Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2001-62 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen siitä että oli saapunut työpaikalle päihtyneenä sekä lisäksi pahoinpidellyt työtoverinsa.
Linja-autonkuljettaja oli tullut vapaa-aikanaan työpaikalle päihtyneenä ja pahoinpidellyt siellä samalla työpaikalla työskentelevää kuljettajaa. Työnantajalla oli linja-autonkuljettajan menettelyn johdosta irtisanomissuojasopimuksen mukainen tärkeä syy purkaa tämän työsopimus.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 89
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta
vahvistamaan, että Concordia Bus Finland Oy Ab on menetellyt työehtosopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti päättäessään linja-autonkuljettaja A:n työsopimuksen,
velvoittamaan Concordia Bus Finland Oy Ab:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa lomakorvauksineen irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla kahdelta kuukaudelta 21 720 markkaa 53 penniä laillisine korkoineen 7.1.2000 lukien,
velvoittamaan mainitun työnantajayhtiön maksamaan korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:n nojalla 20 kuukauden palkkaa vastaavana määränä yhteensä 197 812 markkaa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien,
tuomitsemaan Autoliikenteen Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, ja
velvoittamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Concordia Bus Finland Oy Ab:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
A oli työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Concordia Bus Finland Oy Ab:hen 1.1.2000 alkaen. A siirtyi Sirolan Liikenne Oy:n palveluksesta Concordia Bus Finland Oy Ab:n palvelukseen pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa noudatettavista työsuhteen ehdoista ja menettelytavoista tehdyn sopimuksen perusteella, kun Sirolan Liikenne Oy oli hävinnyt kilpailussa liikennettä. Sirolan Liikenne Oy:n palvelukseen A oli siirtynyt 18.8.1998 myös edellä mainitun sopimuksen perusteella Oy Liikenne Ab:n palveluksesta. A:n työsuhde Oy Liikenne Ab:n palveluksessa oli alkanut 28.8.1995.
A:n työsuhde Concordia Bus Finland Oy Ab:hen päättyi työnantajan toimesta tapahtuneen työsuhteen purkamisen johdosta 7.1.2000.
A oli mennyt Hakunilan varikolle myöhään illalla 5.1.2000 työajan ulkopuolella tarkoituksenaan tavata aiemman työnantajansa palveluksessa ollut ajojärjestelijä. A oli nauttinut aikaisemmine illalla jonkin verran alkoholia. Kyseinen ajojärjestelijä ei kuitenkaan ollut paikalla.
Ajomestarin kopin luona A oli tavannut B -nimisen Oy Liikenne Ab:n palveluksessa olleen kuljettajan. A:n ja B:n välille syntyi sanaharkka ja välien selvittely. Tämä johtui siitä, että A:lle oli kerrottu, että B oli ilmoittanut joulukuussa A:n aiemmalle työnantajalle, että A oli menettänyt alkoholin käytön vuoksi ajokorttinsa. A:n tuolloisen työnantajan Sirolan Liikenne Oy:n palveluksessa ollut ajojärjestelijä oli kysynyt A:lta ajokorttia, jonka A oli myös ajojärjestelijälle näyttänyt ja osoittanut täten väitteet perättömiksi.
A:n ja B:n välien selvittely oli päättynyt nopeasti ja A oli lähtenyt pois paikalta. Seuraavana päivänä 6.1.2000 A oli ollut yhteydessä B:hen ja he olivat sopineet kiistansa.
Concordia Bus Finland Oy Ab:n ajojärjestelijä oli soittanut A:lle 7.1.2000 noin kello 12 ja ilmoittanut, että A:n työsuhde puretaan ja että A:n tuli palauttaa reppunsa. Kun A meni palauttamaan reppuaan, antoi ajojärjestelijä hänelle liikennepäällikön allekirjoittaman purkuilmoituksen. Purkamista ei perusteltu millään tavalla liikennepäällikön, jota A ei edes tavannut, eikä ajojärjestelijänkään toimesta, eikä A:ta myöskään kuultu ennen työsuhteen päättämistä.
Concordia Bus Finland Oy Ab purki A:n työsopimuksen vastoin työehtosopimuksen määräyksiä.
A oli ollut tapahtumahetkellä varikolla päihtyneenä, mutta kyseessä ei ollut A:n työpaikka, eikä B ollut hänen työtoverinsa. A:n käyttäytyminen ei ollut hyväksyttävää, mutta kyseessä oli ollut miesten keskinäinen välienselvittely eikä B:llä ollut tapahtumien johdosta mitään vaatimuksia. A:ta olivat loukanneet perättömät huhut siitä, että hän olisi menettänyt ajokorttinsa. Autonkuljettajille ajokortti on välttämättömyys ja epäily siitä, että ajolupa oli menetetty, on vakava asia. Paikka, jossa tapahtumat olivat varikolla sattuneet, eivät olleet A:n työnantajayhtiön kuljettajien tiloja.
A oli työsuhteen päättymisestä saakka työttömänä 2.2.2000 asti. Työnantajan korvausvelvollisuutta vähentäviä seikkoja ei ollut. Esitettyä 20 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta voitiin pitää kohtuullisena, kun otettiin huomioon työntekijän työttömyysaika ja työnantajan asema suuryrityksenä, jonka liikevaihto konsernissa oli satoja miljoonia markkoja, työnantajan hyvä palkanmaksukyky sekä työnantajan menettely. Korvauksen määrää arvioitaessa oli otettava huomioon, että A:n työsuhteen oli katsottava kestäneen viisi vuotta, minä aikana hän ei ollut saanut huomautuksia tai varoituksia. A oli siirtynyt töihin toiselle alalle.
A:n palkka oli ollut 58,18 markkaa tunnissa eli 9 898 markkaa 60 penniä kuukaudessa. Koska työnantaja ei ollut osoittanut työsopimuslain 43 §:n mukaista työsuhteen purkuperustetta, oli A:lla oikeus täyteen irtisanomisajan palkkaan laiminlyödyltä irtisanomisajalta.
Varsinaisen palkan osuus laiminlyödyltä irtisanomisajalta oli 19 781 markkaa 20 penniä. A:n vuosilomakorvauksen suuruus kahdelta kuukaudelta oli 1 939 markkaa 33 penniä. Irtisanomissuojapöytäkirjan mukainen täysi palkka irtisanomisajalta oli siten kokonaisuudessaan 21 720 markkaa 53 penniä.
Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ollut valvonut, että Concordia Bus Finland Oy Ab noudattaa työehtosopimusta. Erimielisyysneuvotteluissa Autoliikenteen Työnantajaliitto oli hyväksynyt Concordia Bus Finland Oy Ab:n menettelyn.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Autoliikenteen Työnantajaliitto, jonka lausumaan Concordia Bus Finland Oy Ab on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Kanteessa esitetyt tiedot A:n työsuhteen kestosta ja palkan määrästä olivat oikeat.
A:n työsuhde linja-autonkuljettajana Concordia Bus Finland Oy Ab:ssä alkoi 1.1.2000. A siirtyi yhtiön palvelukseen Connex Helsinki Oy:ltä, joka oli entinen Sirolan Liikenne Oy. Pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamistilanteissa noudatettavat työsuhteen ehdot ja menettelytavat -sopimuksen perusteella Connex Helsinki Oy:n hävittyä liikennettä kilpailuttamisen yhteydessä. Connex Helsinki Oy:n palvelukseen A oli puolestaan siirtynyt 17.8.1998 Oy Liikenne Ab:ltä kilpailuttamisen seurauksena.
A:n työpaikkana oli kaikkien liikenneyhtiöiden palveluksessa Vantaan Hakunilan varikko. Hakunilan varikolla on tapahtumien aikana toiminut ja toimii edelleen kolme linja-autoyritystä: Concordia, Connex Helsinki Oy ja Oy Liikenne Ab. Varikon kaikki tilat muutamia toimistohuoneita lukuun ottamatta ovat kyseisten yhtiöiden yhteisessä käytössä ja tiloista maksettava vuokra jaetaan yhtiöiden kesken. Lisäksi Concordia on ostanut liikenteen työnjohdollisen päivystyksen Connex Helsingiltä, joka puolestaan oli sopinut päivystyksen toteuttamisesta Oy Liikenne Ab:n kanssa. Öisin varikolla oli ainoastaan yksi yhtiöiden yhteinen päivystävä liikenteen työnjohtaja, joka oli joko Connex Helsingin tai Oy Liikenne Ab:n palveluksessa. Concordialla oli varikolla omaa työnjohtoa ainoastaan virka-aikoina.
A oli mennyt Hakunilan varikolle vapaapäivänään 6.1.2000 yöllä kello 1.30 – 2. A:n tarkoituksena oli tavata ja selvittää aiempia keskinäisiä erimielisyyksiään Hakunilan varikolla työskennelleen, Connex Helsinki Oy:n palveluksessa olleen linja-autokuljettaja B:n kanssa. A tapasi yövuorossa olleen B:n Hakunilan varikon päivystystilassa. Kyseinen tila oli varikolla toimivien linja-autoyritysten yhteinen tila, jossa kaikki varikolla työskentelevät linja-autonkuljettajat ilmoittautuvat työvuoroonsa päivystävälle liikenteen työnjohtajalle. Kyseinen päivystystila jakaantui ajojärjestelijöiden huoneeseen sekä eteistilaan ja ne oli erotettu toisistaan läpinäkyvällä lasisella sermillä. Päivystysvuorossa 6.1.2000 olleen Oy Liikenne Ab:n linja-autonkuljettaja C:n mukaan A oli ollut silmin nähden päihtyneenä, mikä ilmeni selvästi hänen käyttäytymisestään ja puheestaan. Päihtyneenä oleminen oli myönnetty myös AKT:n edustajan toimesta kirjelmässä ja liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa.
A:n ja B:n välille syntyi sanaharkkaa. Tämän seurauksena A kävi B:n kimppuun tarraamalla tätä rinnuksista kiinni, työntämällä B:n lasista sermiä vasten niin voimakkaasti, että lasinen sermi oli rymissyt sekä lyömällä B:tä ainakin poskelle, joka oli tapauksen jälkeen punoittanut. C:n mukaan tilanne oli näyttänyt vakavalta. Tilanteen uhkaavuuden vuoksi B oli pyytänyt C:tä soittamaan paikalle poliisit. C olikin välittömästi soittanut Vantaan poliisilaitokselle kello 2.15, josta oli kuitenkin ilmoitettu, ettei yhtään partiota ollut juuri sillä hetkellä vapaana. Päivystävä poliisi oli kehottanut C:tä soittamaan uudelleen, mikäli tilanne ei rauhoitu.
Tapahtumahetkellä päivystystilassa olivat olleet läsnä A, B ja C. A ja B olivat poistuneet päivystystilasta varikon pihalle. Tilanne rauhoittui, minkä johdosta C ilmoitti Vantaan poliisilaitokselle, ettei poliisin paikalle tuleminen ollut enää tarpeellista.
A:n esimies sai tietää tapahtumasta 6.1.2000 aamupäivällä. Tapausta selvitettiin Oy Liikenne Ab:n ja Connex Helsinki Oy:n työnjohdon kanssa 6. – 7.1.2000.
Aamupäivällä 7.1.2000 A soitti liikennepäällikölle ja kysyi, päättyykö hänen työsuhteensa tapahtuman johdosta. Liikennepäällikkö keskusteli A:n kanssa 6.1.2000 yön tapahtumista, jonka yhteydessä A muun muassa myönsi ottaneensa ennen varikolle tuloaan alkoholia ja riidelleensä varikolla B:n kanssa, minkä päätteeksi oli syntynyt käsirysy. Puhelinkeskustelun yhteydessä liikennepäällikkö ilmoitti A:lle tämän työsopimuksen purkamisesta sekä pyysi A:ta palauttamaan tämän hallussa olleen yhtiön omaisuuden.
Iltapäivällä 7.1. A saapui varikolle. Tällöin hänelle annettiin kirjallinen työsuhteen päättämisilmoitus vahvistukseksi työsopimuksen purkamisesta.
Työsopimuslain 43 §:n 1 momentin mukaan työnantaja voi purkaa työntekijän työsopimuksen, jos tärkeä syy sitä vaatii. Työpaikalla päihtyneenä esiintymisellä tarkoitetaan työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 2-kohdassa sitä, että työntekijä on nauttinut alkoholia muualla kuin työpaikallaan ja vain esiintyy siellä päihtyneenä. Työpaikkana on oikeuskäytännössä puolestaan pidetty myös tilapäistä työskentelypaikkaa, esimerkiksi työnantajan näyttelyosastoa messuilla. Siten ei ole merkitystä sillä, kuka oikeudellisesti tarkastellen omistaa tai hallitsee työpaikkaa tai siellä olevaa tiettyä yksittäistä tilaa. Suurin osa Hakunilan varikon tiloista oli yhteisessä käytössä varikolla toimivien Concordian, Connex Helsingin ja Oy Liikenne Ab:n kesken. A:n työpaikkana oli jo useamman vuoden ajan ollut Hakunilan varikko.
Työtoveruutta ei voitu rajoittaa saman juridisen työnantajan palveluksessa olemiseen, vaan fyysisesti samalla työpaikalla ja samoissa tiloissa työskentelevät eri henkilöidenkin palveluksessa olevat työntekijät voivat olla toisiinsa nähden työtovereita työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 3-kohdan merkityksessä. A oli vielä kuusi päivää ennen työsopimuksen purkamiseen johtaneita tapahtumia ollut saman työnantajan palveluksessa kuin B. A:n toiminnan yhteys työsuhteeseen oli ollut ilmeinen. Sekä työpaikalla päihtyneenä esiintyminen että väkivallanteko olisivat kumpikin jo yksinään oikeuttaneet työnantajan purkamaan A:n työsopimuksen.
A:n käyttäytyminen oli ylittänyt selvästi rajan, jonka jälkeen työnantajalta ei enää kohtuudella voitu edellyttää työsuhteen jatkamista. Yhtiöllä oli siten ollut työsopimuslain 43 §:n ja irtisanomissuojasopimuksen mukainen oikeus purkaa A:n työsopimus.
Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että työnantaja olisi voinut ainoastaan irtisanoa A:n työsopimuksen, esitetty kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaa koskeva vaatimus oli määrältään oikea.
Esitetty 20 kuukauden palkkaa vastaava vahingonkorvausvaatimus oli kohtuuton ottaen huomioon ennen kaikkea A:n oma paheksuttava menettely ja sen antama aihe työsopimuksen päättämiseen, A:n lyhyeksi jäänyt työttömyysaika ja se, että A:n työsuhde kuultavayhtiössä oli ehtinyt kestää purkamiseen johtaneeseen tapahtumaan mennessä vain kuusi päivää. Työnantaja oli toiminut työsopimuksen päättämismenettelyssä työsopimuslain ja irtisanomissuojasopimuksen määräysten mukaisesti.
Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. Työnantajaliitto oli saanut tietää A:n työsopimuksen päättämisestä ja siihen johtaneista tapahtumista vasta jälkikäteen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja työsopimuksen purkaminen
A on ollut Concordia Bus Finland Oy Ab:n palveluksessa linja-autonkuljettajana 1.1.2000 lukien, jolloin hän on siirtynyt tähän yhtiöön vastaavista tehtävistä samalla varikolla Vantaan Hakunilassa toimineesta Connex Helsinki Oy:stä.
Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen 7.1.2000 tuolloin voimassa olleen työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella. A oli 6.1.2000 työajan ulkopuolella tullut varikon päivystystiloihin alkoholia nauttineena ja pahoinpidellyt siellä Connex Helsinki Oy:n palveluksessa olevaa autonkuljettaja B:tä käymällä tähän käsiksi ja lyömällä ja potkimalla.
Työsopimuksen päättämisperusteista esitetty selvitys
A on työtuomioistuimessa kuultuna myöntänyt menetelleensä edellä todetulla tavalla. Hän ei kertomansa mukaan ollut mennyt tapaamaan B:tä vaan erästä ajomestaria, joka kuitenkaan ei ollut työvuorossa. Sattumalta tapaamansa B:n kanssa oli syntynyt sanaharkkaa sen vuoksi, että A:n saaman tiedon mukaan B oli levittänyt työpaikalla perätöntä huhua A:n syyllistymisestä rattijuopumukseen ja ajokortin menettämisestä. A oli soittanut B:lle seuraavana aamuna ja sopinut asian.
Toisaalta työtuomioistuimelle todisteena esitetyn AKT:n toimitsijan laatiman tapahtumaselvityksen mukaan A oli mennyt varikolle nimenomaisena tarkoituksenaan selvittää B:n kanssa välejään.
B samoin kuin varikolla päivystäjänä toiminut linja-autonkuljettaja C ja saapuvilla ollut linja-autonkuljettaja D ovat työtuomioistuimessa kuultaessa vahvistaneet osaltaan tapahtumien kulun päivystyshuoneessa edellä todetun mukaiseksi. C oli B:n pyynnöstä ilmoittanut asiasta poliisille, mutta ilmoitus oli peruutettu tilanteen rauhoituttua ja A:n poistuttua varikolta. B oli kyennyt pahoinpitelystä huolimatta lähtemään työvuorolleen. Hän oli käynyt seuraavana päivänä lääkärissä tarkistuttamassa pahoinpitelystä saamansa vammat, jotka olivat lieviä.
Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan pahoinpitely tapahtui Hakunilan varikolla päivystystiloissa, jotka ovat Concordia Bus Finland Oy Ab:n, Connex Helsinki Oy:n ja Oy Liikenne Ab:n yhteiskäytössä. Näiden yhtiöiden palveluksessa olevat kuljettajat ilmoittautuvat siellä työvuorolleen ja siellä muun muassa säilytetään rahastusvälineitä ja ajopäiväkirjoja.
Varikon yhteydessä on lepotiloja, joissa kuljettajat saattoivat tarvittaessa yöpyä. Näissä tiloissa oleskelevien alkoholin käyttöä ei erityisesti ole valvottu, mutta muita häiritsevä käyttäytyminen on kiellettyä ja siihen on myös puututtu. Sen sijaan päivystystiloissa ei ole sallittua esiintyä päihtyneenä.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Sovellettavan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän sopimusta ilman vuoden 1970 työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta toistuvaa poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työsopimuslain 43 §:n 2 momentin mukaan työnantaja voi, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa sopimuksen muun muassa silloin, jos työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai tekee työtoverilleen väkivaltaa.
Työtuomioistuimen ratkaisu
A on esitetyn selvityksen mukaan esiintynyt 6.1.2000 noin kello 2 yöllä voimakkaasti päihtyneenä Hakunilan varikon päivystystilassa. Edellä todetun mukaisesti nämä tilat ovat olleet kuljettajien työtiloina muun muassa Concordia Bus Finland Oy Ab:n käytössä. Kyseisiä tiloja on siten pidettävä työsopimuslain edellä mainitun säännöksen tarkoittamassa mielessä A:n työpaikkana.
A ja B ovat vuoden 1999 loppuun olleet saman työnantajan Connex Helsinki Oy:n palveluksessa ja työskennelleet kumpikin Hakunilan varikolla. Vuoden 2000 alusta A:n ajaman linjan siirryttyä toisen samalla varikolla toimineen yhtiön eli Concordia Bus Finland Oy Ab:n hoidettavaksi myös A siirtyi tämän yhtiön palvelukseen. Vaikka A ja B ovat 6.1.2000 olleet muodollisesti eri työnantajien palveluksessa, he ovat kuitenkin työskennelleet edelleen samassa työyhteisössä ja samalla työpaikalla.
A on vapaa-ajallaan esiintynyt päihtyneenä työpaikallaan. A:n menettelystä annettu selvitys viittaa siihen, että A oli hakeutunut kyseisenä yönä työpaikalle nimenomaan selvittääkseen välejään B:n kanssa. Hän on pahoinpidellyt siellä B:tä ilman, että tämä osaltaan olisi antanut siihen mitään aihetta. Vaikka pahoinpitelystä B:lle aiheutuneet seuraukset ovat jääneet vähäisiksi, työtuomioistuin katsoo asiaan liittyviä seikkoja kokonaisuudessaan arvioiden, että työnantajalla on A:n menettelyn johdosta ollut irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen mukainen tärkeä syy purkaa tämän työsopimus.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Concordia Bus Finland Oy Ab ei siten ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään A:n työsopimuksen. A:lla ei näin ollen ole oikeutta kanteessa vaadittuihin korvauksiin. Myöskään Autoliikenteen Työnantajaliitto ei ole asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Concordia Bus Finland Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu ja sen hoitamisen edellyttämät toimenpiteet huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen korvauksen määräksi 4 000 markkaa.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2001/20010062
Paluuviite: 18. Päihteiden väärinkäyttö työsuhteen aikana