KKO 1990:52

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 1990:52 koskien koeaikaa.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kotkan raastuvanoikeuden päätös 16.5.1988

A:n RKP-Rovaniemen Konepaja Ky:tä ja sen vastuunalaista yhtiömiestä B:tä vastaan ajamasta kanteesta raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että yhtiön edustajana toiminut C ja A olivat elokuussa 1987 tehneet työsopimuksen, jonka mukaan A tuli toimimaan metallimiehenä yhtiön konepajalla Kotkassa. A oli ollut konepajalla työssä 28 markan tuntipalkoin 1.9.-12.10.1987. Viimeksi mainittuna päivänä C oli purkanut sopimuksen koeaikaa koskevien määräysten perusteella.

A oli kiistänyt sopimuksen koeaikaisuuden ja mikäli siitä olisi sovittukin, yhtiö oli kuitenkin päättänyt työsuhteen epäasiallisella perusteella eli lain vastaisesti. Näillä perusteilla A oli vaatinut irtisanomisajan palkkaa ja vuosilomakorvausta.

Työsopimuslain 3 §:n mukaan osa työsopimuksen voimassaoloajasta voitiin sopia erityiseksi, enintään neljä kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voitiin molemmin puolin purkaa.

C oli raastuvanoikeudessa todistajana kuultuna kertonut sopineensa A:n kanssa muun muassa, että tämä tuli töihin nykyisen työsopimuslain mukaisesti ja sen mukaisella koe- ja irtisanomisajalla. Hän ei ollut varma, oliko hän ilmoittanut A:lle koeajan pituuden, mutta joka tapauksessa hän oli sanonut, että koeaika oli lain mukainen, ja olettanut A:n ilman muuta tietävän lain mukaisen koeajan olevan neljä kuukautta. C oli edelleen kertonut, että kun A oli todettu ammattitaidottomaksi, oli hän purkanut sopimuksen. Jutussa myös todistajana kuultu X oli kertonut, että A oli otettu kokeeksi työhön ja ettei hänen ammattitaitonsa riittänyt siihen. X:n kuullen ei ollut puhuttu koeajan pituudesta.

Selostetun perusteella raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli ollut tietoinen C:n tarkoituksesta palkata hänet koeajaksi. Tätä koskevaan pätevään sopimukseen kuitenkin kuului, että myös koeajan pituudesta oli sovittava täsmällisesti ja sen oli oltava sama kummallekin sopijapuolelle. C:n viittaus työsopimuslain mukaiseen koeaikaan ei täyttänyt tätä täsmällisyyden vaatimusta. Näin ollen raastuvanoikeus on katsonut, ettei yhtiön väittämää koeaikaista sopimusta ollut tehty lain mukaisella tavalla ja että niin ollen sopimukseen oli sovellettava toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia koskevia määräyksiä. Tämän vuoksi A:lla oli oikeus saada vaatimansa palkka irtisanomisajalta ja vuosilomakorvaus.

Näillä perusteilla raastuvanoikeus on velvoittanut RKPRovaniemen Konepaja Ky:n ja yhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen B:n yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkan 9.520 markkaa ja vuosilomakorvauksen 868 markkaa eli yhteensä 10.388 markkaa 16 prosentin korkoineen, koska määrät olisi pitänyt suorittaa jo työsuhteen päättyessä, 12.10.1987 lähtien.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 31.5.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi RKP-Rovaniemen Konepaja Ky ja B valittamalla olivat saattaneet asian, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan.

RKP-Rovaniemen Konepaja Ky ja B on velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n vastauskulut 1.000 markalla 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä 31.5.1989 lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Kommandiittiyhtiölle on myönnetty valituslupa 27.9.1989. Yhtiö on vaatinut, että Korkein oikeus kumoten hovioikeuden tuomion hylkää A:n kanteen kokonaisuudessaan sekä velvoittaa hänet korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomiosta lukien. A on antanut pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.4.1990

Perustelut

RKP-Rovaniemen Konepaja Ky:n ja A:n välillä on raastuvanoikeuden päätöksessä selostetulla tavalla solmittu työsopimus koeajalla työsopimuslain mukaan, mainitsematta erikseen koeajan pituutta. Korkein oikeus katsoo, että viittaus ”työsopimuslain mukaiseen koeaikaan” tarkoittaa kun muuta ei ole selvitetty, lain 3 §:ssä mainittua koeajan enimmäisaikaa neljää kuukautta. Tämän vuoksi RKPRovaniemen Konepaja Ky:llä on ollut oikeus sovitun koeajan kuluessa purkaa työsopimus, kun purkaminen ei ole tapahtunut epäasiallisilla perusteilla.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin (13.3.1964/133) ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan yhtiö ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Koska A on hävinnyt jutun Korkeimmassa oikeudessa, hänen tulee korvata kommandiittiyhtiön kulut täällä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan RKP-Rovaniemen Konepaja Ky:n osalta ja yhtiö vapautetaan velvollisuudesta suorittaa A:lle korvausta, joka jää B:n yksin vastattavaksi.

A velvoitetaan suorittamaan yhtiölle korvaukseksi sillä täällä olleista kuluista 1.600 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/