli nauttinut alkoholia työaikana ja menetellyt muilla tavoin laivayhtiön kassaohjesäännön vastaisesti.
Matkustaja-aluksella työskennellyt tarjoilija oli myynyt baarin tuotteita niitä kassaan lyömättä ja menetellyt myös muilla tavoin laivayhtiön kassaohjesäännön vastaisesti. Hän oli muun muassa lukuisia kertoja jättänyt kuitin antamatta asiakkaalle ja nauttinut alkoholia baarissa työskennellessään. Rikkomukset oli havaittu ulkopuolisen yhtiön suorittamissa kahdessa tarkastuksessa.
Merimieslain 49 §:n perusteella työsopimus voidaan purkaa tärkeän syyn niin vaatiessa, jos työnantajalta ei työntekijän käyttäytymisen tai laiminlyönnin johdosta voida enää edellyttää työsuhteen jatkamista.
Kysymyksessä on katsottu olleen epärehellinen menettely, josta seurauksena myös vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan voi olla työsopimuksen purkaminen. Asiakkaiden rahasuorituksia vastaanottavana työntekijänä tarjoilija oli asemassa, jossa työnantaja on voinut edellyttää työntekijältä ehdotonta luotettavuutta. Osapuolten välisen luottamuksen on katsottu rikkoutuneen niin, ettei työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa ole voitu edellyttää. Olosuhteet ja rikkomuksen laatu huomioon ottaen varoituksen antaminen ei ole ollut tarpeen ennen työsuhteen päättämistä.
Kysymys myös purkamisoikeuden raukeamisesta merimieslain 50 §:n nojalla.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 7
KANNE
Vaatimukset
Kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että Viking Line Oyj on merenkulkualan ulkomaanliikenteen irtisanomisen ja lomauttamisen perusteesta tehdyn sopimuksen 4 §:n vastaisesti purkanut kantajaliiton jäsenen A:n työsopimuksen ja ettei työnantajalla ole ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta,
- vahvistaa, että A:lle on työehtosopimuksen vastaisesti jätetty maksamatta irtisanomisajan palkka,
- velvoittaa Viking Line Oyj:n suorittamaan kantajaliiton jäsenelle A:lle Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen osana olevan Merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimuksen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tarkoittamana korvauksena
a) työsuhteen perusteettomasta päättämisestä A:n 20 kuukauden palkkaa vastaavan hyvikkeen 55.877,60 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä lukien ja
b) irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 12.323,66 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen irtisanomisajan päättymispäivästä 6.4.2008 lukien,
- velvoittaa Suomen Varustamot ry:n maksamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:lle työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä sekä
- velvoittaa Suomen Varustamot ry:n ja Viking Line Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikulut tässä asiassa täysimääräisesti korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.
Perusteet
Tarjoilija A on työskennellyt Viking Line Oyj:n palveluksessa 1.7.1998-6.12.2007. A:n kuukausipalkka ilman lisiä on ollut 2.020,18 euroa.
Viking Line Oyj on purkanut A:n työsopimuksen 6.12.2007. Purkamisen perusteeksi yhtiö on ilmoittanut Larm Assistans Säkerhetstjänst Ab:n m/s Gabriellalla 10.13.11.2007 ja 24.26.11.2007 suorittamista tarkastuksista ilmenneet seikat. Yhtiön mukaan tarkastusraporteista on ilmennyt, että A on rekisteröinyt myytyjä tuotteita virheellisesti, pitänyt kassalaatikkoa avoinna, laittanut palvelurahoja kassalaatikkoon ja nauttinut baarin alkoholituotteita työvuoronsa aikana.
Tarkastusraporteissa A:n syyksi väitetyt seikat eivät pidä paikkaansa. Tarkastusraportit ovat virheellisiä ja joka tapauksessa epäluotettavia. Työsopimuksen purkaminen niiden perusteella on loukannut A:n oikeusturvaa, koska hänelle ei ole annettu mahdollisuutta kommentoida väitettyjä virheitä heti niiden tapahduttua. Asian välitön selvittäminen olisi ollut mahdollista kassa- ja dispencer -raporttien avulla sekä suorittamalla inventointi. Asia otettiin A:n kanssa puheeksi vasta 5.12.2007.
A on aina antanut kuitin ostoksista asiakkaille. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan halua kuittia tai ota sitä vastaan, eikä A ole tästä vastuussa.
Satelliittibaarin kassan toiminnassa on kuukausien ajan ollut suuria vaikeuksia: näyttö on välillä häipynyt tai vilkkunut, erityisesti Visa Electron pankkikortin käyttäminen on ollut suhteettoman hidasta, kaikki tuotteet eivät ole rekisteröityneet tai samalle tuotteelle on voinut rekisteröityä eri tietoja. Yhtiö on ollut ongelmista tietoinen. Kassa vaihdettiin uuteen pian A:n työsuhteen purkamisen jälkeen. Kaikki tarkastajien suorittamat ostokset löytyvät kassaraporteista.
Satelliittibaarissa oleva kassa pidettiin avoimena, koska kassaa käyttää kumpikin vuorossa oleva tarjoilija. Lisäksi juuri Satelliittibaarin kassalaatikon toiminnassa oli virheitä. Laatikon avainmekanismi reistaili, eikä laatikko auennut aina kun piti.
Palvelurahoja ei ole aina mahdollista siirtää välittömästi erilliseen lippaaseen, kun vaihtoraha alkaa olla vähissä ja kun ravintolassa on kiire. Satelliittibaarin pohjakassa on erittäin pieni.
Väitteet siitä, että A olisi nauttinut alkoholia työvuoronsa aikana, olisi voitu osoittaa heti vääriksi, mikäli A:lle olisi heti tapahtuman yhteydessä annettu mahdollisuus esim. puhalluskokeeseen.
Mikään väitetyistä virheistä ei lisäksi ole olennainen eikä ole oikeuttanut työsuhteen päättämiseen. Kyse on ollut korkeintaan menettelytapaohjeiden vähäisestä laiminlyönnistä. A:ta ei ole koskaan lähes 10 vuoden työsuhteen aikana moitittu eikä huomautettu mistään eikä hänen ole väitetty koskaan syyllistyneen mihinkään moitittavaan tekoon. Jos A:n menettely nyt on ollut joltakin osin lievästi virheellistä, kyse ei ole ollut tahallisesta toiminnasta.
Merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista ei koske työsopimuksen purkuja, mutta sopimuksen mukaisesti voidaan saattaa tutkittavaksi onko työsopimuksen irtisanomisedellytyksiä edes ollut olemassa. Tässä tapauksessa A:n kohdalla ei työnantajalla ole ollut edes irtisanomisperustetta.
Merimieslain 49 §:n mukaan työnantaja voi purkaa työsopimuksen, kun työntekijä varoituksesta huolimatta esiintyy toistuvasti päihtyneenä työssä tai kun työntekijä tahallaan tai huolimattomuuttaan jättää työvelvoitteen täyttämättä ja varoituksesta huolimatta jatkaa laiminlyöntejään. Työnantajan olisi tullut ennen työsopimuksen päättämistä antaa varoitus. Myös kassaohjesäännön mukaan työntekijän huolimattomuudesta johtuva laiminlyönti johtaa varoitukseen tai työntekijän siirtoon toisiin tehtäviin.
Yhtiö ei ole myöskään kohdellut A:ta tasapuolisesti. Muillekin työntekijöille on kiireessä tapahtunut vastaavantyyppisiä virheitä, eikä heidän työsuhteitaan ole purettu.
Kaikkeen edellä lausuttuun viitaten ei vastaajalla olisi ollut oikeutta purkaa A:n työsopimusta. Edellä kerrotuissa olosuhteissa tapahtunut työsopimuksen purkaminen on ollut myös merimieslain 49 §:n vastainen eikä yhtiöllä ole ollut tärkeää syytä niin menetellä. Muutenkin purkuoikeus on rauennut merimieslain 50 §:n nojalla, koska työsopimusta ei ole purettu viikon kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon purkamisen perusteena olevasta seikasta.
Suomen Varustamot ry on hyväksynyt jäsenyrityksensä toimenpiteen eikä ole riittävästi pyrkinyt täyttämään valvontavelvollisuuttaan ja estämään A:n työsopimuksen purkamista. Yhdistys on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Suomen Varustamot ry ja Viking Line Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaativat, että työtuomioistuin hylkää kanteen kaikilta osin ja velvoittaa kantajan korvaamaan Suomen Varustamot ry:n ja Viking Line Oyj:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
Viking Linellä on ollut erityisen painavat syyt A:n työsopimuksen purkamiseen. A on menetellyt epärehellisesti sekä ohjeiden ja määräysten vastaisesti. Tästä on aiheutunut luottamuspula. Työntekijän epärehellisen menettelyn on vakiintuneesti katsottu muodostavan purkamisperusteen.
Viking Linelle on äärimmäisen tärkeää, että myyntiä ja kassaa itsenäisesti hoitavat työntekijät menettelevät ohjeiden mukaan ja täysin rehellisesti. Yksi laivoilla esiintyvistä väärinkäytöksistä on tuotteiden ohimyynti. Ainoa tapa valvoa tämäntyyppistä menettelyä ovat tarkastukset.
Varustamo tekee tarkastusten perusteella johtopäätöksiä ainoastaan, jos on tehty vähintään kaksi tarkastusta. Molemmissa nyt kyseessä olevissa tarkastuksissa ilmeni, että A:n toiminta ei ollut asianmukaista ja työnantajalla oli syytä olettaa hänen menetelleen epärehellisesti.
Tarkastukset kohdistetaan satunnaisesti. A ei ole aikaisemmin joutunut tarkastuksen kohteeksi. A on työskennellyt vain osan työurastaan itsenäisissä kassatehtävissä.
A:n työsuhteen ehtohin on kuulunut, että hänen on noudatettava kassaohjesääntöä. Ohjesäännön tahallinen noudattamatta jättäminen muodostaa merimieslain 49 §:n mukaisen purkamisperusteen.
Selitykset, joita A on antanut tarkastusten johdosta, eivät ole vakuuttavia. Kassakuitit, joihin hän vetoaa, eivät useimmissa tapauksissa täsmää ajallisesti tai sisällöllisesti. Muilla työntekijöillä ei ole ilmennyt kassatoiminnassa sellaisia vaikeuksia kuin A on väittänyt esiintyneen. Asiassa ei ole kyse siitä, onko asiakas ottanut kuitin vastaan vai ei, vaan nimenomaan siitä, että A on laiminlyönyt kuitin antamisen.
Toteamukset siitä, että A käytti alkoholia ja oli alkoholin vaikutuksen alainen, perustuvat tarkastajien suoriin havaintoihin.
A:n palkkaa ja työsuhdetta koskevat tiedot ovat riidattomia lukuun ottamatta sitä, että hänen irtisanomisaikansa on ollut kolme eikä neljä kuukautta, koska työsuhde on alkanut 14.7.1999. Lisäksi tarjoilupalkkio ei sisälly palkkaan.
Suomen Varustamot ry ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan. Kyse ei ole tilanteesta, jossa työehtosopimuksen selvää ja riidatonta määräystä ei ole noudatettu. Yhdistys on päin vastoin seurannut tilannetta ja osallistunut neuvotteluihin ja on vakuuttunut siitä, että Viking Line ei ole rikkonut asiassa työehtosopimusta.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen päättäminen
A on työskennellyt Viking Line Oyj:n palveluksessa 1.7.1998 alkaen viimeksi tarjoilijana m/s Gabriella-aluksella. Työsopimus on purettu 6.12.2007. Purkamisen perusteena on ollut se, että työnantajan käsityksen mukaan A on syyllistynyt baarin tuotteiden niin sanottuun ohimyyntiin sekä muihin pienempiin rikkeisiin ja menettelyvirheisiin. Työnantaja on katsonut, että luottamus A:han on näin menetetty siinä määrin, ettei työsuhteen jatkamiselle ole ollut edellytyksiä. A on kiistänyt ohimyynnin sekä useimmat muut väitetyt rikkeet ja katsonut, että mahdolliset menettelyvirheet ovat olleet niin vähäisiä, ettei työsuhdetta ole niiden perusteella voitu päättää. Lisäksi A on katsonut, että työsopimusta ei yhtiön kassaohjesäännön 11 §:n perusteella ole voitu purkaa ilman edeltävää varoitusta.
Asiassa esitetty näyttö
A on todistelutarkoituksessa kuultuna katsonut, että laivalla suoritetut tarkastukset olivat epäluotettavia ja virheellisiä. A on muun muassa arvioinut tarkastajien olleen alkoholin vaikutuksen alaisina siinä määrin, että heidän kykynsä tehdä havaintoja ostoista on ollut kyseenalainen. Väitetyn ohimyynnin osalta A on selostanut tarkastajien suorittamien kaikkien ostojen kirjautuneen kassalokiin, joskin joissakin tapauksissa useiden minuuttien viiveellä. Viive on A:n mukaan johtunut siitä, että kassakoneella on ollut ruuhkaa ja pankkikorttiliikenteen satelliittiyhteyksissä on avomerellä ollut vaikeuksia. Lisäksi A on usein toiminut niin, että hän on ensin ottanut tilauksen, sitten valmistanut juomasekoituksen ja vasta sen jälkeen lyönyt oston kassaan ja ottanut maksun. Myös tämä selittää viivettä tarkastajien kirjaaman juomatilauksen ja kassalokiin kirjautuneen ostotapahtuman välillä. Kaikki ostot on bongattu eli lyöty kassaan, ja asiakkaalle on annettu kuitti. Tarkastajien selostamien tilausten ja bongausten väliset pienet erot selittyvät joko kiireestä johtuneilla pienillä virheillä tai kassakoneen virheellisellä toiminnalla, josta on esitetty myös kirjallista näyttöä. Usein kävi niin, että kassakone vilkutti ja meni off line -tilaan, jolloin ostojen rekisteröinti oli epäselvää. Näyttö saattoi häipyä ajoittain kokonaan. Lisäksi sama koodi saattoi aiheuttaa eri kerroilla eri kirjauksen.
Tarkastajien havaintoja siitä, että A on nauttinut alkoholia baarissa A on kommentoinut siten, että hän ei käytä työaikana alkoholia. Toinen tarkastajien havainto on todellisuudessa koskenut kahviin lisättyä sokerilientä, toinen kolajuomaa. Asia olisi selvinnyt, jos A olisi heti puhallutettu.
A kertoi lisäksi, että Satelliittibaarin pohjakassa on melko pieni, ja vaihtorahat joudutaan vaihtamaan pääbaarissa. Joissakin tilanteissa on helpompaa vaihtaa pieni summa pikkurahaa palvelurahalippaasta.
Todistaja G, joka työskentelee tarkastusyhtiö Larm Assistans Säkerhetstjänst Ab:n toimitusjohtajana ja turvallisuuspäällikkönä, on kertonut tarkastusten suorittamisesta, että tarkastusryhmässä on yleensä 4-6 henkilöä, joista 1-2 ei ota lainkaan alkoholia. G on toiminut molemmissa tarkastuksissa vastuuhenkilönä, joka valvoi kontrolliostoja tehneiden henkilöiden toimintaa. G ei nauttinut tarkastuksissa lainkaan alkoholia, eivätkä alkoholia ostavatkaan henkilöt nauttineet merkittävästi alkoholia. Suurin osa ostetusta alkoholista jätettiin juomatta tai hävitettiin esimerkiksi wc:hen. Sen sijaan tarkastusryhmän jäsenet pyrkivät esiintymään normaaleina matkustajina, mikä edellyttää jonkin verran alkoholin nauttimista ja myös päihtyneen roolin esittämistä.
Tarkastuksissa pyritään tarkastamaan laivan kaikki myyntipisteet. A oli ensimmäisessä tarkastuksessa kiinnittänyt tarkastajien huomion, koska hän ei antanut kuitteja juuri lainkaan, ja jätti useita ostoja lyömättä kassakoneeseen. Siksi hänen toimintaansa alettiin seurata erityisen huolellisesti. Tarkastajat havaitsivat A:n juovan votkaa kahviin sekoitettuna. Kyseessä ei voinut olla sokeriliemi, koska A myi samasta pullosta asiakkaille votka juicea.
Tarkastusraportin ja Viking Line Oy:n omien selvitysten perustella tehtiin seurantamatka. Tällöin havaittiin, että A:n menettely jatkui samanlaisena. Osassa ostoista A ei edes koskenut kassakoneeseen. Tarkastajat näkivät hänen myös ottavan salmiakkishotin baarista ja juovan sen. A vaikutti päihtyneeltä.
Todistaja G:n mukaan tarkastajat eivät voi ottaa lopullista kantaa siihen, onko tuote bongattu vai ei, koska he eivät näe kassalokia. Tarkastajat havaitsevat, antaako tarjoilija ostosta kuitin. Asiakasyrityksen asiana on selvittää, löytyvätkö tilaukset kassalokista.
Todistaja E, purseri ja Viking Line Oyj:n sisäinen tarkastaja, kertoi suorittaneensa vertailun tarkastusraporttien ja kassakirjanpidon välillä. Ensimmäisessä tarkastuksessa on ollut kaksi ostoa, joista ei löydy kassarekisteröintiä, toisessa tarkastuksessa niitä on neljä. Lisäksi on joitakin epäselviä tapauksia. E kertoi todenneensa, että A ei ensimmäisessä tarkastuksessa antanut tarkastajien suorittamista seitsemästä kontrolliostosta yhtäkään kuittia. Toisella kerralla kontrolliostoja oli 16, kuitteja oli saatu neljä. E korosti, että ohimyyntiä ei voida käytännössä selvittää inventaarioin ja kassaa laskemalla vaan ainoastaan tarkastusten avulla. Inventointia ei voida suorittaa päivittäin, joten mahdollisen varastovajauksen syntymisajankohtaa ei voida selvittää. Ohimyynnistä kertyneet rahat taas eivät välttämättä päädy kassaan.
Viking Line Oyj:n palveluksessa baarimestarina työskentelevä F on todistajana kertonut, ettei itse ollut työvuorossa nyt käsiteltävien tapausten aikana, mutta oli tutustunut raportteihin. F on omana arvionaan ilmoittanut pitävänsä selvänä, että A on myynyt alkoholia lyömättä sitä kassaan. A:n esittämät selitykset kassan toimintahäiriöistä ja kirjausten viiveistä eivät ole F:n mielestä uskottavia, koska ostotapahtumien kirjaus pankkikortilla tai Visa Electron-kortillakin kestää yleensä korkeintaan 10-20 sekuntia. Joskus harvoin voi olla satelliittihäiriöitä, mutta silloinkin ostot pitää hoitaa asiakas kerrallaan. Myös sillä kassakoneella, joka Satelliittibaarissa oli tapahtuma-ajankohtana, pystyi työskentelemään asianmukaisesti.
Todistaja B on työskennellyt A:n työparina ja työskentelee edelleen Viking Line Oyj:n palveluksessa tarjoilijana. Hän on kertonut kassakoneen ja kassajärjestelmän toimintahäiriöistä samansuuntaisesti kuin A. Satelliittiyhteyksien osalta B on kuitenkin maininnut vaikeudet nimenomaan Visa Electron -korttien kanssa, ei pankkikorttien. Viive on ollut korkeintaan 1-2 minuuttia. B ei ole havainnut A:n nauttineen alkoholia työaikana. Työnjako B:n ja A:n välillä oli sellainen, että baarin sulkemisen jälkeen B siivosi baarin ja A laski rahat.
Myös todistaja C, joka on pitkään työskennellyt Viking Line Oyj:n palveluksessa tarjoilijana, on kertonut kohdalleen osuneista kassajärjestelmän ongelmista. C on omien kokemustensa perusteella suhtautunut kriittisesti tarkastusten luotettavuuteen.
Johtopäätökset ja oikeudellinen arviointi
Kysymys purkamisoikeuden raukeamisesta
Asiassa on todistaja E:n kertomana käynyt ilmi, että tämä oli saanut tarkastusraporttien ja yhtiön oman kassakirjanpidon vertailuun perustuvan lopullisen tiedon A:n menettelystä joulukuun 2007 alkupäivinä. Tämän jälkeen asia on saatettu laivatoimikunnan käsiteltäväksi merimieslain 69 §:ssä säädetyin tavoin, ja aluksen päällikkö on tehnyt päätöksen työsopimuksen purkamisesta.
Vaikka tarkastusyhtiö on jo marraskuussa esittänyt Viking Line Oyj:n edustajille vakavia epäilyjä A:n syyllistymisestä työsuhteen purkamisperusteen muodostavaan menettelyyn, purkamisoikeuden vanhenemisen määräajan on katsottava alkaneen vasta siitä, kun aluksen päättävillä toimielimillä on ollut yhtiön omien selvitysten perusteella riittävä tieto asiasta. Myöskään asian valmistelussa ei ole tarpeettomasti viivytelty. Koska purkaminen on suoritettu 6.12.2007, ei purkuoikeus ole merimieslain 50 §:n perusteella rauennut.
Työsopimuksen purkamisen peruste
Kantajan esittämässä asiakirja- ja henkilötodistelussa ei työtuomioistuimen mielestä ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä Viking Line Oyj:n teettämien tarkastusten tai todistaja E:n esittämien päätelmien luotettavuutta. Todistajien B ja C selostukset kassatoiminnan häiriöistä ovat työtuomioistuimen mielestä sinänsä uskottavia, mutta ne eivät selitä tarkastusraporteista ja kassatulosteista ilmeneviä lukuisia epäselvyyksiä ja puutteista ja pitkiä viiveitä. Vain A on väittänyt, että pankkikorttienkin toiminnassa olisi laivalla suuria vaikeuksia, ja vain hän on kertonut useiden minuuttien viiveistä. Lisäksi tarkastusraporttien ja todistaja G:n mukaan A laiminlöi kuittien antamisen huomattavan monta kertaa.
Kirjallisen näytön ja erityisesti todistajien G ja E kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että A on Viking Line Oyj:n palveluksessa marraskuussa 2007 työskennellessään vähintään kuusi kertaa myynyt juomia asiakkaille ostoja kassaan lyömättä. Tämän ohella hän on ainakin toistakymmentä kertaa jättänyt kuitin antamatta asiakkaalle. Lisäksi A on kahdesti nauttinut alkoholia baarissa työskennellessään.
Työtuomioistuimen ratkaisu
A on yllä selostetulla tavalla toimiessaan tahallisesti menetellyt työsopimuksensa osana noudatettavan kassaohjesäännön määräysten vastaisesti. Ohjesäännön tahallinen noudattamatta jättäminen muodostaa ohjesäännön mukaan perusteen työsopimuksen purkamiseen. Edeltävää varoitusta ei ohjesäännön 11 §:n perusteella edellytetä, jos työntekijän virheellinen menettely on ollut tahallista. Merimieslain 49 §:n perusteella työsopimus voidaan purkaa tärkeän syyn niin vaatiessa, jos työntekijän käyttäytymisen tai laiminlyönnin johdosta työnantajalta ei voida enää edellyttää työsuhteen jatkamista.
Kyseessä on ollut epärehellinen menettely, josta seurauksena myös vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan voi olla työsopimuksen purkaminen. Asiakkaiden rahasuorituksia vastaanottavana tarjoilijana A on ollut asemassa, jossa työnantaja on voinut edellyttää työntekijältä ehdotonta luotettavuutta. Tässä tapauksessa työnantaja on työtuomioistuimen mielestä perustellusti voinut katsoa osapuolten välisen luottamuksen rikkoutuneen niin, ettei työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa ole voitu edellyttää. Olosuhteet ja rikkomuksen laatu huomioon ottaen varoituksen antaminen ei ole ollut tarpeen ennen työsuhteen päättämistä. Näin ollen työnantajalla on ollut työehtosopimuksessa ja merimieslaissa edellytetty peruste A:n työsopimuksen päättämiseen.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Suomen Merimies-Unioni SM-U ry on velvollinen korvaamaan Suomen Varustamot ry:n ja Viking Line Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 15.387,71 euroa. Määrä on riidaton.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2009/20090007