TT 2008-96 Työsuhteen purkaminen – alkoholi työpaikalla

TT 2012-135 Työsopimuksen purkaminen - luottamuspula

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2008-96 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen siitä että työntekijä käytti alkoholia työpaikalla.

Ahtaajan työsopimus oli purettu, koska hän oli toistuvasti käyttänyt alkoholia työpaikalla ja esiintynyt siellä päihtyneenä. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan suositusmääräyksen mukaan työsopimus voitiin purkaa alkoholinkäytön perusteella ainoastaan, jos työntekijälle oli aiemmin annettu varoitus ja työkielto samasta syystä. Purkaminen oli kuitenkin mahdollinen ilman varoitusta, jos työntekijän työtehtävät olivat työturvallisuuden kannalta keskeisiä.

Ahtaajan katsottiin menettelyllään vaarantaneen oman ja muiden työntekijöiden työturvallisuuden. Hänen työtehtäviinsä kuului työturvallisuuden kannalta keskeisiä tehtäviä kuten merkinanto nosturinkuljettajalle ja muiden työntekijöiden kuljettaminen pienoisbussilla. Työnantajalla oli ollut peruste työsopimuksen purkamiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 96

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Herman Andersson Oy on menetellyt ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen,

velvoittaa Herman Andersson Oy:n maksamaan A:n kuolinpesälle irtisanomisajan palkkaa loma- ja työajanlyhennyskorvauksineen 20.479,34 euroa laillisine viivästyskorkoineen 13.12.2006 lukien,

velvoittaa Herman Andersson Oy:n maksamaan A:n kuolinpesälle korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän 8.813,60 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, ja

velvoittaa Herman Andersson Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A työskenteli Herman Andersson Oy:n palveluksessa vakituisena ahtaajana Oulun satamassa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 1.6.1979 lukien. A jouduttiin poistamaan työpaikalta 11.10.2006 ja uudelleen 12.12.2006 humalatilan takia. Työnantaja purki A:n työsopimuksen 13.12.2006 edellisenä päivänä todetun humalatilan vuoksi ilman, että A:lle olisi ensin annettu työehtosopimuksen edellyttämä varoitus ja määräaikainen työkielto. Työnantaja on myös laiminlyönyt ohjata A:n työterveyshuoltoon yrityksessä käytössä olevan päihdehaittojen ehkäisyohjelman edellyttämällä tavalla.

Vaikka purkamis- ja kurinpitoperusteita koskevassa työehtosopimuksen määräyksessä käytetään ilmaisua “suositus”, määräys on tarkoitettu sitovaksi ja sitä on sitovana alalla myös sovellettu. A:n esimies oli puhutellut häntä 11.10.2007 tapahtuneen edellisen humalatilan johdosta, mutta tätä puhuttelua ei voida pitää työehtosopimuksen edellyttämänä varoituksena, koska siitä ei ilmoitettu pääluottamusmiehelle. A ei myöskään 12.12.2006 toiminut merkkimiehenä tai muussa työturvallisuuden kannalta erittäin tärkeässä tehtävässä, joten häneen ei sovellu työehtosopimusosapuolten 3.11.1972 laatimaan pöytäkirjaan otettu määräys mahdollisuudesta purkaa työsuhde ilman varoitusmenettelyä.

Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä voidaan pitää kolmen kuukauden palkkaa vastaavaa rahamäärää. A:n työsuhde jatkui keskeytyksettä yli 15 vuotta, joten hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan kuudelta kuukaudelta ja hänellä on oikeus myös lomakorvaukseen ja työajanlyhennyskorvaukseen irtisanomisajalta.

A:lle on maksettu ansiosidonnaista päivärahaa 19.2.2007 ja 24.6.2007 välisenä aikana. A on kuollut 27.6.2007.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Satamaoperaattorit ry ja Finnsteve Oy Ab ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.Satamaoperaattorit ry ja Herman Andersson Oy ovat kiistänyt kanteen ja vaatineet, että se hylätään ja että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.Satamaoperaattorit ry ja Finnsteve Oy Ab ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Herman Andersson Oy:llä on ollut oikeus purkaa A:n työsuhde 13.12.2006. A toimi 12.12.2006 suolaa purkavalla aluksella turvamiehenä, jolloin hänen tehtävänään oli estää asiattomien pääsy työskentelyalueelle, tarkkailla suolakuljettimien toimintaa, siirtää sähkötoimista syöttösuppiloa ja ilmoittaa tarvittaessa vioista ja häiriöistä työnjohdolle. Työtehtäviin kuului merkin näyttäminen nosturinkuljettajalle ja ruumassa työskentelevien turvallisuuden varmistaminen. A:n poistuttua työpisteestään nosturinkuljettaja oli joutunut laskeutumaan nosturista ja hoitamaan A:lle kuuluvia työtehtäviä. A:ta etsimään tulleet työnjohtajat B ja C löysivät A:n vahvassa humalassa työnantajan omistamasta, käynnissä olleesta pienoisbussista.

A oli tullut työvuoroonsa ja käynyt kahdella tauolla ajaen yhtiön pienoisbussia. Molemmilla kerroilla hän oli samalla kuljettanut muita työntekijöitä ja hänen oli tarkoitus kuljettaa työntekijöitä myös työvuoron päätteeksi ennen kello 22. Työnantajalla on täysi syy epäillä, että A oli ajanut pienoisbussia humalassa.

A oli jouduttu poistamaan työpaikalta humalatilan vuoksi edellisen kerran vain kaksi kuukautta aikaisemmin 11.10.2006. Tuolloin A oli ollut yhdessä toisen ahtaajan kanssa purkamassa nestemäistä kalsiumkarbonaattia tankkerista vastaanottajan säiliöihin. Tässä työssä A:n tehtäviin kuului valvoa purkamisen sujumista, tarkkailla purkauslinjojen painetta ja purettavan tuotteen laadun vaihtuessa yhdessä työtoverinsa kanssa vaihtaa laivan purkausletkut oikeisiin purkauslinjoihin. Kalsiumkarbonaatin käsittely on riskialtista ja mahdollisissa häiriötilanteissa ahtaajien pitää pystyä toimimaan oikein ja ripeästi, jotta vältytään vakavilta henkilö- ja taloudellisilta vahingoilta. Työnjohtaja H oli marraskuun tapahtumien yhteydessä pitänyt A:lle irtisanomisuhkaisen puhuttelun juopottelusta työpaikalla. Työnantaja ei ollut erikseen ilmoittanut varoituksesta pääluottamusmiehelle, koska tämä oli muutoinkin tietoinen asiasta.

Toimitusjohtaja D keskusteli A:n asiasta aamulla 13.12.2006 varapääluottamusmies E:n kanssa ja oli yhteydessä myös vapaapäivällä olleeseen pääluottamusmies F:ään. Toimitusjohtaja oli puhelimitse pyytänyt myös A:ta saapumaan työpaikalle keskustelemaan asiasta. A:n ilmoitettua, ettei pääse paikalle, toimitusjohtaja oli purkanut työsuhteen. Toimitusjohtaja, pääluottamusmies ja A keskustelivat asiasta vielä 18.12.2006, jolloin toimitusjohtaja totesi, että A voi noin puolen vuoden kuluttua saada ahtaajan työtä, jos hän hakeutuu omaehtoisesti ja todistettavasti hoitoon.

Vaikka ahtausalan työehtosopimukseen otettuja työsopimuksen purkamisperusteita on alalla lähtökohtaisesti noudatettu, ne ovat sanamuotonsa mukaisesti vain suosituksia. Työehtosopimusosapuolet ovat pöytäkirjassa 3.11.1972 myös todenneet, että mainitusta suosituksesta huolimatta työsuhde puretaan välittömästi niiltä humalassa työssä olevilta, joiden työtehtävien huolellinen hoitaminen on työturvallisuusmielessä erittäin tärkeää. A:n työtehtävät turvamiehenä / luukkumiestyönohjaajana / merkinantajana ovat nimenomaan tehtäviä, joissa henkilön tulee pystyä opastamaan ja valvomaan, että työt tehdään turvallisesti ja työnjohdon antamien ohjeiden mukaan.

Päihdeohjelman ja hoitoonohjausmallin tarkoituksena on auttaa päihdeongelmaista henkilöä pääsemään irti ongelmastaan, jotta hän voisi suoriutua normaalisti työssään. Kysymys ei ole kurinpito- tai rangaistusjärjestelmästä. Ohjelmat eivät rajoita työnantajan oikeutta päättää työsuhde työsopimuslain mukaisella perusteella (ks. TT 2007-89).

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Herman Andersson Oy:n palveluksessa 1.6.1979 alkaen. Työsuhde on päättynyt työnantajan purettua työsopimuksen 13.12.2006. Purkaminen on purkuilmoituksen mukaan tapahtunut työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sen vuoksi, että A oli ollut kesken työpäivän humalassa työskennellessään turvamiehenä suolalaivalla. Työnantaja on erimielisyysneuvotteluissa vedonnut myös siihen, että A oli ollut vastaavalla tavalla humalassa 11.10.2006 purkaessaan nestemäistä kalsiumkarbonaattia tankkerista. A:lle oli tuolloin pidetty vakava puhuttelu ja hänet oli poistettu työpaikalta.

Purkamisperusteesta esitetty selvitys

A:n työsopimuksen päättämiseen johtaneista tapahtumista ei ole ollut erimielisyyttä. Sen sijaan asiaan osalliset ovat olleet eri mieltä siitä, onko A työskennellyt humalassa työturvallisuuden kannalta niin tärkeässä tehtävässä, että hänen työsopimuksensa on voitu purkaa ilman edeltävää varoitusta ja/tai työkieltoa.

Esitetyn selvityksen mukaan A on työskennellyt pääasiassa luukkumiestyönohjaajana ja merkinantajana karbonaattilaivojen purkaustehtävissä ja muissa sataman tehtävissä, joissa ei ole tarvinnut ajaa työkonetta.

Todistaja H:n mukaan A oli 11.10.2006 ollut purkamassa kalsiumkarbonaattilastia. Hänen tehtävänään oli ollut letkujen kiinnittäminen ja irrotus, näytteiden ottaminen ja alueen yleinen valvonta. Vastaajapuolen ilmoituksen mukaan purkaminen tapahtuu suurella teholla ja virhetoiminnot letkujen kiinnittämisessä ja irrottamisessa saattavat vaarantaa työturvallisuutta ja aiheuttaa nopeasti mittavia vahinkoja.

H oli 11.10. keskustellut A:n kanssa tilanteesta ja erityisesti päihtyneenä työskentelyyn liittyvästä työturvallisuuden vaarantumisesta. H oli A:n ilmaisemista henkilökohtaisista syistä päätynyt siihen, ettei ollut antanut kirjallista varoitusta, mutta hän oli korostanut, että tapahtuma otetaan uudelleen esiin, mikäli A:n menettely toistuu. H ei ollut vielä tässä vaiheessa ilmoittanut tapahtumasta työnantajalle tai luottamusmiehelle.

Todistaja B on kertonut, että A oli jälleen 12.12.2006 ollut työvuoronsa aikana työpaikalla voimakkaasti päihtyneenä. Epäily asiasta syntyi seurattaessa A:n radiopuhelinliikennettä. Työnjohtajan mentyä paikalla hän oli tavannut A:n kuljettajan paikalta yhtiön pienoisbussista, joka oli käynnissä. Työvuoron päättymiseen oli tuolloin kaksi tuntia aikaa. A oli päivän aikana kuljettanut työntekijöitä taukopaikalle ja hänen tehtävänään oli myös työvuoron päätyttyä kuljettaa bussilla muissa työpisteissä olevat työntekijät pois alueelta. A:n varsinaisena työnä oli olla merkinantajana ja turvamiehenä suolalastia purkavalla laivalla. Tehtäviin kuului antaa merkkejä ja ohjeita nosturinkuljettajalle ja valvoa, ettei ulkopuolisia pääse alueella. Tehtävä oli työturvallisuuden kannalta erittäin tärkeä, koska ihmisiä työskenteli laivan ruumassa. Toisaalta todistaja F:n kertoman mukaan suolalastin purkamiseen ei tuolloin ollut osallistunut muita kuin nosturinkuljettaja ja A.

F:n mukaan A ei työskennellyt kummassakaan tapauksessa merkinantajana eivätkä tehtävät muutenkaan olleet F:n käsityksen mukaan työturvallisuuden kannalta keskeisiä, vaan normaalia ahtaajan työtä. Sen sijaan toimitusjohtaja D kuten myös muut työnantajapuolen nimeämät todistajat ovat katsoneet, että A:n työtehtävät sekä 11.10. että 12.12.2006 olivat työturvallisuuden kannalta keskeisiä.

Näytön arviointi

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että A on 11.10.2006 ja 12.12.2006 käyttänyt alkoholia työvuoronsa aikana työpaikalla ja ollut voimakkaassa päihtymystilassa. A:n tehtävänä on 11.10.2006 ollut nestemäisen kalsiumkarbonaatin purkamisen edellyttämä letkujen kiinnittäminen ja irrotus, näytteiden ottaminen ja alueen yleinen valvonta. Vastaavasti 12.12.2006 A:n tehtävänä on ollut toimia merkinantajana ja turvamiehenä suolalastia purkavalla laivalla. Tehtäviin on kuulunut antaa merkkejä ja ohjeita nosturinkuljettajalle, valvoa suolankuljettimen toimintaa sekä vastata siitä, ettei ulkopuolisia pääse alueelle. Lisäksi A:n tehtäviin kuului yhtiön muiden työntekijöiden kuljettaminen pienoisbussilla.

Työnjohtaja on pitänyt A:lle 11.10.2006 puhuttelun edellyttäen työpaikalla juopottelun loppumista, mutta ei ollut antanut hänelle varsinaista kirjallista varoitusta. Kuitenkin tuossa yhteydessä on todettu, että A:n mahdollisesti vielä syyllistyessä vastaavaan menettelyyn myös tähän tapaukseen tullaan vetoamaan.

A:n menettely on ollut omiaan vaarantamaan hänen omaa ja myös muiden työturvallisuutta.

Oikeudellinen arviointi

Sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain (1970) 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen mainitun lain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työsopimuslain (1970) 43 §:n 2 momentin mukaan työnantaja voi, ellei asianhaarat anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa sopimuksen muun muassa silloin, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, taikka esiintyy siellä päihtyneenä tai siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita.

A:n työsopimuksen päättämisen aikaan voimassa olleen työsopimuslain (2001) 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Lakiin ei enää sisälly erityistä luetteloa tapauksista, joissa työsopimuksen purkaminen on sallittua.

Sovellettavan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n mukaan osapuolet pitävät suositeltavana, ettei ammattityöntekijäsuhdetta ja vakinaista työsuhdetta purettaisi alkoholinkäytön perusteella, paitsi jos työntekijä hänelle jo annetun varoituksen ja sitä seuraavan määräaikaisen työkiellon jälkeen vielä nauttii työpaikalla alkoholia tai esiintyy siellä juopuneena.

Työehtosopimusosapuolten 3.11.1972 allekirjoittaman neuvottelupöytäkirjan mukaan tietyissä työturvallisuuden kannalta keskeisissä tehtävissä työskentelevien työsopimus voidaan kuitenkin purkaa ilman työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa suositeltua varoitusmenettelyä. Tämä koskee erityisesti ahtaajia, jotka toimivat koneiden käyttäjinä tai niiden välittöminä tai välillisinä ohjaajina. Neuvottelupöytäkirjan mukaan työturvallisuuden kannalta keskeisiä tehtäviä ovat esimerkiksi mobiilinostureiden ja muiden työkoneiden kuljettajan tehtävät samoin kuin kansimiesten kuten laivanostureiden ja vinssien käyttäjien, merkinantomiesten ja vastaavissa tehtävissä toimivien ahtaajien tehtävät.

Allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n määräys on luonteeltaan suositus, mutta sitä on työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan käytännössä noudatettu alalla yleensä ja myös Herman Andersson Oy:ssä. Tämän määräyksen soveltamisalaa rajaavan vuoden 1972 pöytäkirjan määräyksestä sopimisen jälkeen työn luonne satamissa on merkittävästi muuttunut ahtaustyön koneellistumisen myötä, mutta sopimusta on edelleen sovellettu sanamuotonsa mukaisesti myös muuttuneissa olosuhteissa. Ahtaajien työtehtävissä on sopimuksen mukaan siten edelleen erotettavissa työturvallisuuden kannalta erityisen tärkeät tehtävät. Työnantajalla on oikeus sopimusmääräysten mukaan purkaa työsopimus, jos työntekijä, jonka tehtävien huolellinen hoitaminen on työturvallisuusmielessä erittäin tärkeää, tavataan työssään alkoholin vaikutuksen alaisena. Tällöinkin työsopimuksen päättäminen purkamalla edellyttää, että purkamiseen on työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä edellytetty erittäin painava syy.

Työsopimuksen purkamisperusteen täyttymistä arvioitaessa on ensisijainen merkitys annettava A:n menettelylle 12.12.2006, mutta myös tapahtumat 11.10.2006 voidaan ottaa huomioon kokonaisharkinnassa. Todistajankertomuksista on ilmennyt, että A:n menettely on molemmissa nyt käsiteltävissä tilanteissa ollut omiaan vaarantamaan sekä A:n omaa että muiden työntekijöiden työturvallisuutta.

Työtuomioistuimen ratkaisu

A:n työtehtäviin liittyi 11.10.2006 työturvallisuusvastuuta, koska kalsiumkarbonaattia laivasta purettaessa hänen tehtävänään oli vaarallisena työvaiheena pidettävä letkujen kiinnittäminen ja irrottaminen. Vastuu työturvallisuudesta on ollut selvä myös 12.12.2006, koska A:n tehtävänä oli antaa merkkejä ja ohjeita nosturinkuljettajalle, valvoa nosturin toiminta-aluetta sekä kuljettaa pienoisbussia. Näiden tehtävien huolellista hoitamista voidaan pitää työturvallisuuden kannalta erittäin tärkeänä. Tämän A on laiminlyönyt nauttimalla alkoholia työpäivän aikana siinä määrin, että hän ei ole kyennyt tehtäviään asianmukaisesti hoitamaan. A on ilman edeltävää kirjallista varoitustakin ollut tietoinen menettelynsä moitittavuudesta.

Yhtiön päihdehaittojen ehkäisyohjelman mukaan päihtyneenä työpaikalla esiintyneen henkilön kanssa voidaan allekirjoittaa hoitosopimus, mutta hänelle voidaan myös antaa kirjallinen varoitus tai päättää työsuhde. Näin ollen se, että yhtiössä on ollut käytössä päihdeongelmaisten hoitoonohjausmenettely, ei ole estänyt yhtiötä päättämästä A:n työsopimusta.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on A:n edellä selostetun menettelyn johdosta ollut työsopimuslain mukainen erittäin painava syy ja myös irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu, aikaisemman työsopimuslain mukainen tärkeä syy purkaa hänen työsopimuksensa. A:n kuolinpesällä ei näin ollen ole oikeutta vaatimiinsa korvauksiin.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja Herman Andersson Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja aiheutuneet kustannukset kohtuullinen korvauksen määrä on 800 euroa.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2008/20080096