Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2009-126 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen siitä että työntekijä oli esiintynyt päihtyneenä useamman kerran työpaikalla.

Panostaja oli useasti esiintynyt työpaikalla alkoholia nauttineena ja nauttinut alkoholia myös työaikana. Lisäksi hän oli laiminlyönyt työaikojen noudattamisen. Koska panostaja käsittelee työssään räjähdysaineita, häneltä voidaan edellyttää erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Vaikka asiassa oli jäänyt selvittämättä, että panostajalle olisi ennen työsuhteen päättämistä annettu työsopimuslaissa tarkoitettu varoitus, työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista enää tuomiossa selostettujen tapahtumien jälkeen. Työnantajalla katsottiin olleen irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset ja painavat syyt päättää työsopimus.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 126

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että A Professional Rock Mining Finland PRMF -nimisen toiminimen omistajana on päättämällä B:n työsopimuksen perusteettomasti rikkonut irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maarakennusalalla 23.4.2001 solmitun sopimuksen työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä ja työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä,
velvoittaa A Professional Rock Mining Finland PRMF -nimisen toiminimen omistajana maksamaan B:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kolmen kuukauden palkkaa vastaavat 8.772 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 11.10.2007 lukien,
tuomitsee Infra ry:n ja sen piirijärjestön Infra Uusimaa ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi,
velvoittaa Infra ry:n ja A Professional Rock Mining Finland PRMF -nimisen toiminimen omistajana yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

B on työskennellyt panostajana/porarina toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa toiminimi Warrock -nimisessä yrityksessä 16.7.2007 alkaen. Työnantaja on päättänyt työsopimuksen 11.10.2007 ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja oli maksanut myöhemmin B:lle irtisanomisajan palkan, työajan lyhennyskorvausta ja odotuspäivien palkan.

Työnantaja on väittänyt B:n myöhästyneen 11.10.2007 töistä liiallisen alkoholinkäytön vuoksi ja työmaiden viivästyneen B:n menettelyn johdosta. B ei kuitenkaan ollut käyttänyt alkoholia 10.10.2007 eli edellisenä iltana.

Työsuhteen päättymispäivänä B saapui työtoverinsa C:n kanssa Linnanmäen työmaalle noin puoli tuntia myöhässä eli puoli kahdeksalta. Myöhästyminen johtui liikenneruuhkasta. Tämän jälkeen B lähti Vihdintien työmaalle, jonne saapui kello kahdeksan jälkeen. Paikalla oli pitänyt olla tasan kahdeksalta. Myöhästymisen syynä oli se, että työmaalle kuljetettava kompressori piti matkalla tankata. Myöhästyminen on joka tapauksessa ollut vähäinen eikä ole oikeuttanut työnantajaa työsuhteen päättämiseen.

B:lle ei ole työsuhteen aikana annettu yhtään työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua varoitusta. Työsopimuksen irtisanomiselle ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä.

Infra ry ja sen piirijärjestö Infra Uusimaa ry eivät ole riitautuksen jälkeen välittömästi ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun työnantajaliitto on tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn puuttumatta asiaan, se tulee tuomita asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Infra ry, Infra Uusimaa ry ja A ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Infra ry, Infra Uusimaa ry ja A ovat lisäksi vaatineet, että kantaja velvoitetaan korvaamaan heidän yhteiset oikeudenkäyntikulunsa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

B:n työsuhteessa oli suullisesti sovittu koeaikaehdosta, mutta koska työnantaja ei pysty esittämään koeajan sopimisesta näyttöä, siihen ei vedota. Näin ollen asiassa on kysymys työsopimuksen päättämisestä työsopimuslain 7 luvun 1 §:n ja 2 §:n mukaisella irtisanomisperusteella. Työnantajalla on tosin ollut perusteet myös työsopimuksen purkamiseen.

A on antanut työsuhteen aikana B:lle useita suullisia varoituksia myöhästelystä, työohjeiden noudattamatta jättämisestä ja päihtyneenä tai krapulassa työskentelystä. Kerran A on joutunut kieltämään B:tä kuljettamasta räjähdelastia. B oli heti ensimmäisenä työpäivänään kolaroinut yhtiön pakettiauton. Yhtiö on myös joutunut korvaamaan 300 euroa B:n aiheuttamasta vahingosta, joka aiheutui kivien lentäessä louhintatyössä yli 100 metrin päähän.

B:n käyttäytymiseen ei ole tullut muutosta varoitusten myötä, vaan B on toistuvasti saapunut työmaalle myöhästyneenä ja krapulassa. Hän on myös monesti ilmoittanut menevänsä autoon juomaan olutta, jotta hänen olonsa paranisi. Kaivinkoneenkuljettaja E on havainnut B:n olleen aamuisin krapulassa ja B on todennut hänelle, ettei voi krapulansa vuoksi ajaa autoa.

A oli soittanut B:lle illalla 10.10.2007. B oli tuolloin nauttinut alkoholia C -nimisen työtoverinsa seurassa.

B oli saapunut Linnanmäen työmaalle 11.10.2007 myöhässä. Hän oli tuolloin vielä juovuksissa tai krapulassa. B:n tehtävänä oli kyseisenä aamuna hakea kompressori Linnanmäen työmaalta ja sen jälkeen siirtyä kompressorin kanssa Vihdintien varressa olevalle työmaalle. Kompressorin nosto viivästyi ja B myöhästyi myös seuraavalta eli Vihdintien työmaalta. Vihdintien työmaan tilaaja D oli soittanut A:lle noin kello 8.45 ja ilmoittanut lähtevänsä muihin töihin, koska B:tä ja C:tä ei sovitusta huolimatta näkynyt työmaalla. B ja C olivat saapuneet Vihdintien työmaalle noin kello 10.30-11.00. A on saavuttuaan Vihdintien työmaalle noin kello 12.00 päättänyt B:n ja C:n työsuhteet.

Työnantajalla on ollut edellä todetun perusteella työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukainen irtisanomisperuste ja oikeus päättää B:n työsuhde. Työnantaja ei ole rikkonut irtisanomissuojasopimuksen tai työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä. Kanne tulee hylätä kokonaisuudessaan.

Hyvityssakkovaatimus tulee vastaavasti hylätä perusteettomana. Työnantaja ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, eikä Infra ry ja Infra Uusimaa ry ole näin ollen rikkonut työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan. B:n työsuhteen päättyminen on lisäksi tullut Infra ry:n ja Infra Uusimaa ry:n tietoon vasta, kun työsuhde oli jo päättynyt.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

B:n työsuhde ja sen päättäminen

B on työskennellyt A:n omistaman toiminimen Professional Rock Mining Finland PRMF:n palveluksessa panostajana ja porarina 16.7.2007 alkaen. A on purkanut työsopimuksen 11.10.2009 työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta B:n myöhästyttyä työstä. Työnantaja on lisäksi vedonnut siihen, että B on jatkuvasti ja hänelle annetuista varoituksista huolimatta jättänyt noudattamatta työaikoja, ollut työssä humalassa tai krapulassa sekä nauttinut alkoholia työaikana.

Rakennusliitto ry on katsonut työsuhteen päättämisen tapahtuneen vastoin maa- ja vesirakennusalalla sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

Asiassa esitetty selvitys

B on työtuomioistuimessa kuultaessa kiistänyt, että olisi työsuhteensa aikana ollut koskaan krapulassa tai alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla. B on kertonut, että koska ajokortti on hänelle työssä tärkeä, hänellä on tapana varmistaa ajo- ja työkuntonsa joka aamu omalla alkometrillään. B on kuitenkin maininnut juoneensa yhden kerran kahvitauolla keskioluen huoltoasemalla.

A ei B:n mukaan ole antanut hänelle varoituksia työsuhteen aikana. Kuitenkin ensimmäisenä työpäivänä, kun B oli kolhinut yrityksen pakettiauton, A oli maininnut, että tyylin pitää muuttua.

Illalla 10.10.2007 B ja C olivat viettäneet iltaa B:n kotona. C asui B:n luona vuokralla. Miehet eivät olleet käyttäneet alkoholia, mutta kumpikin oli juonut ruokajuomina neljä pulloa keskiolutta. Viinaa B ja C eivät olleet ottaneet. A:n soittaessa B:lle tämä oli maininnut humoristisena heittona, että ollaan niin kaljassa että saa nähdä ehditäänkö aamulla töihin. B:n käsityksen mukaan A oli ymmärtänyt huumorin.

Seuraavan aamun myöhästyminen Linnanmäen työmaalta johtui Itäväylällä vallinneesta ruuhkasta. Liikenne oli ollut kokonaan tukossa. B:n työkunto oli hyvä, ja hän oli tapansa mukaan tarkistanut asian alkometristä ennen liikkeelle lähtöä. Työmaalle miehet olivat saapuneet noin puoli kahdeksalta. Koska kaivinkone ei enää ollut paikalla, kesti aikansa ennen kuin kuljettajaan saatiin yhteys ja kaivinkone siirrettiin nostamaan kompressori. Laite nostettiin yhdeksän maissa, ja työmaalta päästiin lähtemään noin 9.20. Kompressorin tankkaus viivytti matkaa noin 30-40 minuuttia, joten Vihdintien työmaalle saavuttiin vähän ennen puolta yhtätoista.

A on kertonut antaneensa B:lle työsuhteen aikana lukuisia suullisia varoituksia liittyen myöhästelyyn, alkoholin käyttöön ja työsuorituksen laatuun. Varoittamisten yhteydessä A oli korostanut, että B oli koeajalla. Jo ensimmäisenä työpäivänä B oli saapunut työpaikalle kalpeana ja kädet täristen. A:n käsityksen mukaan hän oli varmasti krapulassa, ellei humalassa. B peruutti pakettiauton kaivinkoneen kauhaan. Auton kyydissä oli dynamiittikuorma. A oli varoittanut että tyylin pitää muuttua, jos aikoo olla töissä.

A:n mukaan varoitukset auttoivat aina pariksi päiväksi, mutta sitten meno jatkui ennallaan. B noudatti työaikoja varsin satunnaisesti, esiintyi jatkuvasti krapulassa ja ilmoitti usein voivansa niin huonosti, että hänen pitää mennä autoon juomaan kaljaa, minkä A oli kieltänyt. B:n kuljettama auto oli täynnä oluttölkkejä. Tilaajien edustajat olivat kertoneet A:lle samansuuntaisista havainnoista ja olleet kiukkuisia.

A oli kokenut tilanteen erittäin raskaaksi, koska tehty työ on alalla käyntikortti seuraavaan työhön. B:n toiminta ei ollut kovin hyvää mainosta yritykselle. Sovittujen urakoiden aikataulut pettivät usein B:n myöhästelyn takia. Myös taloudellisia tappioita tuli, kun töitä ei saatu tehdyksi. A oli tullut siihen käsitykseen, että B:n alkoholinkäyttö ei kerta kaikkiaan ollut hallinnassa, eikä tämä siksi pystynyt korjaamaan menettelyään. A oli jatkanut työsuhdetta näinkin pitkään, koska oli tarvinnut työmiestä.

Illalla 10.10.2007 A oli soittanut B:lle kaksi kertaa varmistaakseen, että B ja C olivat tulossa Linnanmäen työmaalle aamuseitsemäksi. B oli puhelimessa ilmoittanut, että he ottavat tässä vielä vähän votkaa. Aamulla sekä Linnanmäen työmaalla että Vihdintien työmaalla kävi niin, että paikalle sovitut kaivinkoneet lähtivät pois, kun B:tä ja C:tä ei kuulunut paikalle sovittuna aikana. Kun A tuli Vihdintien työmaalle puolenpäivän aikaan, B ja C istuivat autossa naamat kalpeina ja kädet täristen. He olivat todella huonokuntoisen näköisiä. Miehet eivät olleet pystyneet ajamaan kompressoria parkkiin. A oli purkanut työsuhteet.

Kaivinkoneenkuljettaja E on kertonut työskennelleensä syksyllä 2007 noin puolentoista viikon ajan samalla työmaalla kuin B. E:n käsityksen mukaan B ei tänä aikana ollut töissä täysin selvin päin kertaakaan. Aamuisin B oli ollut E:n käsityksen mukaan voimakkaassa krapulassa. Lisäksi B oli juonut töissä keskiolutta pitkin päivää. B:llä oli olutvarasto autossa, ja auton vierestä löytyi tyhjiä oluttölkkejä. E ei osannut ottaa kantaa siihen, oliko B ollut varsinaisesti humalassa, mutta joka tapauksessa hän oli havainnut useita kertoja B:n juovan keskiolutta. Tämän lisäksi B ei erityisemmin noudattanut sovittuja työaikoja. E oli kertonut havainnoistaan A:lle.

Kaivinkoneenkuljettaja F on kertonut tapahtumista aamulla 11.10.2007. B oli tullut hänen luokseen Linnanmäen työmaalla kello 8.30 – 9. Hänen puheensa oli sopertelevaa. F oli arvellut hänen olevan humalassa. Missään tapauksessa B ei ollut ajokunnossa. B oli haissut vanhalta viinalta. F oli tehnyt havaintonsa aivan lähietäisyydeltä. B ei ollut selittänyt myöhästymisensä syytä.

Jo aikaisempina aamuina F oli havainnut B:n haisevan vanhalta viinalta. B:llä oli myös tapana juoda työaikana autossaan olutta.

Metsuri C on kertonut olleensa ennen hänen ja B:n työsuhteiden päättämistä työssä A:lla kolmisen viikkoa. Hän ei tänä aikana ollut havainnut, että B:n työkunnossa olisi ollut mitään vikaa tai että hän olisi saanut varoituksia. C:n käsityksen mukaan B ei myöskään ollut myöhästellyt.

Illalla 10.10.2007 A oli soittanut B:n kotiin useita kertoja ja kysellyt C:n verokorttia. Tästä C oli keskustellut puhelimessa A:n kanssa. B:n puhuessa A:n kanssa puhelimessa C oli katsellut televisiota eikä ollut kuullut, että B olisi maininnut mitään oluen tai votkan juomisesta. B oli ruoan kanssa juonut ehkä 3-4 olutta.

Myöhästyminen seuravana aamuna oli johtunut ruuhkasta. Työmaalle C ja B olivat saapuneet puoli kahdeksan ja kahdeksan välillä. Ensin oli etsitty kaivinkone ja odotettu, että se saapui työmaan toiselta puolelta nostamaan kompressoria. Vihdintien työmaalle lähdettiin kello yhdeksän tai vähän jälkeen. Perille saavuttiin noin puoli yksitoista. Kun A saapui paikalle noin kello 13, hän päätti työsuhteet.

C oli työsuhteensa aikana kulkenut työmatkat lähes joka päivä B:n kyydillä, koska asui tämän luona vuokralla. Hän ei ollut kertaakaan havainnut, että B ei olisi ollut ajokunnossa. C tiesi, että B:llä oli tapana tarkistaa asia alkometristä. Myös 11.10.2007 B:n työkunto oli C:n käsityksen mukaan normaali.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimessa kuultujen eri henkilöiden kuvaukset B:n menettelystä ovat poikenneet toisistaan merkittävästi. Asiassa ulkopuolisten E:n ja F:n kertomukset ovat kuitenkin selvästi tukeneet A:n kertomusta. E, F ja A ovat kertoneet tekemistään havainnoista, ja kertomukset ovat olleet varsin samansuuntaisia. C:n kertomuksesta taas on ilmennyt lähinnä, että hän ei ole havainnut B:n ja hänen menettelyynsä liittyen sellaisia seikkoja, joista muut ovat kertoneet. Tähän kertomukseen on voinut olla vaikuttamassa läheinen yhteys C:n ja B:n välillä. C oli tuolloin asunut B:n luona ja hänen työsopimuksensa oli päätetty samalla kertaa kuin B:n työsopimus.

Työtuomioistuin on päätynyt antamaan asiassa suuremman painoarvon A:n, E:n ja F:n yhdensuuntaisille kertomuksille. Ne osoittavat, että B on toistuvasti jättänyt noudattamatta työaikoja, ollut työssä alkoholia nauttineena ja joskus myös nauttinut alkoholia työpaikalla. B:n kertomus myöhästymisensä syystä 11.10.2007 on epäuskottava siihen nähden, että hän on tullut työmaalle vasta puoli yhdeksän ja yhdeksän välillä, vaikka työaika oli alkanut jo kello 7. F:n kertoma viittaa siihen, että B:n myöhästyminen on ainakin osaksi voinut johtua alkoholin käytöstä.
Työtuomioistuimen ratkaisu

Infra ry ei ole vedonnut tässä oikeudenkäynnissä siihen, että A:lla olisi ollut oikeus päättää B:n työsopimus irtisanomisaikaa noudattamatta. A onkin maksanut B:lle irtisanomisajan palkan, työajan lyhennyskorvauksen ja odotusajan palkan. Arvioitavaksi jää, olisiko työnantajalla ollut joka tapauksessa perusteet päättää B:n työsopimus irtisanomalla.

Irtisanomissuojasopimuksen osana sovellettavan työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Saman luvun 2 §:n mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työsopimusta ei saa irtisanoa ennen kuin työntekijälle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoitukselle ei ole työsopimuslaissa asetettu muotovaatimuksia kuten kirjallista muotoa. Työtuomioistuin toteaa myös, että hyvin pieneltä työnantajayritykseltä ei voida varoituksen muotoilun ja muun siihen liittyvän menettelyn osalta edellyttää yhtä suurta asiantuntemusta kuin isommalta yritykseltä. Joka tapauksessa varoitukselta on edellytettävä, että työntekijälle on selvitetty moitteen syy ja työsuhteen päättymisen mahdollisuus moitittavan menettelyn jatkuessa tai toistuessa.

B on itse kertonut, että A oli heti ensimmäisenä työpäivänä vaatinut häntä muuttamaan tyyliä, jos aikoo olla työssä. A on kertonut muistuttaneensa B:tä työsuhteen aikana koeajasta, mikä sekin on tulkittavissa jonkinlaiseksi varoitukseksi työsuhteen päättymisestä. Kuitenkin on jäänyt varmuudella selvittämättä, onko A antanut B:lle yhtäkään sellaista varoitusta kuin työsopimuslaissa edellytetään.

Edeltävä varoitus ei kuitenkaan ole työsuhteen irtisanomisen ehdoton edellytys. Varoitusta ei työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 5 momentin mukaan tarvita, jos irtisanomisen perusteena on ollut niin vakava rikkomus, että työnantajalta ei kohtuudella voida edellyttää työsuhteen jatkamista.

Työssään panostajana B on käsitellyt ja kuljettanut räjähdysaineita, mikä edellyttää erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. B on lyhyen työsuhteensa aikana jatkuvasti rikkonut työsuhteeseen liittyviä velvoitteitaan muun muassa laiminlyömällä työaikojen noudattamisen, esiintymällä työpaikalla alkoholia nauttineena ja nauttimalla alkoholia myös työaikana. A:lta ei ole voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista enää 11.10.2007 sattuneiden tapahtumien jälkeen, vaikka työsopimuslaissa tarkoitettua varoitusta ei olisi muodollisesti oikein annettu.

Edellä selostetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:lla on ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset ja painavat syyt päättää B:n työsopimus. Yhtiö ei siten ole työsopimuksen päättäessään menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti eikä B:llä näin ollen ole oikeutta kanteessa työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittuun korvaukseen. Vastaavasti myöskään Infra ry ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.
Työtuomioistuimen ratkaisu

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Rakennusliitto ry on velvollinen korvaamaan Infra ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrää 1.756,80 euroa ei ole riitautettu.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2009/20090126

TT 2009-126 Työsopimuksen irtisanominen – alkoholi työpaikalla