TT 2006-44 Työsopimuksen irtisanominen – päihtymys

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT 2006-44 koskien työntekijän työsopimuksen irtisanomista työntekijän liikennejuopumuksen johdosta.

Syyllistyessään vapaa-aikanaan törkeään liikennejuopumukseen ratapihakonduktööri oli rikkonut työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteita vakavalla tavalla. Kun otettiin huomioon junaturvallisuudesta annetut ohjeet yhtiössä vastaavanlaisissa tilanteissa noudatettu johdonmukainen käytäntö ja lisäksi työntekijän uudelleensijoittamista vaikeuttaneet seikat tässä tapauksessa, työnantajalla oli ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset ja painavat syyt ratapihakonduktöörin työsopimuksen irtisanomiseen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 44

KANNE

Vaatimukset

Rautatieläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa VR Osakeyhtiön menetelleen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti irtisanoessaan ratapihakonduktööri A:n työsopimuksen,

velvoittaa VR Osakeyhtiön maksamaan A:lle korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta 12 kuukauden palkkaa vastaavat 23 115 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

velvoittaa VR Osakeyhtiön sekä Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rautatieläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Ratapihakonduktööri A oli ollut VR Osakeyhtiön palveluksessa 1.5.2003 lukien. Yhtiö oli 2.8.2005 päivätyllä kirjallisella irtisanomisilmoituksella irtisanonut A:n työsopimuksen 3.8.2005 siten, että A:n työsuhteen päättymispäivä oli 3.9.2005.

A oli ollut masennuksen vuoksi sairauslomalla maaliskuusta 2005 lukien. Hän oli sairauslomansa aikana toukokuussa 2005 ajanut autoa päihtyneenä ja syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen. Työnantaja oli 19.7.2005 järjestänyt yhdessä työterveyshuollon kanssa työkykypalaverin, koska mielenterveysongelmista aiheutuneen terveydentilaluokituksen putoamisen vuoksi A ei väliaikaisesti täyttänyt junaturvallisuustehtävissä vaadittavia terveydentilavaatimuksia. Työkykypalaverissa hänelle oli tarjottu junatoimiston kirjurin työtä. Tuolloin A oli ilmoittanut, että hän ei voinut väliaikaisesti kyseessä olevaa työtä tehdä, koska tehtävässä tarvitaan ajokorttia eikä hänellä ollut tällä hetkellä ajokorttia keväällä 2005 tapahtuneen rattijuopumuksen vuoksi. Tämän ilmoituksen jälkeen työnantaja oli keskeyttänyt työkykypalaverin ja 21.7.2005 päivätyllä kirjeellä A:lle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Työsopimus jouduttaisiin irtisanomaan, koska häntä ei voitu oman menettelyn johdosta käyttää työsopimuksen mukaisissa työtehtävissä.

Ratahallintokeskus oli 1.11.1996 toimivaltansa mukaisesti VR Yhtymä Oy:lle osoittamallaan kirjeellä antanut ohjeita päihteiden väärinkäytön varalta. Ratahallintokeskuksen kirjeen seurauksena VR Yhtymä Oy:ssä oli vahvistettu noudatettava päihdepolitiikka (Y49/140/02). Sen lisäksi VR Yhtymä Oy oli 6.2.2003 antanut ohjeet alkoholin käytön valvonnasta ja toimenpiteistä päihteiden väärinkäytön johdosta. Rautatielain ja ratahallintokeskuksen antamien ohjeiden tarkoituksena oli huolehtia junaturvallisuudesta ja estää alkoholin tai muun huumaavaan aineen vaikutuksen alaisena olevan henkilön pääsy junaturvallisuustehtäviin. Nyt esillä olevassa tapauksessa ei ollut ollut vaaraa, että A olisi voinut vaarantaa junaturvallisuutta, koska hän ei ollut enää työskennellyt ratahallintokeskuksen ohjeissa tarkoitetuissa junaturvallisuustehtävissä. A oli ollut sairauslomalla eikä enää täyttänyt sairautensa vuoksi junaturvallisuustehtävissä vaadittavia terveydentilavaatimuksia. Työkykypalaverissa hänelle oltiin nimenomaan etsimässä töitä, joissa ei ollut junaturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia työtehtäviä.

Ratahallintokeskuksen ja VR Yhtymä Oy:n ohjeiden mukaan myös määräaikainen turvaamistoimenpide oli mahdollista. Määräaikaista turvaamistoimenpidettä oli myös käytetty erityisesti Oy VR-Rata Ab:n työmailla. Ohjeita ei voida tulkita siten, että vapaa-aikanaan törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt työntekijä tulisi aina irtisanoa. VR Yhtymä Oy:ssä ei ollut ollut sellaista yhdenmukaista käytäntöä, että rattijuopumukseen syyllistyneeseen työntekijään oltaisiin aina kohdistettu pysyvä turvaamistoimenpide. A:n sairausloman aikana sattunut alkoholin väärinkäyttö oli ollut kokonaisuutena arvostellen vähäistä ja olisi ollut perusteltua katsoa määräaikaisen turvaamistoimenpiteen olevan riittävä seuraamus junaturvallisuuden kannalta.

Koska VR Osakeyhtiöllä ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaisia perusteita A:n työsopimuksen irtisanomiseen, oli hänellä irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n nojalla oikeus korvaukseen perusteettomasta irtisanomisesta. Kohtuullisena korvauksena voidaan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla pitää 12 kuukauden palkkaa vastaavaa 23 115 euron korvausta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on vastauksessaan, johon VR Osakeyhtiö on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on lisäksi vaatinut Rautatieläisten Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli työskennellyt VR Osakeyhtiön Kotkan asiakaspalvelukeskuksen palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa 1.5. ja 31.12.2003 välisenä aikana ensiksi harjoittelijana ja myöhemmin junamiehen tehtävissä sekä 1.1.2004 alkaen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ensiksi junamiehenä ja 1.12.2004 alkaen konduktöörinä. A:n tehtävänä oli niin sanottuna ratapihakonduktöörinä vastata ratapihoilla suoritettavien vaihtotöiden johtamisesta. Junamiehen ja konduktöörin tehtävä oli rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain tarkoittama liikenneturvallisuustehtävä. Hän oli usean lääkärintodistuksen nojalla ollut yhtäjaksoisesti työkyvytön 24.3.2005 lähtien 2.9.2005 saakka. A:n työsuhde päättyi 3.8.2005 suoritetun työsopimuksen irtisanomisen jälkeen 3.9.2005.

Yhtiön olisi kanteen mukaan tullut pysyvän turvaamistoimenpiteen ja työsopimuksen irtisanomisen sijasta käyttää määräaikaista turvaamistoimenpidettä. Asiassa oli siis riidatonta, että ratahallintokeskuksen turvaamistoimenpiteitä ja VR Yhtymän antamia alkoholin käytön valvonnasta ja toimenpiteistä päihteiden väärinkäytön johdosta koskevia määräyksiä sovelletaan junaturvallisuustehtävässä työskentelevään työntekijään myös silloin, kun työntekijä tilapäisesti ei täytä kyseessä olevan työn edellyttämiä terveydentilavaatimuksia.

A:lle suunniteltu kirjurin tehtävä oli ainoastaan tilapäinen ratkaisu hänen työllistämisekseen sen ajan kunnes työkyky olisi palautunut ja hän olisi ollut kelpoinen toimimaan ratapihakonduktöörin tehtävissä. A:n työkyvyttömyys päättyi 2.9.2005. A:n työllistyminen tilapäisesti kirjurin tehtävään estyi törkeästä rattijuopumuksesta aiheutuneen ajokiellon seurauksena.

Asiassa ei voida antaa merkitystä A:n terveydentilaluokituksen tilapäiselle putoamiselle. Yhtiöllä oli rautatiekuljetusten harjoittamista koskevan ankaran vastuun seurauksena annettujen viranomaismääräysten ja yhtiön johdonmukaisen päihdepolitiikan mukaisesti velvollisuus kaikissa tilanteissa turvata rautatieliikenteen turvallisuus. A syyllistyi yli 2 promillea alkoholia veressä käsittäneeseen törkeään rattijuopumukseen, minkä seurauksena yhtiö oli ollut velvollinen suorittamaan pysyvän turvaamistoimenpiteen junaturvallisuuden takaamiseksi. Kun yhtiöllä yksinomaan rautatiekuljetuksia harjoittavana yrityksenä ei ollut ollut osoittaa A:lle hänen työsopimuksensa mukaista työtä ja muu työ eli kirjurin työkin estyi hänestä itsestä johtuvasta syystä, yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsopimus. A:n syyllistyminen toukokuussa 2005 yli 2 promillea alkoholia veressä ylittävään törkeään rattijuopumukseen ei ollut tekona vähäinen. Paremminkin liikennejuopumus kuvasi hänen välinpitämätöntä suhtautumistaan liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen ja vakavaa alkoholin ongelmakäyttöä. Tätä näkemystä tuki, että A oli myöhemmin hakeutunut päihde- ja riippuvuusongelmaisten hoitopalveluja tarjoavan A-klinikkasäätiön asiakkaaksi.

Yhtiö noudatti johdonmukaisesti seuraamuskäytäntöä työntekijöidensä vapaa-ajan rattijuopumusten osalta. Poikkeavaa käytäntöä VR Yhtymä Oy:ssä ja sen tytäryhtiöissä ei ollut olemassa. Seuraamuskäytännön yhtenäisyyttä valvotaan esimiehille annetulla määräyksellä saada toimintaohjeet VR Yhtymä Oy:n hallinto-osastolta (Y 2/140/03).

Arvioitaessa irtisanomissuojasopimuksen edellyttämän asiallisen ja painavan syyn käsitettä merkitystä oli annettava myös työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteelle. A:n tilapäinen työkyvyttömyys suorittaa ratapihakonduktöörin tehtäviä, ei ollut peruste asettaa häntä päihteiden väärinkäyttöön liittyvien seuraamusten osalta yhtiön muita työntekijöitä edullisempaan asemaan.

Huomioiden junaliikenteeseen liittyvät riskit, alkoholin käytöstä annetut määräykset ja ohjeet, yhtiön johdonmukainen käytäntö muissa samanlaisissa tapauksissa sekä oikeuskäytäntö yhtiöllä oli ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa liikenneturvallisuustehtävissä työskennelleen A:n työsopimus irtisanomisaikaa noudattaen. Korkeimman oikeuden tuomio KKO 2000:77 tuki vastaajapuolen kantaa asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsopimuksen irtisanominen

VR Osakeyhtiö on 3.8.2005 irtisanonut ratapihakonduktööri A:n työsopimuksen päättymään 3.9.2005. Yhtiö on irtisanomisen perusteeksi ilmoittanut työnantajan tietoon tulleen, että A oli vapaa-aikanaan syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, minkä johdosta hänet oli siirrettävä pysyvästi pois junaturvallisuustehtävistä ja hänen työsopimuksensa irtisanottava. A:n työsuhde yhtiöön oli alkanut 1.5.2003.

Irtisanomiseen johtaneista syistä esitetty selvitys

Asianosaiset ovat viitanneet kirjallisina todisteina A:n työsopimuksen päättämisilmoitukseen ja työnantajapuoli lisäksi lääkärintodistukseen 15.8.2005, Ratahallintokeskuksen rautateiden liikenneturvallisuustehtävissä toimivien terveydentilavaatimuksiin vuodelta 1997, Ratahallintokeskuksen 1.11.1996 päivättyyn päihteiden väärinkäyttöä ja rautatieliikenteen valvontaa koskevaan ohjeeseen sekä VR:n päihteiden väärinkäyttöä koskevaan 6.2.2003 päivättyyn menettelyohjeeseen. Työntekijäpuoli viittasi lisäksi kirjallisina todisteina lainvoimaa vailla olevaan Itä-Suomen hovioikeuden tuomioon nro 1328, Pieksämäen käräjäoikeuden tuomioon nro 04/152 sekä 11.11.2004 ja 2.6.2005 päivättyihin pöytäkirjoihin.

Työsuhteiden päättämiseen liittyvästä yhtiön käytännöstä on työtuomioistuimessa kuultu työnantajapuolen todistajana VR Osakeyhtiön emoyhtiön VR-Yhtymä Oy:n lakimiestä B:tä.

B on kertonut, että junaturvallisuuteen liittyy alkoholin väärinkäytön estäminen. Ratahallintokeskus on 1.11.1996 antanut päihteiden väärinkäyttöä ja rautatieliikenteen valvontaa koskevan ohjeen VR-Yhtymä Oy:lle. Ohjeen mukaan mikäli rautatieyrityksen palveluksessa oleva henkilö työtehtävissä syyllistyy junaliikennejuopumukseen, on hänet pysyvästi siirrettävä pois junaturvallisuustehtävistä. Samoin on meneteltävä niiden henkilöiden kohdalla, jotka muutoin syyllistyvät liikennejuopumukseen. Edelleen ohjeen mukaan turvaamistoimenpide voi olla junaliikennejopumustapauksia lukuun ottamatta määräaikainen silloin, kun väärinkäyttö on ollut luonteeltaan vähäinen ja on perusteltua syytä olettaa toimenpiteen olevan riittävä junaturvallisuuden kannalta. Yhtymässä on vakiintuneesti toimittu siten, että jos työntekijä syyllistyy vapaa-aikanaan törkeään liikennejuopumukseen, niin turvaamistoimenpide on aina ollut pysyvä. Yhtymässä on vuoden 1998 jälkeen kaikki vapaa-aikana törkeään liikennejuopumukseen syyllistyneet junaturvallisuustehtävissä palvelevat työntekijät irtisanottu. Yhtymässä on vuoden 2000 jälkeen mainitusta syystä irtisanottu noin 10 – 20 työntekijää. Eräässä tällaisessa tapauksessa turvaamistoimenpide oli kuitenkin määräaikainen ja työntekijä sai vain varoituksen, kun yhtiöllä oli ensin se virheellinen tieto, että työntekijän liikennejuopumus ei olisi ollut törkeä. Jos junaturvallisuustehtävässä työskentelevä työntekijä on sairauden vuoksi ollut määräaikaisesti muissa tehtävissä ja on syyllistynyt törkeään liikennejuopumukseen, menettely on ollut sama kuin pysyvästi junaturvallisuustehtävissä olevilla työntekijöillä eli työsopimus on irtisanottu. Lievissä liikennejuopumustapauksissa turvaamistoimenpide on voinut olla pysyvä tai määräaikainen.

Arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Rautatieliikenteen valvontaa harjoittavan Ratahallintokeskuksen 1.11.1996 päivättyjen päihteiden väärinkäyttöä ja rautatieliikenteen valvontaa koskevien ohjeiden mukaan rautatieyrityksen palveluksessa oleva henkilö, joka työtehtävissä syyllistyy junaliikennejuopumukseen, on pysyvästi siirrettävä pois junaturvallisuustehtävistä. Samoin on meneteltävä niiden henkilöiden kohdalla, jotka muutoin syyllistyvät liikennejuopumukseen taikka muuhun alkoholin tai huumaavien aineiden väärinkäyttöön. Turvaamistoimenpide voi olla junaliikennejuopumustapauksia lukuun ottamatta määräaikainen silloin, kun väärinkäyttö on ollut luonteeltaan vähäinen ja on perusteltua syytä olettaa toimenpiteen olevan riittävän junaturvallisuuden kannalta. Vastaavan sisältöiset ohjeet on annettu VR:n 6.2.2003 päivätyissä päihteiden väärinkäyttöä koskevissa menettelyohjeissa. Niissä todetaan myös, että turvaamistoimenpide on aina vähintään henkilölle määrätyn ajokiellon pituinen.

A on ratapihakonduktöörin työssään ollut junaturvallisuustehtävässä. Hän ei sairaudesta johtuneen terveydentilaluokituksen putoamisen vuoksi ollut keväällä 2005 täyttänyt väliaikaisesti junaturvallisuustehtävissä vaadittavia terveydentilavaatimuksia. A oli sairauslomansa aikana toukokuussa 2005 ajanut autoa päihtyneenä ja syyllistynyt törkeään liikennejuopumukseen. VR Osakeyhtiö on yhtymässä noudatettujen ohjeiden ja käytännön mukaisesti poistanut A:n pysyvästi junaliikennetehtävistä. VR-Yhtymän noudattamasta vakiintuneesta käytännöstä esitetyn selvityksen mukaan junaturvallisuustehtävässä toimivan henkilön työsopimus on irtisanottu, mikäli hän on syyllistynyt vapaa-aikana törkeään rattijuopumukseen, vaikka asianomainen olisi sairauden vuoksi väliaikaisesti toiminut muissa kuin junaturvallisuustehtävissä. A:n on täytynyt tietää yhtiössä alkoholin käytön osalta noudatetut ohjeet ja käytäntö päihteiden väärinkäyttötilanteissa.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on kuultuaan työntekijää lain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Tätä velvoitetta ei kuitenkaan mainitun pykälän 5 momentin mukaan ole, jos rikkomus on ollut niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

A:lle on työkykypalaverissa 19.7.2005 tarjottu junatoimiston kirjurin työtä. Hän ei ole kuitenkaan voinut ottaa tehtävää vastaan törkeästä liikennejuopumuksesta seuranneen ajokiellon johdosta. Kun muuta työtä yhtiössä ei ole ollut tarjolla, olisi A kantajankin mukaan jouduttu lomauttamaan keväälle 2006 asti, jolloin hänelle määrätty ajokielto päättyi.

Työtuomioistuimen mielestä junaturvallisuuden vaatimukset puoltavat yhtiössä noudatettua käytäntöä, jossa päihteiden käytölle myös vapaa-aikana asetetaan tiukkoja rajoja. Syyllistyessään vapaa-aikanaan törkeään liikennejuopumukseen A on siten rikkonut työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteita vakavalla tavalla. Kun otetaan huomioon yhtiössä vastaavanlaisissa tilanteissa noudatettu johdonmukainen käytäntö ja lisäksi A:n uudelleensijoittamista vaikeuttaneet seikat tässä tapauksessa, työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitetut asialliset ja painavat syyt A:n työsopimuksen irtisanomiseen. A:lla ei siten ole oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Rautatieläisten Liitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja VR Osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 800 euroa.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2006/20060044