Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT 2007-94 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen siitä että oli mahdollisesti pitkittänyt sairauslomaansa tekemällä remonttia asunnossaan.
Työnantajan edustajat olivat tavoittaneet sairauslomalla olleen mattomiehen tämän omistamasta asunnosta, jossa oli tehty remonttia. Samana päivänä tehtyä työsuhteen purkamista perusteltiin sillä, että työntekijä oli käyttänyt väärin sairauslomaoikeutta hakeutumalla sairauslomalle perusteetta ja että työntekijä oli vähintään pitkittänyt toipumistaan työskentelemällä sairausloman aikana.
Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijä olisi hakeutunut perusteetta sairauslomalle. Työntekijän katsottiin ainakin jossakin määrin osallistuneen asunnon remonttitöihin sairauslomansa aikana, mutta ottaen huomioon kyseessä olleen sairauden tavanomainen toipumisaika, työnantajalla ei vielä purkuajankohtana ollut perusteita katsoa työntekijän aiheuttaneen sairautensa pitkittymistä. Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksessa edellytettyä työsopimuslain mukaista erittäin painavaa syytä purkaa työsopimusta. Yrityksen työntekijät eivät olleet antaneet työehtosopimuksen edellyttämää suostumusta työsuojeluvaltuutettuna toimineen mattomiehen irtisanomiselle, joten työnantajalla ei ollut myöskään perusteita työntekijän irtisanomiselle.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 94
KANNE
Vaatimukset
Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että Uusmatto Oy on rikkonut irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla solmitun sopimuksen 3 §:ssä sovittuja irtisanomisaikoja, työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta lattianpäällystysalan yrityksissä solmitun sopimuksen 12 §:n työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä, työsuojelun valvonnasta sekä työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 5 luvun 37 §:n mukaista työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa ja työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä päättämällä perusteettomasti työsuojeluvaltuutetun A:n työsopimuksen,
- velvoittaa Uusmatto Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden palkkaa vastaavat 99.691,20 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 29.11.2006 lukien,
- velvoittaa Uusmatto Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 12.364,80 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 29.11.2006 lukien,
- velvoittaa Lattian- ja seinänpäällystysliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
- velvoittaa Uusmatto Oy:n ja Lattian- ja seinänpäällystysliitto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
A oli toiminut Uusmatto Oy:n palveluksessa 4.11.1985 alkaen. Hän oli sairauslomalla polven limapussin tulehduksen vuoksi 21.11. – 26.11.2006 ja sairauslomaa jatkettiin 27.11. ja 3.12.2006 väliseksi ajaksi. Toimitusjohtaja B ja myyntipäällikkö C tulivat sairausloman aikana 29.11.2006 A:n omistamalle kerrostaloasunnolle, jossa tehtiin remonttia. Tavattuaan A:n sieltä työhaalarit päällä toimitusjohtaja oli määrännyt tämän samantien työpaikalle ja purkanut siellä A:n työsopimuksen. Purkamisen syyksi oli ilmoitettu luottamuspula, koska A oli työskennellyt sairausloman aikana.
A oli aidosti työkyvytön eikä hän myöskään pitkittänyt sairauslomaa menettelemällä hoito-ohjeiden vastaisesti. A ei työskennellyt sairauslomiensa aikana. Hänellä oli remontoitavassa asunnossa haalarit päällä vain siisteyssyistä. Tosiasiallinen syy työsopimuksen päättämiselle oli A:n toiminta työsuojeluvaltuutettuna ja edunvalvonnassa ja erityisesti hänen toimintansa työnantajan ajamia palkan alennuksia vastaan sekä esittämänsä kritiikki siitä, että hän ei ollut päässyt työnantajan korvauspiiriin kuuluviin työsuojeluvaltuutettujen koulutustilaisuuksiin. A:n työsopimuksen päättämiselle ei ollut hänen edustamiensa työntekijöiden suostumusta.
Työnantajalla ei ollut perustetta purkaa tai edes irtisanoa A:n työsopimusta (ks. myös TT 2001-37). Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavaa korvausta korottavana seikkana tuli ottaa huomioon A:n työttömyys ja siitä johtuva ansion menetys, hänen työsuhteensa pituus, kuulemisvelvollisuuden laiminlyöminen sekä työehtosopimuksen mukaisten oikeuksien loukkaaminen.
A:n työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, joten tapaukseen tulee soveltaa 16 viikon irtisanomisaikaa.
Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on rikkonut valvontavelvollisuutensa, koska se ei välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi, vaan on päinvastoin asettunut tukemaan työnantajan menettelyä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Lattian- ja seinänpäällystysliitto ry ja Uusmatto Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että se hylätään. Lisäksi Lattian- ja seinänpäällystysliitto ry ja Uusmatto Oy ovat vaatineet, että Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
A oli törkeästi rikkonut lojaliteettivelvoitettaan työnantajaa kohtaan. Työnantajan kieltäydyttyä A:n pyytämästä lomautuksesta tämä hankkiutui perusteetta sairauslomalle ja työskenteli sen aikana omistamansa asunto-osakkeen remontointitöissä. A käytti törkeästi väärin sairauslomaoikeutta ja joka tapauksessa menetteli törkeästi vastoin hoito-ohjeita. Lisäksi hän oli lainannut luvatta yhtiön remonttitarvikkeita omalle työmaalleen
A:n työskentelyä huoneistossaan voidaan verrata toisen työn ottamiseen sairausloman aikana. A on tahallisesti rikkonut velvoitteitaan työnantajaa kohtaan niin törkeästi, ettei edellytyksiä työsuhteen jatkamiselle enää ollut (ks. myös KKO 1987:56). Sairausloman tarkoituksena on työntekijän työkyvyn palauttaminen. Työntekijä ei saa vaarantaa toipumistaan sairausloman aikaisella käyttäytymisellään, eikä hän saa myöskään laiminlyödä hoito-ohjeita. Polven limapussin tulehdus vaatii lepoa.
Rakennusliiton kanteessa todellisina työsuhteen päättämisperusteina esitetyt syyt ovat katteettomia. Kurssi, jolle työsuojeluvaltuutettu A oli halunnut osallistua, ei ollut liittojen yhteisesti hyväksymä ja työnantaja kehotti A:ta hakeutumaan liittojen hyväksymälle kurssille. Uusmatto Oy:ssä ei ole koskaan alennettu palkkoja, eikä tällaista ole edes suunniteltu.
Siinäkin tapauksessa, että A:lla katsottaisiin olevan oikeus vahingonkorvaukseen, minimikorvaus on riittävä. A on aiheuttanut työsuhteen päättymisen ainakin osittain omalla menettelyllään ja työnantaja oli ennen purkamista antanut A:lle tilaisuuden ilmaista kantansa työsuhteen päättämisen perusteista.
Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on saanut tietää tapauksesta vasta A:n työsuhteen päättymisen jälkeen. Liitto ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan. Kanteessa esitetyt vaatimukset on laskettu määrällisesti oikein.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen päättäminen
Uusmatto Oy:n palveluksessa vuodesta 1985 olleelle mattomies A:lle määrättiin polven limapussin tulehduksen aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella sairauslomaa ajalle 21.11.- 26.11.2006 ja edelleen ajalle 27.11. – 3.12.2006. Työnantajan edustajat tapasivat A:n 29.11.2006 työhaalarit päällä tämän omistamasta asuinhuoneistosta, jossa oli käynnissä remontti. Toimitusjohtaja purki samana päivänä A:n työsopimuksen. Purkamista on perusteltu sillä, että A oli törkeästi väärinkäyttänyt sairauslomaoikeuttaan hakeutumalla sairauslomalle perusteetta ja työskentelemällä sairauslomansa aikana ansiotarkoituksessa omistamassaan sijoitusasunnossa. Joka tapauksessa A oli ainakin pitkittänyt työkyvyttömyyttään työskentelemällä sairauslomansa aikana hoito-ohjeiden vastaisesti. Lisäksi A oli luvatta käyttänyt työmaallaan työnantajalle kuuluvia työvälineitä.
Työsopimuksen päättyessä A toimi työsuojeluvaltuutettuna.
Kantaja Rakennusliitto ry on pitänyt työsopimuksen purkamista perusteettomana katsoen sen tosiasiallisesti johtuneen A:n toiminnasta työsuojeluvaltuutettuna ja suunniteltujen palkanalennusten vastustamisesta.
Todistelu
Asianosaiset ovat kirjallisina todisteina vedonneet A:n kahteen sairauslomatodistukseen ja polven limapussin tulehduksen hoito-ohjeistukseen sekä muihin pääkäsittely- ja valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Pääkäsittelyssä on työnantajapuolen nimeämänä kuultu B:tä, D:tä, C:tä E:tä ja F:ää. Työntekijäpuolen nimeämänä on kuultu A:ta, G:tä, H:ta, I:tä sekä J:tä.
A:n työkyvyttömyys 21.-29.11.2006
Uusmatto Oy:n toimitusjohtaja B on kertonut, että A oli työsuhteensa aikana ja työnantajan tieten remontoinut omaan lukuunsa useita asuinhuoneistoja ja rakentanut muutamia omakotitaloja myyntiä varten. A oli aiemmin omasta pyynnöstään lomautettu useita kertoja näitä projekteja varten. Alkusyksyllä 2006 A oli jouduttu lomauttamaan tuotannollisilla syillä. A oli työsuojeluvaltuutetun asemaansa vedoten riitauttanut lomautuksen ja liittojen välisten neuvottelujen jälkeen A oli kutsuttu takaisin töihin. Pian tämän jälkeen A oli jälleen pyytänyt lomautusta omaa työmaataan varten, mihin ei voitu edeltävän riitauttamisen vuoksi suostua. Muutama viikko tämän jälkeen A oli hakeutunut sairauslomalle. Työnantajalle oli syntynyt epäily työkyvyttömyyden perusteista.
Kirjallisena todisteena esitetyistä työkyvyttömyystodistuksista 20.11.2006 ja 27.11.2006 ilmenee, että A:n työkykyä alentavaksi sairaudeksi on merkitty koodi M70.5 ja toteamus Bursitis genu l.sin, eli hän on sairastanut vasemman polven limapussin tulehdusta.
A on kertonut, että hänellä oli kipuja vasemmassa polvessa noin viikon ajan ennen sairauslomalle hakeutumista. Polvi ei oireillut kävellessä, mutta se ei kestänyt polvillaan työskentelyä. Ensimmäisen viikon mittaisen sairausloman päätyttyä A meni uudelleen lääkäriin, koska vaiva ei parantunut.
Työterveyslääkärinä noin 10 vuotta työskennellyt F on kertonut, että polven limapussin tulehdus aiheutuu hankauksesta ja rasituksesta. Sairaus diagnosoidaan yleensä kivun, turvotuksen, liikerajoituksen ja -arkuuden sekä punoituksen perusteella, mutta lievissä tai varhaisvaiheen tapauksissa turvotusta ja punotusta ei aina ole. Hoitona tulehdukseen on lepo, rasituksen välttäminen, kipulääkitys ja kylmähoito. F:n mukaan hankausta aiheuttavia asentoja ja ylimääräistä rasitusta tulee välttää ja oireiden laatu ratkaisee sen, kuinka täydellistä lepoa tarvitaan. F:n mukaan vaiva ei välttämättä näy ulospäin kävellessä. Toipumisaika on yleensä yhdestä kahteen viikkoa.
F on laatimaansa sairauskertomukseen tukeutuen kertonut tutkineensa A:n polven tavanomaisesti 20.11.2006. A:n polvi ei ollut turvonnut ja se liikkui moitteettomasti. A oli tuntenut arkuutta polvilumpion alareunassa ja sen alla. F:n tekemä diagnoosi perustui potilaan kertomukseen ja tämän työnkuvaan. Todistajalle ei syntynyt epäilyä siitä, että A olisi teeskennellyt sairasta eikä tällaistä epäilyä ilmene myöskään toisen lääkärin 27.11.2006 laatimasta suppeasta sairauskertomuksesta.
Työtuomioistuin toteaa, että mattomiehen työhön kuuluu paljon työskentelemistä polviasennossa. Tällainen työskentely saattaa altistaa polven limapussin tulehtumiselle, jonka ulkoiset oireet voivat olla vähäisiä. Kaksi työterveyslääkäriä on tutkinut A:n polven tavanomaisella tavalla, eikä lääkäreille ole syntynyt epäilyä työkyvyttömyyden perusteesta. Asian käsittelyn yhteydessä ei ole edes väitetty, että A olisi työterveyslääkäreille antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Näin ollen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi perusteetta hakeutunut sairauslomalle ja siten väärinkäyttänyt sairauslomaoikeuttaan.
A:n sairauden hoito-ohjeet ja työskenteleminen sairausloman aikana
Kirjallisena todisteena esitetystä polven limapussin tulehduksen yleisistä hoito-ohjeista ilmenee, että tulehdus syntyy erityisesti pitkään polvillaan olon seurauksena ja että useimmiten oireina ovat selvä turvotus ja kipu. Ohjeiden mukaan lievä tulehdus paranee yleensä itsestään 1-2 viikossa, kun hankaava liike lakkaa. Hankalimmissa tapauksissa sairausloma on tarpeen etenkin, jos työ aiheuttaa kuormitusta ja hankausta polven alueelle.
F on kertonut antaneensa A:lle ohjeen lepuuttaa polvea ja hakeutua uudelleen lääkäriin, jos vaiva ei parane.
B:n mukaan A oli sairauslomansa aikana asioinut useita kertoja Uusmatto Oy:n myymälässä, eikä hän näyttänyt aristelevan jalkaansa. A:n pakettiauto nähtiin lähes päivittäin seisomassa Kuopion Haapaniemenkadulla sijaitsevan kerrostalon pihalla. Tässä talossa omistamassaan asunnossa A:lla oli meneillään remontti. A:n toimintaa seurattaessa havaittiin hänen myös työskentelevän kyseisessä asunnossa. B ja myyntipäällikkö C menivät tälle asunnolle 29.11.2006 ja kuulivat jo porraskäytävään työn ääniä. A tuli hikisenä avaamaan asunnon oven työhaalareissa ja polvisuojissa. B oli pyytänyt A:ta selittämään tilanteen, mutta tämä ei ollut halunnut lausua mitään. A:n isä oli todennut A:n vain vähän autelleen työmaalla. B oli määrännyt A:n tulemaan saman päivän aikana yhtiön toimistolle asiaa selvittämään.
A on kertonut käyneensä sairauslomansa aikana muutaman kerran Haapaniemenkadun asunnossa, mutta hän itse ei ollut siellä työskennellyt. Haalarit hänellä oli siellä päällä vain siisteyssyistä. Haapaniemenkadun asunnossa remontin tekivät pääosin A:n isä, eläkkeellä oleva muurari G sekä eläkkeellä oleva mattomies H. A osti sairausloman aikana erilaista remonttitavaraa muun muassa Uusmatto Oy:n myymälästä, mutta hän ei itse ollut kantanut tavaroita autoon tai asuntoon.
G ja H ovat kertoneet avustaneensa A:ta Haapaniemenkadun asunnon remontissa. Töihin oli jonkin verran osallistunut myös A:n poika. H oli tehnyt asunnon maalaus- ja tapettityöt pohjustustöineen ja G purku-, laatoitus-, lattia- ja muita töitä. A oli sairauslomansa aikana käynyt asunnolla muutamia kertoja valvomassa töitä. A oli näillä käynneillään tuonut asuntoon remonttitavaraa, mutta todistajien mukaan hän ei sairauslomansa aikana ollut työskennellyt asunnossa.
Uusmatto Oy:ssä myyjänä toimiva E on kertonut A:n asioineen yhtiön myymälässä sairauslomansa aikana pari kertaa. A oli ostanut laattoja, laastia, tasoitetta, tapettia yms. E ei ollut nähnyt, kuka oli kantanut A:n ostamat tuotteet myymälän varastosta A:n autoon. E totesi, että varastomiehet yleensä auttavat asiakasta tuotteiden kantamisessa ja lastaamisessa.
Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että A on sairauslomansa aikana toimittanut tarvikkeita remonttityömaalleen. Hänen on myös havaittu oleskelleen työmaalla. Tätä taustaa vasten työtuomioistuin pitää B:n ja C:n kertomusten perusteella uskottavana, että A on työmaalla isänsä B:lle kertomin tavoin ainakin jossakin määrin itsekin osallistunut remonttitöihin.
A on sairauslomalle jäädessään saanut lääkäriltä ohjeen lepuuttaa polvea. Esitetystä selvityksestä ilmenee, että polven limapussin tulehduksen paraneminen edellyttää erityisesti polveen kohdistuvan rasituksen välttämistä ja että tavanomainen liikkuminen ei yleensä haittaa toipumista.
A on edellä todetun mukaisesti työskennellyt sairauslomansa aikana. Arvioitaessa työskentelyn vaikutusta A:n toipumiseen on todettava, että A:n asunnolla tekemän työn tarkasta sisällöstä ei ole luotettavaa selvitystä. A:n työkyky ei ollut palautunut hänen ensimmäisen sairauslomansa aikana. Tämä on ollut viite siitä, että A:n toiminta ei ole ollut omiaan edistämään sairauden parantumista. Jatkaessaan tästä huolimatta työskentelyä remonttityömaallaan A on osoittanut välinpitämätöntä suhtautumista työkykynsä palautumista ja työntekovelvoitteensa täyttämistä kohtaan Kun kuitenkin otetaan huomioon, että polven limapussin tulehduksen tavanomainen toipumisaika on esitetyn selvityksen mukaan 1 – 2 viikkoa, työnantajalla ei ole vielä työsopimuksen purkuajankohtana ollut perusteita katsoa A:n toiminnallaan aiheuttaneen sairautensa pitkittymistä.
Muut työsuhteen päättämisperusteet
Asiassa on riidatonta, että A on käyttänyt remonttityömaallaan Uusmatto Oy:n työvaloa siihen lupaa kysymättä.
A ja varatyösuojeluvaltuutettuna syksyllä 2006 toiminut mattomies J ovat kertoneet kysyneensä yleisellä tasolla B:ltä mahdollisuutta päästä työsuojeluvaltuutetuille tarkoitettuun koulutukseen. B oli karkeaa kieltä käyttäen kieltäytynyt maksamasta mitään kursseja. A ja J ovat myös kertoneet, että B oli aiemmin syksyllä 2006 tarjonnut tuolloin lomautettuna olleelle J:lle muita kuin mattomiehen töitä mattomiehen palkkaa alemmalla palkalla. Tarjouksen työehtosopimuksenmukaisuudesta oli syntynyt erimielisyyttä.
B on kertonut, että A oli aiemmin syksyllä 2006 näyttänyt hänelle mainoskirjettä jonkin yksityisen tahon järjestämästä työsuojelukurssista. B oli tuolloin jyrkästi kieltäytynyt kustantamasta tällaista kurssia ja kehottanut A:ta hakeutumaan liittojen yhteisesti hyväksymälle työsuojelukurssille. B:n mukaan yhtiössä ei ole edes suunniteltu palkkojen alentamisesta, mutta palkkaperusteista on keskusteltu työntekijöiden kanssa.
Esitetty selvitys osoittaa, että työpaikalla on käyty keskusteluja työsuojeluvaltuutettujen osallistumisesta koulutukseen ja myös työntekijöiden palkoista. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että A:n toiminnalla työsuojeluvaltuutettuna olisi ollut yhteyttä työsuhteen päättämiseen.
Työsuhteen päättämisperusteiden oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta lattianpäällystysalan yrityksissä tehdyn sopimuksen mukaan muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä. Työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Uusmatto Oy on A:n työsuhteen päättämisperusteina vedonnut perusteettomaan sairauslomalle hakeutumiseen sekä työkyvyttömyyden pitkittämiseen hoito-ohjeiden vastaisella menettelyllä. Vedotut seikat ovat edellä todetulla tavalla jääneet toteen näyttämättä. A:n syyksi jää työnantajan työvalon luvaton käyttäminen työmaallaan. Työnantajalla ei tällä perusteella ole ollut työehtosopimuksessa edellytettyä erittäin painavaa syytä purkaa A:n työsopimusta.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Asiassa on lisäksi riidatonta, että Uusmatto Oy:n työtekijät eivät ole antaneet työehtosopimuksessa edellytettyä työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 37 §:n ja työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää suostumusta A:n irtisanomiseen. Uusmatto Oy:llä ei siten ole ollut perusteita myöskään irtisanoa A:n työsopimusta.
Työtuomioistuimen ratkaisu
A:n kuuleminen ennen työsopimuksen purkamista
A on kertonut, että B:n tultua asunnolle 29.11.2006 hän oli kokenut toimitusjohtajan olevan niin raivoissaan, että tälle ei kannattanut puhua siinä vaiheessa mitään. B:n määräyksestä A oli lähtenyt yhtiön toimistolle. Siellä B oli heti antanut hänelle valmiiksi kirjoitetun työsopimuksen purkuilmoituksen ja todennut asian olevan sillä selvä.
Uusmatto Oy:ssä luottamusmiehenä toimiva I on kertonut olleensa B:n pyynnöstä läsnä, kun A:n työsopimus purettiin. B oli kerrannut päivän tapahtumat ja antanut sitten A:lle kirjallisen purkuilmoituksen. I oli pyytänyt, että asiasta vielä keskusteltaisiin, mutta tähän B ei ollut suostunut. B ei antanut A:lle tilaisuutta oman näkemyksensä esittämiseen ennen työsopimuksen purkamista.
B on kertonut, että selvitettyään toimistolla A:lle ja luottamusmiehelle oman näkemyksensä hän oli pyytänyt A:lta kommenttia asiaan. A ei kuitenkaan halunnut sanoa mitään. B oli kokenut menettäneensä työsuhteen jatkamisen edellyttämän luottamuksen A:han. Näin ollen B oli purkanut A:n työsopimuksen.
Ennen työsuhteen päättämistä tapahtuvan kuulemisen keskeisenä tarkoituksena on, että mahdolliset asiatietoja koskevat väärinkäsitykset saadaan oikaistuiksi niin, että työsuhteen päättämisen edellytykset voidaan arvioida mahdollisimman oikeiden tietojen valossa. Esitetty selvitys osoittaa, että ennen A:n työsopimuksen purkamista työsuhteen päättämisen perusteet on selvitetty A:lle ja luottamusmiehelle. Tuossa yhteydessä niistä ei ole käyty erityisempää keskustelua, mutta työtuomioistuin pitää B:n kertoman perusteella uskottavana, että A:lla on ollut halutessaan tilaisuus esittää oma näkemyksensä tapahtumien kulusta. Työnantaja on siten täyttänyt kuulemisvelvollisuutensa.
Korvausvelvollisuus
Uusmatto Oy on purkaessaan A:n työsopimuksen menetellyt sovellettavan työehtosopimuksen vastaisesti. Yhtiö on tämän vuoksi velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Sovellettavan työehtosopimuksen osana noudatettavan työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta lattianpäällystysalan yrityksissä tehdyn sopimuksen mukaan kyseisen sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä työsuojeluvaltuutetulle määrättävän korvauksen suuruus on yli 20 työntekijän työpaikassa, josta nyt on kysymys, vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on sopimuksen mukaan määrättävä työsopimuslain perusteiden mukaan ja korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että työehtosopimuksen mukaisia oikeuksia on loukattu.
Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
B ja C ovat kertoneet, että A oli nopea ja monitaitoinen ammattimies. Todistajien mukaan rakennusalan työtilanne Kuopion seudulla on hyvä ja alan työantajat etsivät jatkuvasti työvoimaa. B on kertonut itsekin tarjonneensa A:lle työtä kesällä 2007.
A:n mukaan hän ei ole hakenut työtä suoraan alan yrityksistä, mutta hän on ollut työttömänä työnhakijana Kuopion työvoimatoimistossa työsopimuksen purusta lähtien lukuun ottamatta kahta lyhyttä työsuhdetta, joissa kysymys oli pienen rakennustyön suorittamisesta. A:n omista rakennusprojekteista Haapaniemenkadun asunto oli valmistunut jo vuoden 2006 puolella. Kevään 2007 aikana A on kertonut remontoineensa kaksi vastaavaa asuinhuoneistoa myyntiä varten. Kummassakin kohteessa A oli työskennellyt noin 3 – 4 viikkoa. A on myöntänyt, että B oli tarjonnut hänelle työtä kesällä 2007.
A on edellä todetun mukaisesti ollut työttömänä työnhakijana työsopimuksen purusta lähtien. Esitetystä selvityksestä ilmenee toisaalta, että A:n oma remonttitoiminta on vähentänyt hänelle syntynyttä ansionmenetystä. Työnantajan edustajien rakennusalan työtilanteesta Kuopion seudulla ja A:n ammattitaidosta esittämät tiedot osoittavat, että A:lla olisi halutessaan ollut verraten hyvät mahdollisuudet löytää ammattiaan vastaavaa työtä. Ottaen huomioon sekä korvausta korottavat että sitä alentavat seikat työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi korvaukseksi A:n työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 11 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
A:lla on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa laskennallisen irtisanomisajan päättymisestä 29.3.2007 syyskuun loppuun 2007 mennessä yhteensä 7.729,28 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 36.553,44 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 5.796,96 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 30.756,48 euroa. Uusmatto Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 5.796,96 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Irtisanomisajan palkka
Työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaan työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. A:n työsuhde on päätetty noudattamatta työehtosopimuksen mukaista 16 viikon irtisanomisaikaa. A:lla on sen vuoksi oikeus saada korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Irtisanomisajan palkan määrä on riidaton.
Valvontavelvollisuus
Uusmatto Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti päättäessään perusteettomasti A:n työsopimuksen. Työsuhteen päättäminen on tullut Lattian- ja seinänpäällystysliiton tietoon vasta työsuhteen päättymisen jälkeen. Asia on muutoinkin ollut epäselvä ja sen arviointiin vaikuttava selvitys on pääosin saatu vasta tämän oikeudenkäynnin yhteydessä. Tämän vuoksi Lattian- ja seinänpäällystysliiton ei voida jäsenyrityksensä virheellisen menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Oikeudenkäyntikulut
Uusmatto Oy ja Lattian- ja seinänpäällystysliitto ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut. Vaatimuksen määräksi on ilmoitettu 8.403,95 euroa. Määrää on paljoksuttu siltä osin kuin se ylittää vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.880 euroa. Kantajan vaatimus perustuu laskuun, jossa on erittely suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Ottaen erityisesti huomioon, että Rakennusliiton puolesta asiaa on hoitanut liiton palveluksessa oleva lakimies, palkkion osuutta vaaditusta korvauksesta on pidettävä liian suurena. Näyttämättä on jäänyt, että kohtuullinen korvaus oikeudenkäyntikuluista olisi enempää kuin myönnetyt 5.880 euroa.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2007/20070094