TT 2013-1 Työsopimuksen purkaminen – päihtymys

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2013-1 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen työntekijän esiintymisestä työpaikalla päihtyneenä.

Työntekijä oli ollut työpaikalla vahvasti päihtyneenä. Työntekijän käyttäytymistä voitiin ottaen erityisesti huomioon hänen asemansa työsuojelutehtävien hoidossa pitää yhtiön päihdetapausten käsittelyohjeiden tarkoittamassa mielessä törkeänä. Työntekijä oli vaarantanut erityisesti omaa työturvallisuuttaan. Tehdasalueen olosuhteet olivat muutoinkin olleet sellaiset, että alkoholin vaikutuksen alaisena siellä liikkuminen oli omiaan vaarantamaan myös muiden työturvallisuutta. Arvioitaessa työntekijän menettelyä kokonaisuudessaan työntekijä oli rikkonut velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnantajalta ollut voinut kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla oli työntekijän menettelyn johdosta ollut yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsuhteensa päättämiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 1

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

  • vahvistaa Paroc Oy Ab:n menetelleen rakennustuoteteollisuuden yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdan vastaisesti purkaessaan 23.6.2010 työsuojeluvaltuutetun jälkisuojan piirissä olleen A:n työsopimuksen, ja
  • velvoittaa Paroc Oy Ab:n suorittamaan A:lle korvauksena yhteistoimintasopimuksen vastaisesta työsuhteen purkamisesta A:n 30 kuukauden palkkaa vastaavat 85.492,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Ammattiliitto Pro ry on lisäksi vaatinut Paroc Oy Ab:n velvoittamista korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 7.392 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukausi työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n humalatilasta huolimatta hänen työsopimuksensa on purettu vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä. Työsuhteen purkamisen sijasta A olisi tullut ohjata hoitoon. Kyseessä ei ole ollut järjestystoimenpiteet-määräysten 5 kohdan tarkoittamasta tilanteesta välittömästi. Vasta hoitoonohjauksesta tai hoitosopimuksen tekemisestä kieltäytyminen olisi voinut johtaa työsopimuksen purkuun. A oli pyytänyt hoitoonohjausta.

A oli saanut 10.1.2008 varoituksen siitä, että hän oli tullut työpaikalle 7.1.2008 alkoholin vaikutuksen alaisena. A oli tuolloin ollut sairaslomalla. A ei tosiasiassa ollut tulossa työhön työpaikalle, vaan hän tuli tuomaan esimiehelleen tehdaspäällikölle työterveyshuollosta samana aamuna 7.1.2008 saamaansa työterveyshoitajan todistusta sairaudesta 7. – 9.1.2008. A oli haissut työterveyshoitajan vastaanotolla ”vanhalle viinalle” ja oli puhaltanut alkometriin 0,92 ja 0,86 promillea. Esimies antoi A:lle varoituksen. A:lle ei tuolloin esitetty hoitoonohjausta. (teksti salainen).

A:n osalta varoituksen antamisesta oli kulunut kulunut 2,5 vuotta. Työsopimuksen purkamisen sijasta A:lle olisi pitänyt 23.6.2010 tarjota mahdollisuutta tehdä päihdehoitoa koskeva hoitosopimus, koska hoitosopimusta ei aiemmin tehty. (teksti salainen).

A oli tehdasalueella ainoastaan silloin, kun hän käveli tehdaspäällikön ja luottamusmiehen kanssa tehdaspäällikön autolle mennäkseen työterveyshuoltoon puhallustestiin. Työpäivän aikana A pysytteli omissa toimistotiloissaan kenenkään turvallisuutta vaarantamatta. A:lla ei ollut alaisia eikä kyseisenä päivänä ollut näytteidenottotilanteitakaan. A:lle oli työturvallisuuspäällikön eläkkeelle jäämisen jälkeen annettu vastuulleen työturvallisuuteen liittyviä, aiemmin työsuojelupäällikölle kuuluneita tehtäviä. Hän teki kyseisenä päivänä työhönsä kuuluneita kirjallisia töitä. A kävi seisokissa olleella tiililinjalla.

A ei ole työpaikalla 22.6.2010 ollessaan vaarantanut omaa eikä työtovereidensa työturvallisuutta tai käyttäytynyt muutoinkaan niin törkeästi, että työsopimus olisi voitu purkaa hoitoon ohjaamatta. Humalatilan promillemäärä ei ole muissa vastaavissa tapauksissa ratkaissut sitä, onko henkilö varoituksen ja hoitotarjouksen vai välittömän työsuhteen purun piirissä järjestysmääräysten 5 kohdan tarkoittamalla tavalla. A:n työsopimus on purettu yhteistoimintasopimuksen 3.3 kohdan vastaisesti. Asian arviointiin ei vaikuta se, että A oli saanut 1.9.2009 varoituksen luvattomasta poissaolosta 31.8.2009. Varoituksesta ilmenee, että A oli ollut tutkimuksissa keskussairaalassa ja leimauslaite, jota hän oli töihin tultuaan ja sieltä lähdettyään käyttänyt oli seuraavana päivänä havaittu vialliseksi. Siitä huolimatta ja vaikka A oli nähty työpaikalla kello 11 – 12 aikoihin, hänelle annettiin kirjallinen varoitus luvattomasta poissaolosta.

Vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä toimitettu työsopimuksen purkaminen on aiheuttanut A:lle sekä aineetonta että aineellista vahinkoa. Aineettoman vahingon määrä on yksi kolmasosa korvauksesta, koska asiassa ei ole huomioitu jälkisuojaoikeutta ja ottaen huomioon työnantajan käytännön järjestysmääräysten soveltamisessa työpaikalla. Korvaus on esitetty enimmäismääräisenä, koska työehtosopimusosapuolet ovat sopineet, että siihen liittyy vastaavaa harkintaa kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa. Korvausta määrättäessä on sitä korottavina seikkoina otettava huomioon A:n työsuojeluvaltuutetun aseman ja jälkisuojan lisäksi, että A:n työsuhde oli kestänyt yli 20 vuotta. A on edelleen työtön. A:n työsuhde on tosiasiassa päätetty purkaa jo ennen A:n kuulemista, koska purkuilmoitus oli kirjoitettu kuulemistilaisuutta varten valmiiksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vastauksessaan, johon Paroc Oy Ab on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on lisäksi vaatinut, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Paroc Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut 6.390,78 euroa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiosta.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on ollut 22.6.2010 työpaikalla vahvasti päihtyneenä. Hän on työskennellyt tehtaalla koko päivän ja puhaltanut työterveyshoitajan tekemän puhalluskokeen perusteella 2,04 promillea iltapäivällä noin kello 15.30 luottamusmiehen läsnä ollessa. Tämän seurauksena A:n työsopimus purettiin 23.6.2010 työsopimuslain mukaisen kuulemisen jälkeen ja työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

A:n humalatila 22.6.2010 on ylittänyt huomattavasti törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea. Tehdasalueella työskennellessään hän on vakavasti vaarantanut sekä itsensä että muiden työntekijöiden työturvallisuutta. Tehdasalueella liikkuu runsaasti trukkeja ja rekka-autoja ja alueella on useita leikkaavia ja pyöriviä prosessilaitteita. Liikkuminen tällaisella alueella saattaa poikkeuksetta henkilön itsensä ja muiden työntekijöiden työturvallisuuden välittömästi vaaranalaiseksi. Vaaran aiheuttaminen ei edellytä konkreettista vahinkoa, vaan jo vahingon vaaran mahdollisuus voidaan katsoa työturvallisuuden vaarantamiseksi. A on ollut tehdasalueella huomattavan pitkän ajan, ennen kuin hänen tilansa on todennettu. A oli lisäksi kyseisen aamupäivän aikana kuljettanut moottoriajoneuvoa tehdasalueella ja ollut luvatta pois työstä. Mikäli hän ei ole nauttinut alkoholia työpäivän aikana, on hänen humalatilansa ollut päivän aikana vielä syvempi. Mikäli alkoholia on nautittu työpäivän aikana, tekee tämä A:n toiminnasta entistä törkeämpää. Jo yksistään vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla tekee hänen menettelystään törkeää. A oli ollut myös 21.6.2010 luvatta pois työstä, minkä vuoksi esimies oli tavoitellut häntä aktiivisesti 22.6.2010 tehdasalueelta.

A:lle oli jo aiemmin 10.1.2008 annettu kirjallinen varoitus, koska hän oli töissä alkoholin vaikutuksen alaisena 7.1.2008. Varoituksen mukaan A tuli päihtyneenä töihin noin kello 7.45. Työterveyshoitajan vastaanotolla kello 8.32 hän oli puhaltanut alkometriin 0,92 ja 0,86 promillea. A on tällöin ohjattu työterveydestä edelleen jatkohoitoon. Työnantaja on menetellyt järjestystoimenpiteet Paroc-yhtiöissä ohjeen mukaisesti ohjatessaan hänet hoitoon nimenomaan päihteiden käytön vuoksi. Hoitomuodon on päättänyt yrityksen työterveyshuolto. Mikäli työntekijä ohjataan mielenterveyshoitoon, ei samanaikainen päihdehoito A-klinikalla ole Lappeenrannan kaupungissa mahdollista. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että työnantaja on ohjannut A:n hoitoon nimenomaistesti päihdeongelman vuoksi. Hoitoonohjausjärjestelmän mukaan työsuhdetta ei päätetä ilman hoitotarjousta, ellei kyse ole järjestysmääräysten 5 kohdassa tarkoitetusta törkeästä tilanteesta. Soveliain hoitomuoto selvitetään hoitoon ohjattavan ja työterveyshenkilöstön kesken. Ainoastaan laitoshoidon osalta järjestelmä edellyttää kirjallisen hoitosopimuksen tekemistä.

A oli 17.11.2008 luvattomasti pois töistä. Hän ilmoitti tehdaspäällikölle puhelimessa, ettei jaksa tulla töihin. Hän tuli töihin puolen päivän aikaan tullen keskustelemaan tehdaspäällikön pyynnöstä tämän työhuoneeseen. Koska A oli selvästi sekavan oloinen, tehdaspäällikkö kehotti häntä menemään terveysasemalle. A ei kuitenkaan mennyt terveysasemalle. Luottamusmies vei hänet seuraavana aamuna terveysasemalle. Kirjallinen varoitus jäi tuolloin antamatta, koska A jäi 19.11.2008 alkaen pitkälle sairauslomalle.

A:lle annettiin 1.9.2009 kirjallinen varoitus luvattomasta poissaolosta 31.8.2009. Hän ei tullut aamulla töihin normaaliin työhöntuloaikaan eikä ilmoittanut syytä poissaololleen. A ei ollut myöskään kysynyt esimieheltään lupaa poissaoloon. Hän oli käynyt työpaikalla noin kello 11 aikaan, mutta tämän jälkeen häntä ei näkynyt työpaikalla. A:ta ei myöskään tavoitettu puhelimitse kyseisen päivän aikana.

Edellä kerrotuin tavoin A:n humalatila ja toiminta on täyttänyt järjestysmääräysten kohdan 5 edellytykset. Tehdasolosuhteissa työnantajalla ei ole velvollisuutta sallia tämänkaltaista käytöstä. A oli myös aiemmin ollut päihtyneenä tehdasalueella. A:n työsuhteen päättäminen on ollut työnantajan noudattaman käytännön mukaista.

Työskennellessään alkoholin vaikutuksen alaisena työtehtävissään, hän on aiheuttanut työnantajalle myös merkittävän taloudellisen vahingon vaaran. A on työsuhteensa päättymisen jälkeen käyttäytynyt epäasiallisesti työtoveriaan kohtaan. Työnantaja vetoaa myös tähän työnantajan tietoon myöhemmin tulleeseen seikkaan.

A on työsuhteensa aikana toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain velvoitteita. Työnantaja on toiminut työsopimuslain ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti päättäessään A:n työsuhteen. A on aiheuttanut omalla toiminnallaan työsuhteensa päättymisen. Pelkästään se, että hän on ollut jälkisuojan piirissä vielä viikon ajan, ei tee hänen menettelystään hyväksyttävää. Luottamushenkilöiden erityisen työsuhdeturvan tarkoituksena on se, ettei luottamustehtävien hoitaminen saa vaikuttaa tällaisen henkilön työsuhteen pysyvyyteen. Se ei kuitenkaan oikeuta luottamushenkilöäkään esiintymään työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena ja aiheuttamaan riskin omalle ja muiden työntekijöiden työturvallisuudelle. A:n työsopimus on purettu 23.6.2010 järjestetyn kuulemisen jälkeen, eikä purkamisesta ollut päätetty etukäteen. Hän ei pyytänyt kuulemistilaisuudessa hoitoon ohjausta. Työnantajan kokonaisharkintaan on vaikuttanut aiempi luvaton poissaolo työpaikalta 1.9.2009, josta oli annettu kirjallinen varoitus sekä luvattomat poissaolot 21. ja 22.6.2010 aikana.

Työsuojeluvaltuutetun asema on huomioitu siinä, että työsuojeluvaltuutetun kohdalla korvauksen enimmäismäärä voi olla 30 kuukauden palkka. Sitä ei tule enää toistamiseen huomioida korvauksen määrää korottavana perusteena. A:n oma menettely tulee joka tapauksessa ottaa huomioon korvausta alentavana seikkana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Purkamisperusteesta esitetty selvitys

A on työtuomioistuimessa kertonut toimineensa yhtiössä vuodesta 1989 alkaen eri tehtävissä viimeksi laatu- ja turvallisuusvastaavana tehden myös työsuojelupäälliköltä siirtyneitä tehtäviä. A:n ystävä toi hänet 22.6.2010 aamulla töihin. A työskenteli tehtaan laboratorion yhteydessä sijaitsevassa työhuoneessaan aamu kello kahdeksasta alkaen. Hän siirtyi työhuoneestaan päivän aikana kaksi kertaa kevyenliikenteen väyliä pitkin tiili- ja akustiikkatehtaan vuosiseisokissa olleelle tiililinjalle. A oli tiililinjalla sekä aamupäivällä että iltapäivällä noin kaksi tuntia kerrallaan tekemättä siellä mitään työtä. Hän ei poistunut tehdasalueelta päivän aikana. A on kertonut nauttineensa alkoholia koko edellisen yön. Tehdasalueella ollessaan hän ei nauttinut alkoholia. Tehdaspäällikkö vei hänet iltapäivällä luottamusmiehen kanssa työterveysasemalle puhallutukseen. Työsopimuksensa purkutilanteessa A pyysi päästä päihdehoitoon, mutta työnantaja eväsi sen.

A on edelleen kertonut saaneensa varoituksen 10.1.2008 päihtyneenä töihin tulosta 7.1.2008. A on saanut 1.9.2009 varoituksen luvattomasta työstä poissaolosta 31.8.2009. Hän ei ollut edellisenä päivänä informoinut esimiestään käynnistään keskussairaalassa aamulla 31.8.2009. Tapahtumista 17.11.2008 A on kertonut tulleensa töihin myöhään ja menneensä C:n luo, joka kehotti häntä menemään työterveyshoitajan vastaanotolle. (teksti salainen). A on kertonut käyttäneensä 21.6.2010 alkoholia ja olleensa ilman työnantajan lupaa poissa työstä koko päivän.

Yhtiön Lappeenrannan tehtaan tuotannon tehdaspäällikkönä toimivan C:n mukaan A:lle on 10.1.2008 annettu kirjallinen varoitus työpaikalla päihtyneenä olemisesta 7.1.2008. Hän oli tullut aamulla töihin ja mennyt myöhemmin työterveyshuoltoon. Siellä hänet oli puhallutettu ja tuloksena oli ollut 0,86 promillen humalatila. Sen vuoksi C antoi hänelle varoituksen ja pyysi poistumaan työpaikalta. Työterveyshuollosta A oli ohjattu jatkohoitoon. Yhtiössä on hoitoonohjausjärjestelmä, joka koskee alkoholi-, huume- ja muiden päihdeongelmaisten hoitoonohjausta. Työntekijälle annetaan varoitus ja ohjataan asianmukaiseen hoitoon. Hoitoonohjausta voi pyytää henkilö itse, työnantaja tai työterveyshuolto. Sopivin hoito arvioidaan työterveyshuollossa. A:n hoitomuodon määritteli yhtiön työterveyshuollon lääkäri yhdessä A:n kanssa. Kirjallinen hoitosopimus on tehtävä laitoshoidosta päätettäessä. A on ohjattu ottamaan yhteyttä yhtiön työterveyshuoltoon. A:lle on kirjoitettu valmiiksi varoitus luvattomasta työstä poissaolosta 17.11.2008, mutta sitä ei hänelle kuitenkaan annettu hänen jäätyään pitkälle sairauslomalle. A:lle on annettu 1.9.2009 kirjallinen varoitus luvattomasta työstä poissaolosta 31.8.2009. A oli aamulla 31.8.2009 tarkastuksessa keskussairaalassa ilmoittamatta siitä etukäteen työnantajalle.

C on edelleen kertonut tavoitelleensa 22.6.2010 A:ta selvittääkseen, missä hän oli ollut edellisenä päivänä 21.6.2010. C sai A:n kiinni 22.6.2010 puhelimitse puolen päivän aikoihin tiililinjalta. A:n tultua C:n työhuoneeseen noin kello 14 hänen puheensa sammalsi, eivätkä hänen vastauksensa olleet selkeitä. Koska A ei ollut C:n mielestä työkuntoinen, hän määräsi A:n puhallutukseen työterveyshuoltoon luottamusmiehen läsnä ollessa. A puhalsi kello 15.30 alkoholilukemaksi 2,04 promillea. Tullessaan C:n työhuoneeseen tiililinjalta A on kulkenut joko tehdasrakennusten kautta tai tullut tietä pitkin alueen sisäpihan kautta ylittäen ajoväylän pariin kertaan. Tehdasrakennuksessa on paljon pyöriviä sahoja ja leikkaavia koneita sekä pakkauskoneita ja kuljettimia. Tehdasalueella on vilkas trukki- ja rekkaliikenne. Autojen parkkialue sijaitsee tehtaan varastoalueen ja varaston lastauslaitureiden välittömässä läheisyydessä noin 400 metrin päässä itse tehdasrakennuksesta. Parkkialueelle kuljetaan samoja ahtaita väyliä pitkin, mitä rekat, autot ja trukit käyttävät. Alueella ei voi liikkua humalatilassa vaarantamatta omaa ja toisten työturvallisuutta. Alueella on sattunut ”vähältä piti” tilanteita Työnantaja piti A:n humalatilaa yhtiön järjestystoimenpiteet-ohjeiden tarkoittamassa mielessä törkeänä käyttäytymisenä. Hänet oli ohjattu hoitoon jo useita kertoja aikaisemmin. A oli lisäksi aiheuttanut työturvallisuusriskin ei pelkästään itselleen vaan myös muille.

Työnantajan noudattamasta käytännöstä C on kertonut, että varastomies oli keväällä 2012 löydetty työaikana autosta nukkumassa 3,44 promillen humalassa. Varastomiehelle, jolla oli 10 vuoden rikkeetön työura oli annettu varoitus ja hänet oli ohjattu päihdehoitoon.

Yhtiön tuote- ja laatuvastaavana toimivan D:n mukaan hän oli 22.6.2010 noin kello 8.10 ollut menossa tehtaan varastoalueelle, kun hän näki A:n töihin tullessaan ajavan autollaan tehtaan parkkipaikalle. Seuraavan kerran D näki A:n tehtaan laboratoriossa noin kello 8.30 ja keskusteli hänen kanssaan. A:n tavanomaisesta poikkeavasta käyttäytymisestä, vastaili epämääräisesti eikä katsonut kohti, johtuen D:lle syntyi epäilys, ettei A ollut tuolloin selvin päin. D tarkisti noin kello 9.30 parkkipaikan ja havaitsi, ettei A:n auto ollut enää siellä. Parkkialueen vieressä lastausalueella liikkuu jatkuvasti rekkoja, trukkeja ja muita kulkuneuvoja.

Yhtiön työterveyslääkärinä toimivan E:n mukaan yhtiössä on käytössä alkoholi-, huume- ja muiden päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmä vuodelta 2001. Sen mukaan hoitoon ohjaaminen voi tapahtua henkilön itsensä, esimiehen tai työterveyshenkilöstön aloitteesta. Päihdeongelmaista henkilöä ei irtisanota työpaikasta ilman hoitotarjousta. Soveliain hoitomuoto selvitetään hoitoon ohjattavan ja työterveyshenkilöstön kesken. Laitoshoidon osalta palkanmaksun edellytyksenä on hoitosopimuksen tekeminen. Laitoshoidon osalta tehdään ohjeen liitteen mukainen hoitosopimus. Lisäksi vuonna 2005 on Paroc-yhtiöissä tehty järjestystoimenpiteet-toimintamalli. Sen mukaan jos henkilö esiintyy työpaikalla juopuneena, hänelle annetaan kirjallinen varoitus. Jos henkilölle on todennettu alkoholin käyttö työpaikalla, niin siitä seuraa hoitoonohjaus. Jos alkoholin käyttö uusiutuu ennen kuin vuosi on kulunut ja on tehty kirjallinen sopimus, niin silloin työsuhde päättyy. Jos ei ole tehty hoitoonohjausta ja hoitosopimusta, niin se katsotaan ensimmäiseksi kerraksi. Toisella kerralla annetaan kirjallinen varoitus ja ohjataan hoitoon. Jos hoitosopimus on tehty ja alle kolmen vuoden sisällä henkilö syyllistyy uuteen alkoholin väärinkäyttöön, niin siitä seuraa työsuhteen päättyminen. Mikäli päihteiden käyttö on johtanut henkilön itsensä tai hänen työtoverinsa työturvallisuuden välittömästi vaaranalaiseksi tai mikäli käyttäytymistä muuten voidaan pitää törkeänä, työsopimus puretaan välittömästi. Esimies on ohjannut A:n terveydenhuoltoon. (teksti salainen). Mikäli henkilöllä on sekä alkoholi- että mielenterveysongelmia Lappeenrannassa on mahdollisuus vain joko mielenterveys- tai päihdehoitoon. A:n veren alkoholimääräksi on kello 15.30 puhalluksesta mitattu 2,04. Mikäli hän ei ole työpäivän aikana nauttinut alkoholia lainkaan, voidaan niin sanotun takaisin laskennan perusteella arvioida hänen verensä alkoholimääräksi aamulla yli 3 promillea. E:n työssäoloaikana vuodesta 2006 lukien yhtiössä on ollut kolme tapausta, joista on tehty sopimus A-klinikan kanssa.

Pääluottamusmiehenä toimivan B:n mukaan yhtiössä noudatetaan päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmää, jonka mukaan epäiltäessä päihdeongelmaa tulee henkilö ensiksi puhalluttaa. Mikäli päihdeongelma havaitaan henkilölle annetaan ensimmäisellä kerralla kirjallinen varoitus ja ohjataan hoitoon. (teksti salainen). A valmisteli 22.6.2010 työsuojeluohjeita omassa työhuoneessaan laboratorion yhteydessä. A oli käynyt kyseisenä päivänä myös tiili- ja akustiikkatahtaalla. Virallinen kulkutie laboratoriosta tiili- ja akustiikkatehtaalle on ohjattu kävely- ja suojateitä pitkin. B tapasi A:n 22.6.2010 kello 15.30, jolloin A haisi alkoholille.

Arviointi ja johtopäätökset

Rakennustuoteteollisuuden yhteistoimintasopimuksen 3 luvun 3.3 kohdan mukaan luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Lainkohdan mukaan tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Asiassa on riidatonta, että A:lle on 10.1.2008 annettu kirjallinen varoitus työpaikalla päihtyneenä olemisesta 7.1.2008. A on tuolloin ohjattu työterveyshuoltoon. Alkoholin vaikutuksen alaisena esiintymisen työpaikalla ei ole näytetty uusiutuneen vuoden kuluessa. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että A:n 10.1.2008 saama varoitus on yhtiön järjestystoimenpiteet-ohjeen nojalla vanhentunut arvioitaessa hänen työsopimuksensa päättämisperusteita. A:lle 1.9.2009 annetun kirjallisen varoituksen syynä on ollut luvaton poissaolo työstä aamupäivällä 31.8.2009. A on itse kertonut, ettei hän ollut ohjeiden mukaisesti ilmoittanut poissaolostaan etukäteen esimiehelle. A on myöntänyt käyttäneensä alkoholia 21.6.2010 ja olleensa koko päivän poissa työstä ilman työnantajan lupaa. A on seuraavana päivänä 22.6.2010 tullut tehdasalueelle noin kello 8.10 ja ollut siellä koko päivän. Tehdaspäällikkö on kutsunut hänet luokseen kello 14 ja todennut, että A ei ollut työkuntoinen. Sen vuoksi tehdaspäällikkö määräsi A:n puhallutukseen työterveysasemalle luottamusmiehen läsnä ollessa. A puhalsi noin kello 15.30 työterveyshoitajan tekemässä puhalluskokeessa alkoholilukemaksi 2,04 promillea. Työtuomioistuin katsoo, että kello 15.30 mitattu promillemäärä ja A:n oma kertomus siitä, että hän oli juonut alkoholia koko edellisen yön osoittavat, että A on ollut työpaikalla koko päivän vahvasti päihtyneenä. A on kertonut tulleensa työpisteeseensä yhtiön parkkipaikan kautta ja käyneensä päivän aikana kahdesti oleilemassa tiililinjalla. Asiassa on selvitetty, että A:n työpisteestä tiililinjalle on mahdollista kulkea useampaa reittiä joko tehdasrakennuksen läpi, sisäpihan kautta tai virallista kevyt liikenteen reittiä pitkin. A itse on kertonut käyttäneensä kevyen liikenteen väyliä. Työtuomioistuin katsoo, kun A:n on selvitetty liikkuneen päivän aikana ainakin parkkipaikalta työkohteeseensa ja kahdesti tiililinjalle ja kun otetaan huomioon A:n humalatila, olevan ilmeistä, että A:n menettely on saattanut ainakin hänen oman työturvallisuutensa vaaranalaiseksi.

Asiassa on riidatonta, että yhtiö oli sitoutunut Järjestystoimenpiteet Paroc-yhtiössä toimintamalliin. Asiassa on C:n ja E:n kertomuksin selvitetty, että yhtiössä oli luotu selkeät toimintatavat hoitoonohjauksen käyttämisestä ennen työsuhteen päättämistä. Työtuomioistuin toteaa, että tämä velvoittaa työnantajaa vastaavankaltaisissa tapauksissa pidättäytymään työsopimuksen päättämisestä ennen kuin työntekijälle annetaan mahdollisuus sitoutua hoitoon.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Yhtiön hoitoonohjausjärjestelmä ei sulkenut pois työsuhteen päättämisen mahdollisuutta työsopimuslain mukaisin perustein. Yhtiössä noudatettavien päihdetapausten käsittelyohjeiden nimenomaisen määräyksen mukaan mikäli päihteiden käyttö on johtanut henkilön itsensä tai hänen työtoverinsa turvallisuuden välittömästi vaaranalaiseksi tai mikäli käyttäytymistä muuten voidaan pitää törkeänä, työsopimus puretaan välittömästi.

Työpaikan käytännöstä esitetty selvitys ei osoita, että työnantaja olisi suhtautunut A:n alkoholin käyttöön muissa vastaavissa tilanteissa noudatetusta käytännöstä poikkeavalla tavalla.

A oli nauttinut alkoholia siinä määrin, että hän on ollut työpaikalla 22.6.2010 vahvasti päihtyneenä. Työtuomioistuin katsoo, että A:n käyttäytymistä voidaan ottaen erityisesti huomioon hänen asemansa työsuojelutehtävien hoidossa pitää käsittelyohjeiden tarkoittamassa mielessä törkeänä. Hän on lisäksi vaarantanut erityisesti omaa työturvallisuuttaan. Tehdasalueen olosuhteet ovat muutoinkin olleet sellaiset, että alkoholin vaikutuksen alaisena siellä liikkuminen on omiaan vaarantamaan myös muiden työturvallisuutta. Lisäksi A oli ollut luvatta pois työstä 1.9.2009 ja 21.6.2010, joista ensiksi mainitusta hänelle oli annettu kirjallinen varoitus. Arvioitaessa A:n menettelyä kokonaisuudessaan työtuomioistuin katsoo A:n rikkoneen velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnantajalta ole voinut kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisen pituista aikaa.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Työnantajalla on A:n menettelyn johdosta ollut rakennustuoteteollisuuden yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsuhteensa päättämiseen.

Paroc Oy Ab ei siten ole A:n työsopimuksen purkaessaan menetellyt rakennustuoteteollisuuden yhteistoimintasopimuksen vastaisesti. A:lla ei ole oikeutta vaatimiinsa korvauksiin.

Kun työtuomioistuin päätyy arviossaan edellä esitettyyn lopputulokseen, myöskään työnantajan menettelyä A:ta kuultaessa ei ole tarpeen arvioida enemmälti. Kuulemismenettelyn arviointi tulisi kyseeseen vain perusteettomasta päättämisestä määrättävän korvauksen suuruuteen vaikuttavana seikkana.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Paroc Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut 6.390,78 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2013/20130001