TT 2001-13 Työsopimuksen purkaminen – alkoholin nauttiminen työpaikalla

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2001-13 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista, syynä työntekijän nauttineen alkoholia työpaikalla.

Työntekijä oli esiintynyt työpaikalla päihtyneenä nautittuaan sinne tuomaansa olutta. Hän oli tällöin vaarantanut työturvallisuuttaan. Työnantaja ei ollut työpaikalla noudatettavien ohjeiden mukaan tässä tilanteessa velvollinen ohjaamaan työntekijää päihdeongelmaisille tarkoitettuun hoitoon. Sillä oli työntekijän menettelyn johdosta irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy päättää työsopimus. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 13

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

  • vahvistaa Hackman Designor Oy on menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään A:n työsuhteen 11.8.1999,
  • velvoittaa Hackman Designor Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkana lomakorvauksineen 31 211 markkaa laillisine korkoineen työsuhteen päättymisestä 11.8.1999 lukien,
  • velvoittaa Hackman Designor Oy:n korvaamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 224 215 markkaa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,
  • tuomitsee Yleisen Teollisuusliiton maksamaan Kemianliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
  • velvoittaa Yleisen Teollisuusliiton ja Hackman Designor Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet

A:n työsuhde Hackman Designor Oy:n Arabian tehtaalla oli alkanut 7.9.1992. Työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen 11.8.1999. Purkamisen perusteeksi työnantaja oli ilmoittanut A:n esiintymisen päihtyneenä työpaikalla. Lisäksi työnantaja oli vedonnut A:n jatkuvaan alkoholin käyttöön ja sen aiheuttamiin ongelmiin työsuorituksissa.

A oli tullut 11.8.1999 aamulla tavalliseen tapaansa työhön. Hän oli ruokatunnilla juonut kaksi pulloa olutta. Työnjohtaja oli kiinnittänyt A:han huomiota iltapäivän kahvitauon aikaan. A:ta oli kuultu ja keskusteluun olivat osallistuneet A:n lisäksi Arabian tehtaan pääluottamusmies, työterveyshuollon edustaja, A:n lähin esimies ja Designor-divisioonan henkilöstöpäällikkö. Pääluottamusmies oli esittänyt keskustelussa, että tapauksessa noudatettaisiin työsuojelutoimikunnan vahvistamaa, 14.3.1996 päivättyä ohjetta ”Päihdetapausten käsittely Arabian tehtaalla”. Työnantaja ei ollut toiminut ohjeen mukaan, vaan oli purkanut A:n työsopimuksen välittömästi.

Ohjetta päihdetapausten käsittelystä Arabian tehtaalla oli sovittu noudatettavaksi koko Hackman Designor Oy:n Arabian tehtaan organisaatiossa. Ohjeen mukaan työpaikalla päihtyneenä esiintyvä henkilö tai päihdyttäviä aineita nauttiva henkilö poistetaan heti työpaikalta. Kyseisen henkilön palattua työkykyisenä työhön järjestää esimies kyseessä olevan henkilön ja toimialueen luottamushenkilön kanssa tapaamisen, jossa henkilölle annetaan kirjallinen varoitus ja sovitaan jatkotoimenpiteestä. Edelleen ohjeen mukaan päihdeongelman ilmettyä työntekijän esimies sopii keskustelutilaisuudesta, johon osallistuvat työterveysaseman edustajat, asianomainen henkilö, esimies ja toimialueen luottamushenkilö. Työntekijän kanssa sovitaan noin puolen vuoden hoito-ohjelmasta ja seurannasta. Ohjeen mukaista menettelytapaa oli työpaikalla noudatettu kaikkien muiden alkoholin väärinkäyttöön liittyvien tapausten kohdalla. A oli näin ollen asetettu eriarvoiseen asemaan toisiin työntekijöihin nähden.

Yhtiön työterveyslääkärin lausunnon mukaan A:n sairauskertomuksessa oli kaksi merkintää vuodelta 1992 alkoholin käytöstä. Tämän jälkeen lausunnon mukaan alkoholin käyttö oli tullut esille vuonna 1997, jolloin työnjohtajaa oli arveluttanut teettää A:lla työtä iltavuorossa epäilemänsä alkoholiongelman vuoksi. Kuitenkaan A:lle ei ollut koko hänen työsuhteensa aikana annettu huomautuksia tai varoituksia. Myöskään A:n esimiehelle ei ollut tehty ilmoituksia tai esityksiä väitetyn päihdeongelman vuoksi. Mitään keskustelua hoitoonohjauksen tarpeellisuudesta ei A:n kanssa ollut missään vaiheessa käyty.

A ei ollut millään konkreettisella tavalla vaarantanut omaa tai toisten turvallisuutta työpaikalla, joten yhtiöllä ei ollut työsopimuslain 43 §:n mukaista tärkeää syytä purkaa A:n työsopimusta. Yhtiöllä ei myöskään ollut ollut työsopimuslain 37 §:ssä edellytettyä erityisen painavaa syytä irtisanoa työsopimusta. A:n työsopimuksen purkaessaan yhtiö oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Yleinen Teollisuusliitto oli saanut tiedon A:n työsopimuksen purkamisesta, mutta se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työsuhteen palauttamiseksi eikä selvittänyt pääluottamusmiehen ja työntekijäliiton kanssa mahdollisuuksia työsuhteen jatkamiseksi. Liitto oli näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Yleinen Teollisuusliitto on vastauksessaan, johon Hackman Designor Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Yleinen Teollisuusliitto on lisäksi vaatinut Kemianliiton velvoittamista korvaamaan Yleisen Teollisuusliiton ja Hackman Designor Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A työskenteli yhtiön Arabian tuotantolaitoksilla kuppiosastolla huoltomiehenä. Kuppivalmistusalueella oli kaksi koneellista kuppien muovauslinjaa, ruiskumaalauslinjan tyyppinen lasituskone, kaksi korvavalurataa sekä kuusi paineilmakäyttöistä korvaleikkuria. Muovauslinjoissa oli kummassakin kaksi suurella nopeudella pyörivää kuumaa muovausterää, jotka muovasivat kupit nopeasti pyöriviin kipsimuotteihin. Muovausyksikössä oli terävät massaleikkurit, jotka leikkasivat muovausterän ja muotin välistä pusertuvan ylimääräisen massan pois. Kipsimuotit liikkuivat ketjuradalla muovausyksikön alle ja edelleen kuivaamoon. Esikuivatut kupit siirrettiin paineilmatoimisten vipuvarsien avulla muoteista pyöröpöydälle, jossa kuppien reunat viimeisteltiin pyörivien sienien avulla ja kuppeihin kiinnitettiin korvat. Pyöröpöydältä kuljetinrata vei kupit viimeistelyradalle ja edelleen siirrettäväksi jälkikuivaamoon.

Muovauslinjassa oli paljon pyöriviä osia ja liikkuvia vipuvarsia, joita jouduttiin ajonkin aikana säätämään. Säätö- ja huoltotyöt kuuluivat osittain huoltomiehelle ja varsinkin mallinvaihtotilanteessa, jolloin linjaan vaihdettiin muovausterät ja muotit ja siirtolaitteisto säädettiin uudelleen, oli huoltomiehen osallistuminen näihin töihin välttämätöntä. Huolimattomuus ja tarkkaavaisuuden laiminlyöminen voivat johtaa vakaviin tapaturmiin henkilölle itselleen ja muille linjassa työskenteleville. Tämän lisäksi aineellisten vahinkojen riski oli ilmiselvä. Alueella oli myös vilkas trukkiliikenne. Kuppiosastolla oli viime vuosien aikana sattunut 13 työtapaturmaa, joista kaksi oli tapahtunut A:lle. A oli joitakin vuosia sitten loukannut vasemman silmänsä, kun siihen oli roiskunut valumassaa hänen ollessaan vaihtamassa paineilmaletkua. Tämä oli osoitus A:n työtehtävissä olevista turvallisuusriskeistä.

Osaston luottamusmies ja eräs kuppiosaston työntekijä olivat havainneet 11.8.1999 puolen päivän aikaan A:n olevan juopuneena työpaikalla. Humalatila oli näkynyt selvästi A:n riehakkaasta käyttäytymisestä ja alkoholin hajusta. A:lla oli ollut kaljakassi tupakkahuoneessa ja hän oli juonut useita pulloja olutta. Luottamusmies ja kyseinen työntekijä olivat kertoneet asiasta yhtiön työnjohtajalle, joka puolestaan oli välittömästi ottanut yhteyttä omaan esimieheensä linjapäällikköön. Työnjohtaja ja linjapäällikkö olivat havainneet A:n olevan selvästi humalassa. Tämän johdosta linjapäällikkö oli pyytänyt A:ta mukaansa työterveysasemalle selvittämään asiaa. Mainittujen henkilöiden lisäksi työterveysasemalla olivat olleet työterveyshoitaja, pääluottamusmies ja myöhemmin paikalle kutsuttu henkilöstöpäällikkö.

Työterveysasemalla A myönsi juoneensa työpäivän aikana muutaman oluen ja hänen ulkomuotonsa oli vaikuttanut kaikkien paikalla olijoiden mielestä tokkuraiselta ja hän oli selvästi haissut alkoholille. A kieltäytyi lähtemästä lääkäriasemalle verinäytteen ottamista varten. Tämän jälkeen yhtiö oli purkanut A:n työsuhteen työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 2 kohdan perusteella.

A ei ollut yksinomaan rikkonut kieltoa esiintyä työpaikalla päihtyneenä tai nauttia alkoholia työpaikalla, vaan tämän lisäksi hän oli vaarantanut työturvallisuutta työpaikalla. Hän oli vielä lisännyt tapaturmariskiä nauttimalla alkoholia työpaikalla ja aikaansaattaen näin tietoisesti humalatilansa vahvistumisen ja oman työkykynsä heikentymisen sekä turvallisuuden vähentymisen työpaikalla. A:n käyttäytyminen kokonaisuudessaan osoitti välinpitämättömyyttä annettujen työohjeiden ja työturvallisuutta kohtaan.

Yhtiössä oli voimassa ohje päihdetapausten käsittelystä Arabian tehtaalla. Sen mukaan työsopimus oli mahdollista purkaa heti, jos työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita. Ohje ei siten asettanut estettä purkaa A:n työsuhde.

A:lla oli vuosien varrella ollut lisääntyvästi sairauspoissaoloja, joista osa oli johtunut tapaturmista ja sairauksista, jotka liittyivät alkoholin suurkulutukseen. Työterveysasemalla asiaan oli kiinnitetty huomiota ja pyritty keskustelemaan terveysongelmista. A ei ollut kuitenkaan myöntänyt alkoholiongelman olemassaoloa eikä ollut halunnut osallistua hoitoon. Näin ollen varoituksen antaminen ja hoitoonohjaaminen eivät olisi olleet käyttökelpoisia keinoja ratkaista ongelmaa A:n tapauksessa. Itse asiassa A:n tapauksessa kysymys oli täysin rinnasteisesta tilanteesta, jossa henkilö ei noudattanut hoito-ohjeita, jolloin työnantajalla ohjeiden mukaan olisi oikeus myös purkaa työsopimus.

Yhtiön tiedossa ei ollut A:n tapausta vastaavia tapauksia, joissa henkilö olisi nauttinut työpaikalla sinne tuomiaan alkoholijuomia ja olisi päihtyneenä varantanut työturvallisuutta ja joissa työntekijä olisi työsopimusta purkamatta ohjattu hoitoon. Sitä vastoin 1990-luvun alussa oli yhtiön erään työntekijän työsuhde välittömästi purettu hänen esiinnyttyään päihtyneenä työpaikalla. Yleensä hoitoonohjaus oli tullut kysymykseen tilanteessa, jossa työntekijällä oli paljon alkoholinkäytöstä johtuneita poissaoloja.

A oli nauttinut alkoholia työpaikalla ja esiintynyt siellä työsopimuslain tarkoittamalla tavalla päihtyneenä vaarantaen samalla omaa sekä työtovereidensa työturvallisuutta. Ottaen huomioon yhtiön sisäiset ohjeet ja menettelyn vastaavissa tapauksissa aikaisemmin yhtiöllä oli ollut oikeus työsopimuslain 43 §:n nojalla purkaa A:n työsopimus. Joka tapauksessa yhtiöllä oli ollut oikeus se irtisanoa. Mikäli työtuomioistuin katsoisi, ettei yhtiöllä olisi ollut oikeutta edes irtisanoa työsopimusta, mahdollista korvausta määrättäessä vähentävänä seikkana tulee ottaa huomioon A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen, hänen työsuhteensa suhteellisen lyhyt kesto sekä hänen työttömyyskassalta saamansa työttömyyspäivärahat.

Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa. Asia oli tullut työnantajaliiton tietoon vasta A:n työsopimuksen päättämisen jälkeen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja työsopimuksen purkaminen

A on ollut Hackman Designor Oy:n palveluksessa vuodesta 1992. Hän on työskennellyt yhtiön Arabian tehtaalla kuppivalmistusosastolla huoltomiehenä. Kuppivalmistusalueella on kaksi koneellista kuppien muovauslinjaa, lasituskone, kaksi korvavalurataa ja kuusi paineilmakäyttöistä korvaleikkuria. Huoltomiehen tehtäviin kuuluu kuppivalmistusalueen koneiden ja laitteiden huolto- ja säätötehtävät samoin kuin laitteissa käytettävien osien ja työkalujen huolto ja kunnostus.

Yhtiö on 11.8.1999 purkanut A:n työsopimuksen. A oli työnantajan mukaan nauttinut työpaikalla sinne tuomaansa alkoholia, esiintynyt siellä päihtyneenä ja vaarantanut omaa ja toisten työntekijöiden työturvallisuutta.

Työsopimuksen purkamisperusteet

Työtuomioistuimessa on A:n päihtymyksestä ja työturvallisuuden vaarantumisesta kuultu todistajina koneenhoitaja B:tä ja kuppiosaston työntekijää C:tä, A:n esimiehenä toiminutta työnjohtajaa D:tä ja kuppivalmistusalueen silloista linjapäällikköä E:tä sekä pääluottamusmies F:ää. Kaikki mainitut todistajat ovat kertoneet havainneensa A:ssa merkkejä alkoholin nauttimisesta. Todistajien kertoman mukaan tämä oli ollut todettavissa muun muassa A:n olemuksesta, muuttuneesta käyttäytymisestä, agressiivisuudesta ja alkoholin hajusta. Todistajien mukaan A oli itsekin myöntänyt nauttineensa päivän kuluessa muutaman oluen työpaikan tupakkahuoneessa. A oli kieltäytynyt lähtemästä verikokeeseen, jota työnantaja oli esittänyt ennen työsopimuksen purkamista.

A, joka toimi osaston luottamusmiehenä, on lisäksi kertonut, että hän ja C olivat havainneet 11.8.1999 hieman ennen kello 11 A:n olevan kuppivalmistusosastolla alkoholia nauttineena. A oli tuolloin jostakin syystä kiivennyt jakkaralle ja kurkotellut liikkuvan, kuppeja kuivaamoon siirtävän hihnan yli. Kiipeäminen käynnissä olleen koneen yläpuolelle oli muodostanut työturvallisuutta vaarantavan tilanteen, johon todistajan ja C:n mielestä oli puututtava. Tämän vuoksi asiasta oli ilmoitettu työnjohtaja D:lle. A:n mukaan kuppivalmistuslinjat ovat pitkiä linjoja, joissa on erilaisia liikkuvia osia. Työskentely näillä linjoilla edellyttää varovaisuutta. A joutui satunnaisesti työskentelemään koneenhoitajana näillä linjoilla.

C on kertonut työturvallisuuden vaarantumisesta samansuuntaisesti kuin B. A oli keskustellut työnjohdon kanssa kuljetinhihnan korjauksesta ja siinä yhteydessä kiivennyt kuppeja kuivaamoon siirtävän hihnan yläpuolelle. Työpaikan työturvallisuusohjeet kielsivät työntekijöitä kiipeämästä koneiden päälle niiden ollessa käynnissä. C:n mukaan A:n työtehtävät eivät sinänsä olleet sen vaarallisempia kuin muidenkaan työntekijöiden tehtävät.

E:n kertoman mukaan huoltomiehen tehtäviin kuuluu koneiden huolto ja kunnossapito samoin kuin työkalujen ja -tarvikkeiden kunnossapito. Huolto-, korjaus- ja säätötyöt tehdään koneiden ollessa pysähdyksissä, mutta hienosäätö tehdään koneiden käydessä. Huoltomiehen toimenkuvaan kuuluu avustaa koneenhoitajaa näissä tehtävissä. Työturvallisuusriskit liittyivät lähinnä koneiden hienosäätövaiheeseen tehtäessä säätöjä liikkuvien koneenosien lähellä. Huolimattomuus voi todistajan mukaan johtaa vakaviin tapaturmiin.

F:n kertoman mukaan A oli yleishuoltomies, joka huolehti siitä, että työvälineet olivat paikoillaan, teki korvaleikkureiden säätöjä ja osallistui koneenhoitajan apuna mallien vaihtamiseen. F:n käsityksen mukaan A:n työ ei ollut erityisen vaarallista, koska hän ei juurikaan osallistunut hienosäätöön, joka tehtiin koneen käydessä.

Esitetty selvitys osoittaa, että A oli tuonut alkoholia työpaikalle ja nauttinut sitä siellä työaikana siinä määrin, että hän on ollut työpaikalla päihtyneenä. Kuppivalmistusosastolla päihtyneenä esiintyminen on työpaikan olosuhteista esitetty selvitys huomioon ottaen ollut omiaan vaarantamaan työturvallisuutta. Kurkottaessaan päihtyneenä yli käynnissä olleen valmistuslinjan A on vaarantanut erityisesti omaa työturvallisuuttaan.

Hoitoonohjausjärjestelmä

Yhtiön Arabian tehtaalla noudatetaan 14.3.1996 hyväksyttyjä ohjeita päihdetapausten käsittelystä. Ohjeiden mukaan työpaikalla päihtyneenä esiintyvä tai päihdyttäviä aineita nauttiva henkilö poistetaan heti työpaikalta. Edelleen kyseisen henkilön palattua työkykyisenä työhön järjestää esimies ko. henkilön ja toimialueen luottamushenkilön kanssa tapaamisen. Tilaisuudessa henkilölle annetaan kirjallinen varoitus ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Ohjeessa on lisäksi todettu, että työsopimuslain 43 §:n 2 momentin mukaan työsopimus voidaan purkaa heti, jos työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita.

F:n kertoman mukaan työnantaja oli yhtiön hoitoonohjausohjeita laadittaessa vaatinut niihin lisättäväksi työsuhteen purkamista koskevan kohdan. Sen perusteella työsuhteen purkaminen olisi mahdollista esimerkiksi siinä tapauksessa, että työntekijä olisi työpaikalla törkeässä humalatilassa. F:n tiedossa oli viime vuosilta ainakin kolme aikaisempaa tapausta, joissa työntekijä oli esiintynyt työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena ja joissa työnantaja ei ollut välittömästi purkanut työsopimusta. Niissä tapauksissa työntekijä oli tullut työpaikalle alkoholia nauttineena, joskaan ei ollut nauttinut alkoholia työpaikalla. Työntekijöitä oli kehotettu poistumaan työpaikalta ja asiaan oli palattu seuraavana päivänä. Sen sijaan A:n työsopimuksen purkamisen jälkeen oli ollut vastaava tapaus, jossa työntekijä oli nauttinut työpaikalla alkoholia ja jossa työsopimus oli purettu.

Todistajana kuultu työterveyshoitaja G on kertonut, että A:n kanssa oli useaan otteeseen pyritty keskustelemaan hänen alkoholin käytöstään. A oli kuitenkin aina kieltäytynyt asiasta keskustelemasta. Hoitoonohjausmenettelyä ei ollut voitu käynnistää A:n kiellettyä koko ongelman olemassaolon. Tehtaalla oli ollut lukuisia muitakin päihteiden ongelmakäyttötapauksia. Niissä oli todistajan mukaan aina menetelty hoitoonohjaussopimuksen mukaisesti.

Esitetty selvitys osoittaa, että hyväksyessään ohjeet päihdetapausten käsittelystä työnantaja oli halunnut pidättää itsellään oikeuden päättää työsopimus työsopimuslain 43 §:n 2 momentin perusteella. Ohjeiden hyväksymisen jälkeen ei ole näytetty muodostuneen käytäntöä, joka osoittaisi työnantajan tarkoittaneen luopua tästä oikeudestaan tai olisi siitä tosiasiallisestikaan luopunut. A:n tapaukseen rinnastettavia tapauksia, joissa työntekijä olisi esiintynyt työpaikalla päihtyneenä nautittuaan siellä alkoholia, ei ollut tiettävästi aiemmin esiintynyt ja A:n työsopimuksen purkamisen jälkeen työnantaja oli vastaavassa tapauksessa purkanut työsopimuksen.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sopimuksen mukaan myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuslain 43 §:n 1 momentin mukaan työsopimus voidaan purkaa, jos tärkeä syy sitä vaatii. Tällaisena syynä pidetään kysymyksessä olevan lainkohdan mukaan sellaista toisen asianosaisen laiminlyöntiä tai käyttäytymistä, jonka johdosta toiselta ei voida kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista. Saman pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan työnantaja voi, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa työsopimuksen, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai esiintyy siellä päihtyneenä tai siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita.

Arabian tehtaalla noudatettavien päihdetapausten käsittelyohjeiden nimenomaisen määräyksen mukaan työnantajalla on työsopimuslain 43 §:n mukainen oikeus purkaa työsopimus, jos työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita. A oli nauttinut työpaikalla sinne tuomaansa olutta seurauksella, että hän oli päihtynyt. Hän oli tällöin vaarantanut erityisesti omaa työturvallisuuttaan. A:n työtehtävät kuppivalmistusalueella samoin kuin alueen olosuhteet ovat muutoinkin olleet sellaiset, että alkoholin vaikutuksen alaisena työskentely on ollut omiaan vaarantamaan työturvallisuutta. Työnantajalla on A:n menettelyn johdosta ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy hänen työsuhteensa päättämiseen.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Hackman Designor Oy ei siten ole A:n työsopimuksen purkaessaan menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. A:lla ei näin ollen ole oikeutta vaatimiinsa korvauksiin. Edellä lausuttu huomioon ottaen myöskään Yleinen Teollisuusliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Työtuomioistuimen ratkaisu
Oikeudenkäyntikulut

Kemianliitto on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla korvaamaan Yleisen Teollisuusliiton ja Hackman Designor Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laadun, sen vaatimat toimenpiteet ja siitä aiheutuneet kustannukset kohtuullisena kulujen määränä on pidettävä 4 000 markkaa.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2001/20010013