Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2006-51 koskien työntekijän irtisanomista kohtuuttomasti.
Vartijalle oli annettu kirjallinen varoitus työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta hänen jätettyä työvuoronsa aikana tarkastamatta osan vartiointikohteista. Vartija oli tämän jälkeen myöhästynyt kerran työstä ja jäänyt osallistumatta työvuorojensa väliin sijoitettuun koulutustilaisuuteen. Viimeksi mainittua laiminlyöntiä ei muun muassa yhtiön aikaisemmin vastaavissa tilanteissa hyväksymä menettely huomioon ottaen voitu pitää irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa merkittävänä työvelvoitteen laiminlyöntinä.
Kun vartija ei siten saamansa varoituksen jälkeen ollut laiminlyönyt työvelvoitettaan muulla tavoin kuin myöhästymällä kerran työstä, ei työnantajalla ollut ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaista asiallista ja painavaa syytä hänen työsopimuksensa irtisanomiseen.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 51
KANNE
Vaatimukset
Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa Securitas Oy:n päättäneen A:n työsopimuksen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti ja
velvoittaa Securitas Oy:n suorittamaan A:lle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 46 395 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Lisäksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut Securitas Oy:n velvoittamista korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
A oli työskennellyt Securitas Oy:n palveluksessa piirivartijana 16.1.1989 – 10.11.2005. Piirivartijan tehtävänä oli kiertää työvuoron aikana useita asiakaskohteita. Kohteet vaihtelivat työmäärältään ja ne saattoivat sisältää ulko- tai sisäkierroksia tai molempia yhdistettynä sekä palvelu- ja hälytysasiakkaita. Ajokilometrejä vuoron aikana kertyi 50-280. Työvuorojen kesto vaihteli piiristä riippuen. A oli tehnyt ilta- ja yövuoroja kello 16:n ja 7:n välisenä aikana. A:n työsopimus oli irtisanottu 10.5.2005 työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaisilla syillä kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
A:lle oli annettu varoitus 15.2.2005, koska hän ei ollut kiertänyt 3.2.2005 erästä kohdetta. A ei ollut ehtinyt kiertämään kyseistä kohdetta annetussa ajassa. Ehtiäkseen kiertämään kohteen hänen olisi pitänyt ajaa ylinopeutta. A oli huomauttanut asiasta työnantajalle jo lokakuussa 2004 työnantajan piiritiedotteen johdosta antamassaan selvityksessä. Tilannetta ei ollut korjattu, vaan työnantaja oli antanut suullisesti ohjeen, jonka mukaan vartijoiden ei tulisi jättää samoja kohteita kiertämättä joka kerta.
Irtisanomista oli edeltänyt 10.5.2005 kuulemistilaisuus, jonka tarkoituksena oli kutsun ja tilaisuudesta laaditun pöytäkirjan mukaan selvittää A:n poissaolo palkallisesta koulutustilaisuudesta 28.4.2005 sekä työvelvoitteen laiminlyönti 27.4.2005. Tilaisuudessa olivat olleet läsnä A:n lisäksi luottamusmies sekä työnantajan edustajina palvelupäällikkö ja aluepäällikkö. Tilaisuuden päätteeksi A:n työsopimus oli irtisanottu.
Kuulemistilaisuudessa 10.5.2005 A oli myöntänyt myöhästyneensä 25 minuuttia työvuorostaan, jota oli lipunlaskun takia aikaistettu. Koskaan aikaisemmin A ei ollut myöhästynyt yli 16 vuotta kestäneen uransa aikana. A ei ollut saanut missään vaiheessa varoituksia tai edes huomautuksia myöhästymisestä.
A oli 28.4.2005 työvuoronsa päättymisen jälkeen noin kello 06.15 ilmoittanut vuoroesimiehelle jäävänsä pois samana päivänä järjestetystä, kahden työvuoron väliin osuneesta koulutustilaisuudesta. Vartiointialan työehtosopimuksen mukaan työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 10 tunnin lepoaika. Jos A olisi osallistunut koulutukseen, hänelle ei olisi jäänyt työehtosopimuksen edellyttämää lepoaikaa. Tämä olisi merkinnyt sekä A:n että muiden henkilöiden työturvallisuuden vaarantumista.
Securitas Oy oli päättänyt A:n työsopimuksen vastoin SAK:n ja TT:n välillä solmitun irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Työnantajalla ei ollut ollut työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta työsopimuksen päättämiselle. A:n yli 16 vuotta kestäneen työsuhteen päättämiselle esitetyt syyt; ainutkertainen myöhästyminen ja väitetyt työvelvoitteen laiminlyönnit, kuten vartiointikohteessa käymättä jääminen ja kieltäytyminen koulutustilaisuuteen osallistumisesta, eivät täyttäneet työsopimuslain asiallisen ja painavan syyn vaatimusta. Asetetun työvelvoitteen täyttäminen olisi edellyttänyt nopeusrajoituksia koskevien säännösten rikkomista sekä toimimista vastoin työehtosopimuksen vuorokausilepoa koskevia määräyksiä.
Ennen irtisanomista työnantaja oli kohdellut A:ta syrjivästi. A oli toistuvasti asetettu muita työntekijöitä huonompaan asemaan muun muassa työaikajärjestelyissä, sairausajanpalkanmaksussa ja varoituskäytännössä. A:lle ei ollut esimerkiksi annettu työvuoroja viikonloppuina, joilta maksettiin tavallista suurempaa palkkaa. Muille työntekijöille ei myöskään ollut annettu myöhästymisten johdosta varoituksia. A:ta oli kuulusteltu 10.10.2004 erikoislaatuisesti sairauslomista ja työnantajan myöntämästä vuorotteluvapaasta. Kuulustelut oikeutetuista poissaoloista olivat olleet hyvin ahdistavia. Kuulustelun asiakirjoista ilmenee, että tarkoituksena oli ollut selvittää työsuhteen jatkamisen edellytyksiä. Työpaikan olosuhteiden painostavuuden vuoksi A oli joutunut hakemaan apua mielenterveystoimistosta ja saanut lääkitystä unettomuuteen.
Securitas Oy on velvollinen maksaman A:lle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuullinen korvaus on tässä tapauksessa 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. A:n keskimääräinen kuukausipalkka vuonna 2005 on ollut 1 933,14 euroa. Vahingonkorvauksen määrässä tulee ottaa huomioon A:n yli 16 vuotta jatkunut moitteeton työsuhde sekä Securitas Oy:n erityisen moitittava menettely työsuhteen päättämisessä. Työsuhde oli päätetty syrjivin perustein ja työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaisen tasapuolisuusvelvoitteen vastaisesti.
Tosiasiassa työsuhteen päättäminen oli johtunut A:n ammattiyhdistysaktiivisuudesta ja hänen mielipiteistään. A oli ollut Securitas Oy:n varaluottamusmies Tampereella ja toiminut useissa ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä, kuten vartijoiden ammattiliitto Turvan hallituksessa, Turvan Tampereen ammattiosaston puheenjohtajana ja vartijoiden sopimusalatoimikunnassa, PAM:n Häme-Pirkanmaan aluejohtoryhmässä sekä SAK:n valtuustossa.
Asiasta oli neuvoteltu työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken ja tämän jälkeen liittojen edustajien ja yhtiön henkilöstöpäällikön välillä yksimielisyyteen pääsemättä. Yhtiölle oli lähetetty 21.10.2005 kirjallinen sovintoesitys, jonka se oli hylännyt.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Palvelualojen Toimialaliitto on vastauksessaan, johon Securitas Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Palvelualojen Toimialaliitto on lisäksi vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.
Kanteen kiistämisen perusteet
Kanteessa mainitut A:n työsuhdetta koskevat tiedot pitivät paikkansa. Paikkaansa ei pitänyt se, että A:ta olisi syrjitty tai että työnantaja olisi kohdellut häntä muita työntekijöitä huonommin. A:n osallistuminen ammattiyhdistystoimintaan ei ollut vaikuttanut työnantajan A:n työsuhdetta koskeviin ratkaisuihin millään lailla. Securitas Oy:ssä suhtauduttiin myönteisesti henkilöstön ammattiyhdistystoimintaan. Työnantajapuolen tietojen mukaan A ei ollut toiminut varsinaisena luottamusmiehenä ollessaan Securitas Oy:n palveluksessa.
Työnantaja oli järjestänyt 14.10.2004 kuulemistilaisuuden sen vuoksi, että A:lla oli ollut poikkeuksellisen paljon poissaoloja työstään. Tilaisuudessa olivat A:n ja luottamusmiehen ohella olleet mukana työnantajan edustajina palvelupäällikkö, henkilöstöpäällikkö ja aluepäällikkö. Tilaisuudessa oli ollut tarkoitus selvittää A:n työkykyisyyttä ja asioista oli keskusteltu hyvässä hengessä. A:ta ei ollut painostettu tai kohdeltu muutoinkaan epäasiallisesti. Henkilöstöpäällikkö ja muut työnantajan edustajat olivat tulleet siihen tulokseen, että tilanne ei antanut aihetta muihin toimenpiteisiin. Tämä oli ilmoitettu A:lle kirjeellä 25.10.2004.
Työnantajan tiedossa ei ollut, että A:n olisi tarvinnut turvautua mielenterveystoimiston palveluihin tai että hän olisi saanut lääkitystä unettomuuteen työnsä vuoksi.
A oli 2. – 3.2.2005 työvuorollaan laiminlyönyt kiertää 11 kohdetta, mitkä kuuluivat normaaleihin työtehtäviin. Kysymyksessä olevassa piirissä tarkastettavia kohteita oli yhteensä noin 100, joten laiminlyönti oli määrältään huomattava. Vartiointiala perustuu asiakkaiden luottamukseen, joka ansaitaan sillä, että vartiointitoimeksianto hoidetaan asianmukaisesti. Kohteiden vartiointia ja niillä tehtäviä käyntikiertoja ei saanut jättää tekemättä muutoin kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa esimerkiksi silloin, kun vartioitavalla piirillä oli suuri määrä hälytyksiä. Tällaisesta poikkeustilanteesta ei edellä mainitun työvuoron aikana ollut ollut kysymys.
Paikkaansa ei pitänyt se, että piiriä ei ehtisi kiertää annetussa työajassa ja tarkastaa kaikkia kohteita. A oli ilmeisesti pitänyt liian pitkiä taukoja työvuoronsa aikana ja jättänyt työnsä osin tekemättä. Samalla piirillä työskentelevillä toisilla vartijoilla ei ollut ollut mitään vaikeuksia tehdä työtään asianmukaisesti.
A:lle oli annettu 15.2.2005 kirjallinen varoitus työvelvoitteen laiminlyönnistä. Hänen tietoonsa oli samalla saatettu, että mikäli menettely toistuu, voi se johtaa työsuhteen päättämiseen.
A oli 27.4.2005 myöhästynyt työstä 25 minuuttia. Myöhästyminen oli merkittävä ja se oli aiheuttanut työnantajalle ongelmia. Myöhästymisestään huolimatta A oli kyennyt hoitamaan työvuoronsa ja kiertämään piirinsä. Tämäkin osoitti vääräksi sen, että määrättyjä työtehtäviä kyseisessä työkohteessa ei ehtisi hoitamaan työaikana.
A:n esimiehenä toiminut palvelupäällikkö oli työskennellyt tehtävässään Tampereella 1.9.2004 lähtien. Tätä ennen hän oli työskennellyt vartijana ja myöhemmin yli 10 vuotta vastaavissa esimiestehtävissä Forssassa ja Turussa. Palvelupäällikkö oli heti esimiestehtävän aloittaessaan suhtautunut työtehtävistä myöhästymiseen tiukasti, mitä oli pidettävä asianmukaisena suhtautumisena. Kaikki myöhästymistapaukset tutkittiin ja mikäli myöhästymiselle ei ollut hyväksyttävää syytä, oli seurauksena varoituksen antaminen. Tämä oli ollut yhtenäinen linja kaikkien työntekijöiden kohdalla palvelupäällikön esimiehenä oloaikana.
A oli 28.4.2005 laiminlyönyt osallistua työnantajan järjestämään koulutustilaisuuteen. Koulutukseen osallistuminen oli vartijoiden työsopimuksella sovittu velvollisuus, ja koulutustilaisuus oli ollut tärkeä. Kysymyksessä oli ollut suuren asiakasyrityksen järjestämä koulutus, jonka aihe oli liittynyt välittömästi vartijoiden työtehtäviin asiakasyrityksen vartiointitehtävissä. Koulutustilaisuuden läpikäynti oli ollut edellytys sille, että vartija voi jatkaa vartiointityötä asiakasyrityksessä. Kutsu koulutustilaisuuteen oli toimitettu kaikille hyvissä ajoin.
A ei ollut edes samana päivänä ilmoittanut jäävänsä pois koulutustilaisuudessa. Tällaista ilmoitusta hän ei ollut tehnyt ainakaan vuoroesimiehelle. Kaikille koulutustilaisuudesta perusteetta poissa olleille oli annettu asiasta kirjallinen varoitus. Koska A oli 15.2.2005 annetun kirjallisen varoituksen jälkeen jatkanut työvelvoitteidensa laiminlyöntiä 27.4. ja 28.4.2005, työnantaja oli katsonut, että sillä oli perusteet päättää A:n työsuhde. Tämä oli yhtiön käytäntö työvelvoitteiden laiminlyöntitilanteissa.
A:n työsuhde oli irtisanottu 10.5.2005 päättymään irtisanomisajan jälkeen 10.11.2005. Irtisanomisen yhteydessä A:lle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. A:n ei ollut edellytetty työskentelevän irtisanomisaikana, mutta hänelle oli maksettu tältä ajalta täysi palkka.
A oli 15.2.2005 annetun kirjallisen varoituksen jälkeen edelleen toistuvasti laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan laiminlyömällä työtehtäviään. Työnantajalla oli siten ollut A:n menettelystä johtuva asiallinen ja painava syy päättää A:n työsuhde. A:n oma piittaamaton käyttäytyminen ja toisaalta työnantajan asianmukainen menettely työsuhteen päättymistilanteessa olivat mahdollista korvausta vähentäviä perusteita. A oli myös varsin nuori ja tulisi todennäköisesti työllistymään helposti.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen irtisanominen
A on työskennellyt Securitas Oy:n palveluksessa piirivartijana 16.1.1989 lukien. Työnantaja on 10.5.2005 pidetyn kuulemistilaisuuden jälkeen irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään irtisanomisajan jälkeen 10.11.2005. Irtisanomisen syyksi on ilmoitettu varoituksesta huolimatta toistuneet työvelvoitteiden laiminlyönnit eli myöhästyminen työvuorosta 27.4.2005 ja poisjääminen koulutustilaisuudesta 28.4.2005. A:lle on annettu 15.2.2005 kirjallinen varoitus 3.2.2005 sattuneen työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta. Varoituksen mukaan vastaava toiminta jatkuessaan johtaa työsopimuksen päättämiseen.
Palvelualojen ammattiliitto PAM:n mukaan A:n työsopimus on tosiasiassa irtisanottu hänen ammattiyhdistysaktiivisuudestaan ja mielipiteistään johtuneen, pitkään jatkuneen syrjivän menettelyn seurauksena.
Todistelu
A:n työsopimuksen irtisanomiseen liittyvistä seikoista työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja todistajina työnantajapuolen puolesta palvelupäällikkö B:tä, henkilöstöpäällikkö C:tä ja vuoroesimies D:tä sekä kantajan puolesta vartija E:tä ja vartija F:ää.
Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat viitanneet muun muassa asiakirjaselvitykseen, joka koskee A:n poissaolojen johdosta 14.10.2004 pidettyä kuulemistilaisuutta. Kantaja on lisäksi viitannut kirjallisena todisteena työnantajan 28.10.2004 päivättyyn piiritiedotteeseen ja A:n siihen antamiin vastauksiin. Työnantajapuoli on viitannut kirjallisina todisteina muun muassa A:n ja muiden vartijoiden työvuoroja koskeviin purkuraportteihin.
A:lle 15.2.2005 annettu varoitus
A:lle on annettu edellä mainittu varoitus työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta sen jälkeen kun hän oli 3.2.2005 jättänyt työvuoronsa aikana käymättä läpi 11 vartiointikohdetta. Kysymyksessä olevaan piiriin on sisältynyt noin 100 vartiointikohdetta.
B, joka on ollut Securitas Oy:n palveluksessa vuodesta 1975 lukien, on vuoden 2004 syyskuussa siirtynyt palvelupäälliköksi yhtiön Tampereen toimipisteeseen ja toiminut A:n esimiehenä. B:n mukaan piirivartijan tehtävänä on työvuoronsa aikana suorittaa ne vartiointitehtävät, joiden tekemisestä Securitas Oy on sopinut asiakkaiden kanssa. Yhtiö antaa asiakkaalle raportin tehdyistä töistä ja jos sovittuja tehtäviä jää tekemättä, johtaa se asiakkaan taholta reklamaatioihin ja mahdollisesti vartiointityötä koskevan sopimuksen irtisanomiseen.
Kysymyksessä oleva A:lle kuuluva piiri ei ole aikataulullisesti liian tiukka, vaan piiriin sisältyvät työt ehtii hyvin tekemään työvuoron aikana ja pitämään vielä ylimääräisiä taukoja. Muut samassa piirissä työskentelevät kaksi vartijaa ovat kerenneet työvuoronsa aikana kiertämään kaikki kohteet. Myös A oli pystynyt tekemään tämän esimerkiksi 27.4.2005, jolloin hän oli myöhästynyt työvuorostaan 25 minuuttia. Se seikka, että A ei selvityksensä mukaan ollut 2. – 3.2.2005 ehtinyt kiertämään kaikkia kohteita, on työvuoroa koskevan raportin tietojen perusteella johtunut A:n pitämistä liian pitkistä tauoista. Hyväksyttäväksi syyksi jättää jokin kohde käymättä on katsottu muun muassa ylimääräisestä hälytyksestä tai keliolosuhteista johtuvat ajankäyttötarpeet. A:n kysymyksessä olevan työvuoron aikana ei tällaisista tilanteista ollut kysymys. Jos vartija ei aikataulullisista syistä ehdi käydä kaikkia kohteita läpi, on hänellä mahdollisuus kääntyä vuoroesimiehen puoleen avun saamiseksi. Työnantajan taholta vartijoille on selvitetty, että työvuoron aikana ei saa ajaa ylinopeutta.
B:n mukaan A oli pyytänyt kysymyksessä olevan piirin kellottamista. B oli pyytänyt luottamusmiestä ja työsuojeluasiamiestä ilmoittamaan, mitkä piirit halutaan ajaa läpi, mutta tällaista ilmoitusta työnantaja ei ollut saanut.
C, joka on vuodesta 1991 lukien työskennellyt Securitas Oy:n henkilöstöpäällikkönä, on toiminut A:n työsuhteeseen liittyvissä asioissa lähinnä puhelimitse neuvoja antavana asiantuntijana. Securitas Oy vastaa asiakkaalle siitä, että sovitut tehtävät hoidetaan toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Piirivartijoilta edellytetään kaikkien työvelvoitteiden täyttämistä. C:lle toimitetusta A:n kysymyksessä olevaa työvuoroa koskeneesta raportista kävi ilmi, että toistakymmentä kohdetta oli jäänyt käymättä. C:n muistaman mukaan laiminlyönneille ei ollut esitetty mitään pätevää syytä. C:lle ei myöskään ollut tullut tietoa siitä, että kaikkia vartiointikohteita ei olisi voinutut käydä läpi liian kireän aikataulun vuoksi. Tiedon tästä seikasta hän oli saanut vasta silloin, kun luottamusmies oli tähän vedoten esittänyt A:lle annetun varoituksen peruuttamista.
E on kertonut olleensa Securitas Oy:n palveluksessa noin yhdeksän vuotta ja työsuojeluasiamiehenä hän on toiminut kahden- kolmen vuoden ajan. A:n kysymyksessä olevassa piirissä työvuoron kesto on 10 tuntia ja siirtymämatkojen pituus yhteensä noin 145 kilometriä. Siirtymäajat kohteesta toiseen on määritelty liian lyhyiksi, eikä vartiointikohteita pysty hoitamaan kuin ajamalla ylinopeutta. Ylinopeuden ajaminen on yleistä ja se on myös välttämätöntä, jos vartija haluaa pitää hänelle kuuluvat tauot ja käydä läpi kaikki kohteet. E:n tiedon mukaan vartijat ovat saaneet kaupunkialueella ylinopeussakkoja, mutta näistä ei kuitenkaan ole ilmoitettu työnantajalle. E ja luottamusmies olivat esittäneet B:lle piirien kellottamista, mutta tämä ei kuitenkaan ollut johtanut toimenpiteisiin. Aikataulukeskustelujen yhteydessä osapuolten kesken on ollut erimielisyyttä siitä, mistä taukojen alkaminen lasketaan. Ennen B:n piiripäälliköksi tuloa E oli kellottanut A:n piirin yhdessä piirivartijan kanssa. Piirin oli kerinnyt käymään läpi annetussa ajassa, mutta taukoja ei ollut ehtinyt pitämään. Piiriin on tämän kellottamisen jälkeen tullut useita uusia kohteita.
F on työskennellyt Securitas Oy:n palveluksessa vartijana 17 vuoden ajan ja luottamusmiehenä hän on ollut yli 10 vuotta. F:n mukaan muun muassa työvuoron aikana tulevat hälytykset saattavat aiheuttaa sen, että kaikkia kohteita ei ehdi käydä läpi. Muiltakin vartijoilta kuin A:lta on jäänyt kohteita tarkastamatta, mutta tästä syystä vartijoille ei ole annettu varoituksia. A oli ilmoittanut työnantajalle, ettei piiriä ehdi hoitaa annetussa ajassa. Myös muut vartijat ovat tuoneet esille vastaavan asian. Ennen A:lle annettua varoitusta E oli vaatinut piirin kellottamista. Kireistä aikatauluista johtuen vartijat ajavat usein ylinopeutta ja kiertävät vartiointikohteet sovittua lyhyemmässä ajassa. Myös työnantaja on ollut tietoinen siitä, että piiriin kuuluvien tehtävien hoitaminen edellyttää ylinopeudella ajamista. Vartijat ovat saaneet ylinopeudesta sakkoja vain muutamissa poikkeustapauksissa.
A:n mukaan hän oli ennen helmikuussa 2005 annettua varoitusta useaan kertaan ilmoittanut työnantajalle, että piiriä ei kerennyt hoitamaan annetussa ajassa. Tämä ei ollut johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Aikataulun kireys johtui siitä, että työnantaja luki siirtymäajatkin tauoiksi. Kireän aikataulun vuoksi piirin hoitaminen edellytti ylinopeudella ajamista ja sitä, että kohteissa käytettiin vähemmän aikaa kuin oli sovittu. Työnantaja oli antanut ainoastaan sellaisen ohjeen, että samoja kohteita ei saisi jättää aina käymättä.
Kirjalliseksi todisteeksi jätetystä 28.10.2004 päivätystä piiritiedotteesta käy ilmi, että työnantaja on edellyttänyt kirjallisen selvityksen tekemistä palvelupäällikölle, mikäli jostakin pakottavasta syystä piirivartijan kierroksilta jää joku kohde käymättä. Tiedotteen mukaan syyksi ei riitä kiire piirillä, vaan vartijan on tarkkaan selvitettävä, minkä seikan tai seikkojen johdosta työ on jäänyt tekemättä ja mitä juuri sillä hetkellä on tehty. Kirjallisiksi todisteiksi jätetyistä A:n laatimista selvityksistä käy ilmi, että hän on kolmen eri ajankohdan osalta toimittanut työnantajalle selvitykset, joissa on yksilöity syy, mistä johtuen vartiointikohde on jäänyt käymättä.
Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että aikataulu, jossa kysymyksessä oleva piiri on edellytetty hoidettavaksi, on saattanut olla jossakin määrin tiukka. Tämä työntekijäpuolen näkemys on myös saatettu työnantajan tietoon. A on kuitenkin kerennyt hoitamaan vaadittavat tehtävät esimerkiksi 27.4.2005, jolloin hänen työaikansa on työstä myöhästymisen johdosta jäänyt tavanomaista lyhyemmäksi. Myös muut samaa piiriä hoitavat vartijat ovat työnantajapuolen mukaan kerenneet hoitamaan normaalisti piiriin kuuluvat tehtävät. A ei myöskään ole ennen varoituksen antamista antanut työnantajalle selvitystä, joka osoittaisi, että hänellä on kysymyksessä olleen työvuoron aikana ollut erityinen syy jättää lukuisa määrä kohteita läpi käymättä.
Vartiointialan luonne huomioon ottaen työnantaja on voinut edellyttää, että asiakkaan kanssa solmitun sopimuksen mukaiset vartiointitehtävät tulevat hoidetuiksi siten, että asiakkaan luottamus sopimusosapuoleen säilyy. A on myös piiritiedotteen perusteella ollut tietoinen siitä, että työnantaja edellyttää vartiointikohteiden läpikäymistä. Kun A tästä huolimatta on jättänyt työvelvoitteensa asianmukaisesti täyttämättä, on työnantajalla ollut perusteet 15.2.2005 annetulle varoitukselle.
Työstä myöhästyminen ja koulutustilaisuudesta poisjääminen
A on ennen työsopimuksen irtisanomista pidetyssä kuulemistilaisuudessa myöntänyt myöhästyneensä 27.4.2005 työvuorostaan 25 minuuttia. Myöhästymiselle, joka esitetyn selvityksen mukaan on ollut ainoa hänen työsuhteensa aikana, ei ole ilmoitettu syytä.
B:n mukaan hänen palvelupäällikkönä toimimisen aikana myöhästymisistä ei ole annettu varoituksia, eikä myöhästymisiä ole tullut hänen tietoonsa. Sen sijaan varoituksia on annettu, jos työntekijä on jäänyt pois työvuorosta. Työnantaja on kuitenkin aina edellyttänyt, että työtehtävät hoidetaan asianmukaisesti. Mikäli kysymyksessä on ollut vähäinen laiminlyönti, seurauksena on saattanut olla puhuttelu, mutta myös varoituksia on annettu.
F:n mukaan käytäntönä työpaikalla on ollut, että vasta useat työvuorosta myöhästymiset ovat johtaneet varoituksen antamiseen. A:lla myöhästymisiä on ollut yksi.
A on kertomansa mukaan työvuoronsa aikana yöllä 28.4.2005 ilmoittanut vuoroesimiehelle, että hän ei tule koulutustilaisuuteen saman päivän iltapäivänä. Työnantajan lähettämässä koulutustilaisuuskutsussa ei ollut mainittu, että tilaisuudesta pois jäämisestä tulisi ilmoittaa etukäteen työnantajalle. Aikaisemmin työntekijälle ei ollut tullut mitään seuraamuksia siitä, että hän oli jäänyt pois kahden työvuoron väliin sijoitetusta koulutustilaisuudesta. A:n työvuoro kysymyksessä olevana päivänä oli päättynyt aamulla kello 6.15 ja kotimatkaan häneltä kului puolisen tuntia. Mikäli hän olisi osallistunut koulutukseen, olisi se edellyttänyt heräämistä kello 12:n jälkeen, eikä hän siten olisi saanut hyväkseen lepoaikaa.
D, joka on ollut yhtiön palveluksessa kahdeksan vuoden ajan, on toiminut kysymyksessä olevana ajankohtana vuoroesimiehenä ja tässä tehtävässä hän on ollut myös A:n esimies. Yöllä 28.4.2005 taukotilassa oli kahvitauolla puhuttu yleisesti iltapäivän koulutustilaisuudesta. D ei ollut keskustellut koulutustilaisuudesta kahden kesken A:n kanssa, eikä A myöskään ollut ilmoittanut, että hän ei osallistu koulutukseen. D ei muistanut sitä, oliko koulutustilaisuuskutsussa ollut maininta ilmoitusvelvollisuudesta. Vasta koulutustilaisuuden jälkeen oli tullut esille, että siitä pois jäämisestä olisi tullut ilmoittaa etukäteen. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin työntekijältä edellytettiin tällaista ilmoitusta. Aikaisemmin työntekijän ei ollut edellytetty osallistuvan kahden työvuoron väliin sijoittuvaan koulutustilaisuuteen. Todistaja itse oli ilmoittanut työnantajan edustajalle, että hän ei tule koulutustilaisuuteen, koska lepoaika jää muutoin lyhyeksi.
F:n mukaan työntekijän ei ole aikaisemmin edellytetty osallistuvan koulutustilaisuuteen, joka on pidetty kahden yövuoron välissä. F ei muistanut sitä, oliko nyt kysymyksessä olevassa koulutuskutsussa mainittu, että poisjäämisestä tulisi ilmoittaa. Koulutustilaisuutta ei F:n muistaman mukaan ollut merkitty työvuorolistaan. Myös niille muille työntekijöille, jotka olivat jääneet pois koulutustilaisuudesta ja jotka olivat saaneet tämän johdosta varoituksen, varoitus oli tullut yllätyksenä.
B:n mukaan 28.4.2005 järjestetty koulutustilaisuus oli ollut asiakkaan vuosittain järjestämä laatuprojektiin liittyvä koulutustilaisuus. Koulutus oli pyritty järjestämään iltapäiväksi, jotta kaikki voisivat osallistua siihen. Koulutuksesta oli ilmoitettu työntekijöille hyvissä ajoin ja työntekijöiden tiedossa oli ollut, että kysymys oli työhön rinnastettava tilaisuus. Lepoajan tai sairauden vuoksi työntekijä oli voinut jäädä pois koulutuksesta. B ei ollut saanut ilmoitusta siitä, että A ei osallistu koulutustilaisuuteen. Muillekin koulutustilaisuudesta pois jääneille kuin A:lle oli annettu asian johdosta varoitus.
Koulutustilaisuuden osalta esitetyn selvityksen perusteella epäselväksi on jäänyt, oliko koulutustilaisuuskutsussa edellytetty työntekijältä ilmoitusta siitä, että hän ei osallistu koulutukseen. Ristiriitaista selvitystä on myös esitetty siitä, oliko A ilmoittanut koulutuksesta pois jäämisestään vuoroesimiehelle. Sen sijaan A:n, D:n ja F:n kertomuksista on käynyt ilmi, että aikaisemmin työntekijän ei ollut edellytetty osallistuvan kahden työvuoron välille sijoitettuun koulutustilaisuuteen. Koulutustilaisuuteen osallistuminen olisi A:n kohdalla merkinnyt sitä, että hän ei olisi saanut hyväkseen työehtosopimuksen mukaista lepoaikaa. Joka tapauksessa lepoaika B:n kertomuksesta ilmenevin tavoin oli myös nyt esillä olevassa tapauksessa hyväksytty poissaolon syyksi.
Ilmoitettu A:han kohdistettu syrjintä
Työnantaja oli järjestänyt 14.10.2004 kuulemistilaisuuden A:n poissaolojen johdosta. Todisteeksi jätetystä tilaisuutta koskevasta aineistosta käy ilmi, että A:n sairauspoissaolojen määrä oli vuosien 2000 ja vuoden 2004 lokakuun alun välillä vaihdellut 31:stä 168:aan päivään. Tilaisuudessa on selvitetty edellytyksiä jatkaa A:n työsuhdetta ja arvioitu, tulisiko ryhtyä toimenpiteisiin vaihtoehtoisten työtehtävien suhteen.
A on kertonut kokeneensa tilaisuuden henkisesti raskaaksi, koska hän oli joutunut selvittämään luvallisiakin poissaolojaan. Myös tilaisuudessa olleen F:n mukaan ilmapiiri oli ollut jännittynyt ja hänelle oli jäänyt se vaikutelma, että tilaisuudessa etsitään syytä A:n työsopimuksen purkamiseen.
B:n mukaan vastaavanlaisia selvittelytilaisuuksia joudutaan aika-ajoin järjestämään, mikäli työntekijän poissaolojen määrä on suuri. Tilaisuudessa asioista oli keskusteltu asiallisesti. C:n kertoman mukaan A oli hänen kysymykseensä todennut, ettei hän kokenut hankalaksi tilaisuutta ja että halusi selvittää asian. Tilaisuuden lopuksi työnantajapuolelta oli todettu, että kaivattu selvitys oli saatu. A:lle oli myöhemmin ilmoitettu, että asiassa ei aiheudu enempiä toimenpiteitä.
Huomioon ottaen A:n poissaolojen määrän ja tilaisuuden kulusta esitetyn selvityksen, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantajan taholta A:ta olisi mainitussa tilaisuudessa kohdeltu epäasiallisesti tai syrjivästi.
Näyttämättä on myös jäänyt, että A:n ammattiyhdistystoiminta tai mielipiteet olisivat vaikuttaneet työnantajan suhtautumiseen A:han ja hänen työsuhteensa päättämiseen.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään muun muassa sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä kuten työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Edelleen soveltamisohjeessa on todettu, että irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä on lisäksi säädetty, että työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Työtuomioistuimen ratkaisu
A:lle on annettu 15.2.2005 varoitus työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta hänen jätettyään 3.2.2005 olleen työvuoronsa aikana käymättä osan piiriinsä kuuluvista vartiointikohteista. Varoitus sinänsä on edellä todetun mukaan ollut aiheellinen. A:n ei ole näytetty varoituksen antamisen jälkeen syyllistyneen vastaavaan työvelvoitteen laiminlyöntiin.
A on ennen työsopimuksensa irtisanomista 27.4.2005 myöhästynyt työvuorosta. Myöhästyminen on ollut ainoa A:n pitkään jatkuneen työsuhteen aikana eikä myöhästymisestä ole näytetty aiheutuneen vahinkoa työnantajalle. A on 28.4.2005 jäänyt pois kahden työvuoronsa väliin sijoittuneesta koulutustilaisuudesta. Epäselväksi on jäänyt, oliko A ilmoittanut poisjäännistään esimiehelleen etukäteen ja oliko koulutuskokouskutsussa edellytetty tällaista ilmoitusta. Työpaikalla aikaisemmin noudatetun käytännön mukaan työntekijän ei ole vastaavanlaisessa tilanteessa edellytetty osallistuvan koulutustilaisuuteen ja nytkin työnantaja on hyväksynyt poisjäämisen syyksi työntekijän lepoajan. Joka tapauksessa työnantajan A:n kohdalla nyt noudattama menettely on poikennut yhtiön aikaisemmin hyväksymästä käytännöstä. Tähän nähden ei A:n koulutustilaisuudesta poissaoloa voida irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa pitää merkittävänä työvelvoitteen laiminlyöntinä.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Kun A ei 15.2.2005 saamansa varoituksen jälkeen ole laiminlyönyt työvelvoitettaan muulla tavoin kuin myöhästymällä kerran työstä, ei työnantajalla ole ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaista asiallista ja painavaa syytä hänen työsopimuksensa irtisanomiseen.
Korvausvelvollisuus
Koska A on irtisanottu perusteettomasti, Securitas Oy:n on suoritettava A:lle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä todettujen perusteiden mukaan. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on otettu huomioon muun ohella hänen työsuhteensa kesto, hänen 15.11.2005 toisen vartiointialan yrityksen kanssa tekemänsä työsopimus tarvittaessa työhön kutsuttavana työntekijänä, sekä hänen ikänsä ja mahdollisuutensa työllistyä. A:n irtisanomista edeltäneet työvelvoitteen laiminlyönnit on toisaalta kuitenkin otettu huomioon sellaisena seikkana, joka irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan vaikuttaa hänelle tuomittavan korvauksen määrään alentavasti. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kymmenen kuukauden palkkaa vastaavat 19 500 euroa.
Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Mainitun lainkohdan mukaan on perusteettoman irtisanomisen johdosta määrätystä korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Palvelualojen ammattiliitto PAM:n työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu hänen työsuhteensa päättymisen ja 6.1.2006 väliseltä työttömyysajalta työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 991,79 euroa.
A:lle tuomittavasta korvauksesta 19 500 euroa on vähennettävä 75 prosenttia hänelle maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 743,84 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 18 756,16 euroa.
Securitas Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 743,84 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Securitas Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n mukaan velvollinen korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu yhteensä 3 915 euroa. Työnantajapuoli on paljoksunut vaatimusta laskutettujen työtuntien määrän osalta, mutta hyväksynyt laskutuksen perusteena olleen tuntihinnan.
Työtuomioistuimelle on esitetty yksilöity selvitys asiamiehen suorittamista toimenpiteistä ja aiheutuneista kustannuksista. Ottaen huomioon asian laatu Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ilmoittamia toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina ja niiden suorittamiseen käytettyä aikaa kohtuullisena.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2006/20060051