TT:2013-36 lojaliteettivelvoite ja irtisanomissuoja

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2013-36 koskien lojaliteettivelvoitetta ja irtisanomissuojaa.

Trukinkuljettaja oli sairauslomansa aikana työskennellyt toisen työnantajan palveluksessa linja-autonkuljettajana noin kolmen tunnin ajan. Tämän johdosta työnantaja oli sairausloman vielä kestäessä purkanut työntekijän työsopimuksen.

Vaikka työntekijä oli sairauslomansa aikaisella työskentelyllään toisen työnantajan lukuun rikkonut työsuhteeseen kuuluvaa lojaliteettivelvoitettaan, ei hänen kysymyksessä olevaa menettelyään voitu huomioon ottaen hänen pitkä moitteeton työsuhteensa pitää niin vakavana työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden vastaisena, että työnantajalla olisi ollut työsopimuslain mukainen painava syy purkaa hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuudessaan arvioitaessa työnantajalla ei ollut työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa syytä edes työntekijän irtisanomiselle.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 36

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Finncont Oy:ssä 1.11.1987 lukien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa viimeistely- ja kokoonpanotehtävissä, rotaatiovalukoneen vastuullisen ajomiehen tehtävissä ja trukkikuskin tehtävissä. Vuodesta 2005 alkaen työsuhteensa 19.8.2011 tapahtuneeseen purkamiseen saakka A on työskennellyt valtaosin trukkikuskina.

A on vuodesta 2009 lukien työskennellyt satunnaisesti linja-autonkuljettajana Ykspetäjä Oy:n lukuun. Työskentely mainitun yhtiön tehtävissä on edellyttänyt luvan saamista Finncont Oy:ltä, jos se on tapahtunut A:n työajalla.

A on ollut vuosilomalla 11.7.–6.8.2011 ja palannut töihin maanantaina 8.8.2011. A on kyseisenä päivänä, työpäivän jälkeen käynyt lääkärissä, jolloin lääkäri on todennut A:n työkyvyttömäksi. A kävi uudelleen lääkärissä heti seuraavana päivänä 9.8.2011, jolloin lääkäri määräsi hänelle sairauslomaa laskimotukoksen vuoksi ajalle 8.8.2011–21.8.2011. Antikoagulaatiohoito aloitettiin 9.8.2011. Finncont Oy maksoi A:lle 9.8.2011 alkaen täysimääräisen sairausloman palkan työsuhteen purkamiseen saakka.

A on ajanut 10.8.2011 Ykspetäjä Oy:n kaksi koulukyytiä, joiden yhteiskesto oli kolme tuntia. A ei ollut pyytänyt tähän lupaa Finncont Oy:n edustajalta eikä hän myöskään ollut ilmoittanut työnantajalle tehneensä vastikkeellista työtä Ykspetäjä Oy:lle. Finncont Oy:ssä ei ole hyväksytty käytäntöä, jonka mukaan työntekijä voisi sairauslomansa aikana tehdä vastikkeellista työtä toiselle työnantajalle.

Työnantaja purki A:n työsuhteen 19.8.2011 saatuaan tietää, että A oli sairauslomansa aikana Finncont Oy:ltä lupaa pyytämättä ajanut linja-autoa toisen työnantajan lukuun. Työsuhteen purkamisperusteeksi ilmoitettiin sairauspoissaolo-oikeuteen liittyvä väärinkäytös ja siitä seurannut luottamuspula.

Työsuhteensa päättymisen jälkeen A on saanut palkkatuloja seuraavasti: vuonna 2011 ajalta 20. – 31.8. 230 euroa, ajalta 5. – 9.9. 329,18 euroa, ajalta 13. – 21.9. 814,35 euroa, ajalta 1. – 30.9. 515 euroa, ajalta 10. – 11.10 240,30 euroa, ajalta 1. – 31.10. 80 euroa sekä vuonna 2012 ajalta 12. – 16.4. 294,57 euroa, ajalta 23. – 27.4. 346,75 euroa, ajalta 5. – 25.5. 1.178,95 euroa, ajalta 26.5. – 15.7. 3.423, 42 euroa, ajalta 16. – 22.7. 588,06 euroa, ajalta 20.8. – 7.9. 1.598,84 euroa ja ajalta 5. – 30.11. 556,40 euroa.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko työnantajalla ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaiset perusteet päättää A:n työsuhde.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Finncont Oy on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n vastaisesti purkanut A:n työsopimuksen ja ettei Finncont Oy:llä ollut edes oikeutta irtisanoa hänen työsopimustaan,

velvoittaa Finncont Oy suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n vastaisesta työsuhteen päättämisestä 15 kuukauden palkkaa vastaava määrän 32.777,55 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, velvoittaa Finncont Oy suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaista korvausta irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä 14.563,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 19.8.2011 lukien, ja velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Finncont Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.728,70 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työsuhteen päättäminen

Lääkäri on 8.8.2011 todennut A:n työkyvyttömäksi hänen ja Finncont Oy:n välisen työsopimuksen mukaisiin tehtäviin.

Finncont Oy on ollut tietoinen siitä, että A toimii sivutoimisesti linja-autonkuljettajana Ykspetäjä Oy:n lukuun. A:n työsuhteessa on useasti joustettu työaikajärjestelyissä siten, että A on asiasta esimiehensä kanssa sovittuaan poistunut Finncont Oy:n työstä kesken työpäivän, ajanut Ykspetäjä Oy:n koulukyydin ja koulukyydin ajettuaan palannut takaisin Finncont Oy:n työhön. Noina päivinä A on työskennellyt tavanomaista myöhempään saadakseen päivittäisen säännöllisen työajan työtunnit tehdyiksi työpäivän keskeyttäneestä poissaolotta huolimatta. Järjestely on perustunut A:n ja hänen esimiehensä väliseen sopimiseen.

Finncont Oy purki A:n työsuhteen kesken hänen sairauslomansa. A sai tiedon työsuhteen päättämisperusteesta vasta 19.8.2011 samassa tilaisuudessa, jossa Finncont Oy antoi hänelle ennen tilaisuutta valmiiksi kirjoitetun purkuilmoituksen.

Lääkärin A:lle antamissa hoito-ohjeissa ei kielletty istumista tai autolla ajamista. A:n 10.8.2011 suorittama työ kesti yhteensä vain kolme tuntia ja se oli yksinomaan autolla ajamista. A:n 10.8.2011 suorittamalla työllä ei ollut sen vähäisen rasittavuuden ja lyhyen keston vuoksi mitään merkitystä A:n sairauden parantumisennusteen kannalta. A ei ole menettelyllään pitkittänyt sairauslomaa tai sairauden oletettua kestoa.

A:n tekemä työ Ykspetäjä Oy:n lukuun on ollut vastikkeellinen työsuorite. Työn tekeminen toisen työnantajan lukuun oli Finncont Oy:n sallima käytäntö ja A saattoi luottaa siihen, että hänellä oli oikeus terveydentilaansa vaarantamatta ajaa satunnaisia vuoroja Ykspetäjä Oy:n lukuun myös sairauspoissaolon aikana. Finncont Oy ei ollut varoittanut A:ta vastaavanlaisesta laiminlyönnistä.

Finncont Oy:llä ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa eikä edes asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa A:n työsuhdetta.

Korvausvaatimukset

A:lle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrässä tulee ottaa huomioon A:n työsuhteen pitkä kesto sekä se, että A ei ole antanut aihetta työsuhteen päättämiselle, A:lle aiheutunut palkkatulojen menetys, Finncont Oy:n asema vakavaraisena yhtiönä ja Finncont Oy:n vakava menettelyvirhe sen jättäessä kuulematta A:ta työsuhdetta päätettäessä. Kohtuullinen korvauksen määrä on 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Koska Finncont Oy:llä ei ole ollut oikeutta purkaa A:n työsuhdetta, on Finncont Oy myös velvollinen maksamaan hänelle korvauksen saamatta jääneestä irtisanomisajan palkasta vuosilomakorvauksineen.

Purkuperusteen puuttuessa Finncont Oy on velvollinen maksamaan A:lle myös korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä, vaikka yhtiöllä katsottaisiin olleen työsopimuksen irtisanomisen peruste.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Finncont Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Finncont Oy ovat lisäksi vaatineet Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut, Teknologiateollisuus ry 1.600 eurolla ja Finncont Oy 8.580 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsuhteen päättäminen

A:n työvuorojen tekeminen Ykspetäjällä on aina edellyttänyt erillisen luvan saamista Finncont Oy:ltä. Finncont Oy on arvioinut kullakin kerralla erikseen, onko A:n työskentely Ykspetäjällä mahdollista. Finncont Oy on toisinaan myös evännyt A:n työskentelyn Ykspetäjällä, eli luvan saaminen ei ole ollut automaatio.

Linja-autonkuljettajan työ Ykspetäjä Oy:ssä on ollut täysin samankaltaista työtä kuin se, mitä A teki Finncont Oy:ssä.

A kutsuttiin 19.8.2011 järjestettyyn kuulemistilaisuuteen sairauslomaoikeuden väärinkäyttämiseen liittyneen epäilyn takia. Ennen kuulemistilaisuuden järjestämistä Finncont Oy pyysi työterveyslääkärin näkemyksen siitä, miten samankaltaisen työn tekeminen vaikuttaa A:n sairauteen. Työterveyslääkärin mielipide oli, että koska kyse on samankaltaisesta työstä, A olisi työkykyinen myös omaan työhönsä Finncontilla tai sitten ei kumpaankaan työhön. Työterveyslääkäri on lisäksi 2.10.2012 antamassaan lausunnossa vahvistanut, että toimiminen minkä tahansa kulkuneuvon kuljettajana hidastaa A:n tervehtymistä kyseisestä sairaudesta.

Kuulemistilaisuudessa A:lta oli muun muassa kysytty, onko hän tehnyt sairauslomansa aikana vastikkeellista työtä linja-autonkuljettajana Ykspetäjälle, minkä A oli myöntänyt. A:ta on siten kuultu ennen työsuhteen päättämistä.

Kuulemistilaisuuden jälkeen A:n työsuhde purettiin. Purkamisilmoituksen saatuaan A ja kuulemistilaisuudessa läsnä ollut A:n tukihenkilö keskustelivat työsuhteen purkamisen peruuttamisesta Finncont Oy:n toimitusjohtajan kanssa. A on tässä yhteydessä myöntänyt toimineensa virheellisesti. Keskustelut päättyivät siihen, että toimitusjohtaja totesi A:n rikkeen olevan erittäin vakava ja että rike on tehty tietoisesti. Työsuhteen purkamista koskeva päätös on tehty tarkan harkinnan jälkeen eikä aihetta päätöksen muuttamiselle ole.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei työntekijällä ole oikeutta nostaa sairauslomapalkkaa ja tehdä samaan aikaan vastikkeellista työtä kolmannelle. A on nostanut sairausloman ajalta sairausloman palkan täysimääräisesti. Tästä huolimatta hän on mennyt samankaltaisiin töihin Ykspetäjälle, josta hän on saanut myös palkkaa. A:n käyttäytyminen työnantajaa kohtaan on ollut huomattavan moitittavaa. Toimintaa on pidettävä vilpillisenä ja jopa epärehellisenä. A:n käyttäytyminen on vaikuttanut vakavalla tavalla työnantajan ja työntekijän väliseen luottamussuhteeseen.

A ei ole pyytänyt Finncont Oy:ltä lupaa tehdä sairauslomallaan töitä Ykspetäjä Oy:lle. A on tiennyt varmasti, ettei hän olisi saanut lupaa työskennellä sairauslomansa aikana.

Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisena erittäin painavana syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että työntekijän työsuhde voidaan päättää, jos työntekijä sairauslomansa aikana omalla toiminnallaan vaarantaa työhön paluunsa. Edelleen on katsottu, että työsuhteen purkuedellytykset ovat usein käsillä silloin, kun työntekijä toimii vilpillisesti tai epärehellisesti työnantajaansa kohtaan. Olennaista purkuperusteen olemassaolon arvioinnissa on se, onko työntekijän toiminta vaikuttanut vakavalla tavalla työnantajan ja työntekijän väliseen luottamussuhteeseen.

A:n toiminta on vaikuttanut vakavalla tavalla työntekijän ja työnantajan väliseen luottamussuhteeseen. Finncont Oy:llä on siten ollut oikeus purkaa A:n työsuhde. Yhtiöllä on ollut joka tapauksessa asialliset ja painavat syyt irtisanoa A.n työsuhde sairauslomaoikeuden väärinkäyttämisen johdosta syntyneen luottamuspulan perusteella.

Korvausvaatimukset

A:n vaatimus työsuhteen päättämiskorvauksen määrästä on ylimitoitettu. Vaatimuksesta irtisanomisajan palkan ja vuosilomakorvauksen osalta on vähennettävä Finncont Oy:n A:lle sairausloman aikana 9.8.2011–18.8.2011 maksama sairausloman palkka, koska A:lla ei ole ollut oikeutta nostaa sairausloman palkkaa, kun hän on sairauslomansa aikana tehnyt vastikkeellista työtä Ykspetäjä Oy:lle. Mahdollista korvausta määriteltäessä myös tämä seikka on otettava huomioon.

Kanteessa esitetty korvausvaatimus on ylimitoitettu. Mahdollisen korvauksen määrässä on otettava huomioon, että A on itse antanut aihetta työsuhteen päättämiselle. A:ta on myös kuultu asianmukaisesti ennen työsuhteen päättämistä. A on tehnyt vastikkeellista työtä muille työnantajille heti työsopimuksen purkamisen jälkeen. A on työllistynyt 22.4.2012 alkaen. Oikea korvauksen taso on A:n noin kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä eli noin 13.000 euroa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetty näyttö

Työskentely sairausloman aikana

A on kertonut olleensa vuosilomansa päättymisen jälkeisenä päivänä 8.8.2011 työssä kahdeksan tunnin ajan. Työpäivän jälkeen hän meni lääkärinvastaanotolle Virtain terveyskeskukseen, jossa hän odotti lääkärille pääsyä kolmen tunnin ajan. Lääkärinvastaanotolla hänellä todettiin alaraajan laskimotukos. Tämän tutkimiseksi hän sai lääkäriltä lähetteen mennä taksilla Tampereelle sairaalatutkimukseen. Sairaalassa otettiin verikokeet, ja koska tutkimukseen tarvittava kone ei ollut tuolloin käytettävissä, häntä kehotettiin tulemaan tutkimukseen seuraavana päivänä. Lääkäri ilmoitti A:lle, että hän voi tulla 150 kilometrin matkan sairaalaan omalla autolla. Seuraavana päivänä suoritetun tutkimuksen jälkeen A sai lääkäriltä hoito-ohjeet, joiden mukaan ei saisi istua eikä maata mutta pitäisi jaloitella.

Ykspetäjä Oy:n edustaja oli soittanut A:lle illalla 9.8.2011 ja pyytänyt häntä ajamaan seuraavana päivänä kaksi koulukyytiä, koska yhtiöltä puuttui kuljettaja. A ilmoitti Ykspetäjä Oy:n edustajalle, että koska hän oli sairauslomalla, hän ei saisi ottaa ajotehtävää vastaan. A oli ajatellut kuitenkin, että kaveria pitää auttaa, minkä vuoksi hän lupautui hoitamaan kyseiset koululaiskuljetukset. A oli työskennellyt Ykspetäjä Oy:n palveluksessa linja-autonkuljettajana vuosina 2009 – 2010 ollessaan lomautettuna Finncont Oy:stä. Vuoden 2011 aikana hän oli muutamana päivänä tehnyt työtä Ykspetäjä Oy:ltä kysyttyään aina luvan Finncont Oy:n tuotantopäälliköltä, jos kysymys oli työaikana tehtävästä työstä.

Finncont Oy:ssä A:n tehtäviin kuului trukinajoa, mihin liittyi muun muassa lavojen ja muiden tavaroiden nostoa. Nostettavien esineiden paino vaihteli 10 kilosta yli 50 kiloon. Päivän aikana A joutui nousemaan ja laskeutumaan trukista noin 50 kertaa.

Valmistuspäällikkö G on tullut Finncont Oy:n palvelukseen työnjohtajaksi vuonna 2007 ja toiminut myös A:n esimiehenä. A:n työtehtäviin kuului pääasiassa trukilla ajoa, lavojen siirtämistä paikasta toiseen ja lavojen purkamista. Trukinkuljettaja joutuu silloin tällöin nousemaan trukista ja saattaa joutua nostamaan käsin pieniä taakkoja. Trukinkuljettajan työssä on mahdollista pitää taukoja, kun taas linja-autonkuljettajan työ on aikataulutettua. G:n näkemys on, että työt eivät fyysisen rasittavuuden puolesta eroa toisistaan. A on hoitanut ajoja Ykspetäjä Oy:n palveluksessa. Ajoihin on aina myönnetty erikseen lupa silloin kun se on ollut mahdollista.

Työsopimuksen purkaminen

A on kertonut, että noin kahden viikon päästä kysymyksessä olevan koululaiskuljetuksen hoitamisesta Finncont Oy:n tuotantopäällikkö oli soittanut hänelle ja pyytänyt tulemaan luokseen ja ottamaan luottohenkilön mukaan. Tuotantopäälliköllä oli valmiiksi tehtyjä papereita ja A:lle esitettiin yhtenä vaihtoehtona irtisanoutumista. A ei hyväksynyt esitettyjä vaihtoehtoja ja hänen työsopimuksensa purettiin.

Toimitusjohtaja F:n mukaan tuotannon palautelaatikosta löydettiin elokuussa 2011 nimetön ilmoitus A:n työskentelemisestä sairausloman aikana toisen työnantajan palveluksessa. F antoi asian tuotantojohtajan selvitettäväksi. Työnantajan kannalta raskauttavaksi koettiin se, että työntekijä käytti luottamussuhdetta väärin. Vallinneessa tilanteessa työnantajan näkemys oli se, että tapahtuman perusteella vaihtoehtoina oli työsopimuksen purkaminen tai työntekijän irtisanoutuminen.

Tuotantopäälliköllä oli valtuudet tehdä päätös asiassa joko kuulemistilaisuudessa tai sen jälkeen. Myös se vaihtoehto oli olemassa, että työsopimusta ei pureta. A tuli kuulemistilaisuuden jälkeen yhdessä mukana olleen luottohenkilönsä kanssa F:n huoneeseen. Tilaisuudessa A ilmoitti toimineensa vilpillisesti työskennellessään sairauslomansa aikana toisen työnantajan palveluksessa. F totesi, että asiaa oli harkittu työnantajan puolelta perusteellisesti. Tässä tilaisuudessa A ei kyseenalaistanut omaa kuulemistaan.

H on toiminut Finncont Oy:n tuotanto- ja hankintajohtajana vuonna 2011. Sen jälkeen kun toimitusjohtaja F oli toimittanut H:lle saamansa nimettömän ilmiannon ja kehottanut H.ta selvittämään asiaa, H oli ollut yhteydessä Ykspetäjä Oy:n edustajaan, yhtiön omaan työterveyslääkäriin sekä Teknologiateollisuus ry:hyn. Ykspetäjä Oy:ltä saadun tiedon mukaan A oli ollut heti sairauslomansa alkaessa ajamassa yhtiön linja-autoa.

Työterveyslääkärin mukaan A olisi kysymyksessä olevana ajankohtana ollut työkykyinen omaan työhönsä samalla tavoin kuin linja-autonkuljettajan työhön. Työterveyslääkärin mukaan työskentely sairauslomalla olisi saattanut vaarantaa työhönpaluun. Teknologiateollisuus ry:n kannan mukaan sairauslomaoikeuden väärinkäyttö oli vakava rikkomus ja sen johdosta työnantaja tulee järjestää kuulemistilaisuus. Mahdollisina seuraamuksina rikkeestä työnantajaliitto esitti työsopimuksen purkamista tai työntekijän irtisanoutumista.

A:n kuulemistilaisuus pidettiin 19.8.2011. H oli päivää tai kahta ennen tätä ollut yhteydessä A:han ja keskustellut asiasta, jota kuulemistilaisuudessa oli tarkoitus käsitellä. Hän ilmoitti A:lle, että tällä oli mahdollisuus ottaa joku henkilö mukaansa kuulemistilaisuuteen. Ennen kuulemistilaisuutta H laati valmiiksi paperit kolmea eri vaihtoehtoa varten eli vakavaa varoitusta, omaa irtisanoutumista ja työsopimuksen purkamista varten. Koska kuulemistilaisuudessa ei tullut esille lieventäviä seikkoja, H teki päätöksen A:n työsopimuksen purkamisesta.

H:n mukaan Finncont Oy:ssä ei ole hyväksytty käytäntöä, jonka mukaan työntekijällä olisi mahdollisuus työskennellä toisen työnantajan palveluksessa sairausloman aikana.

Finncont Oy:n pääluottamusmiehenä nykyisin toimiva E on ollut A:n mukana 19.8.2011 pidetyssä kuulemistilaisuudessa. Kuulemisen syyksi ilmoitettiin, että A oli nähty linja-auton ratissa sairausloman aikana. Sen jälkeen kun A:ta oli jonkun aikaa kuultu ja A oli myöntänyt edellä mainitun tapahtuman, tarjosi työnantajan edustaja A.lle papereita, joista toisen mukaan A itse purkaa työsuhteensa ja toisen mukaan työnantaja purkaa työsopimuksen. A ei suostunut allekirjoittamaan kumpaakaan paperia. Sen jälkeen kun A:lle oli ilmoitettu työsuhteen purkamisesta, A ja E menivät keskustelemaan asiasta toimitusjohtajan kanssa. Toimitusjohtajan kanta oli selvä eli, että A:n työsuhde on päättynyt.

Terveydentilan mahdollinen vaarantuminen

Ylilääkäri D on toiminut Finncont Oy:n työterveyslääkärinä vuodesta 2009 lukien. D ei suosittele autolla ajoa henkilölle, jolla on laskimotukos alaraajassa. Tällaisessa tilanteessa jalkaa ei saa rasittaa ylenmäärin, vaan sitä tulee pyrkiä lepuuttamaan kohoasennossa. Myös pitkäaikaista istumista tulee välttää. Jos henkilöllä on laskimotukos, lääkäri määrää yleensä yhden-kolmen viikon pituisen sairausloman ja suosittelee kaikissa tapauksissa vähintään viikon kestävää lepoa.

D:n näkemyksen mukaan A:n trukinkuljettajan työ ei merkittävästi eronnut linja-autonkuljettajan työstä. Kummankaan työn tekeminen sairausloman aikana ei edistä paranemista. Finncont Oy:n sähköpostitiedusteluun antamassaan vastauksessa D on todennut mielipiteenään, että A:n trukinkuljettajan työ on samankaltaista kuin linja-autonkuljettajan työ, joten periaatteessa D olisi kysymyksessä olevana aikana ollut työkykyinen myös omaan työhönsä tai sitten ei kumpaankaan. Tällaisessa sairaustilanteessa työkyvyn palautumisen kannalta merkitystä on sillä, tehdäänkö työtä sairausloman alku- vai loppupuolella.

Kantajan kirjalliseksi todisteeksi jättämästä Tays:n sisätautien vastuualueen ylilääkärin 18.1. 2012 kirjeestä ilmenee, että se on kirjoitettu A:n kirjeen johdosta. Ylilääkäri ei ollut itse tutkinut A:ta, mutta hän oli keskustellut asiasta A:ta elokuussa 2011 hoitaneen lääkärin kanssa. Kirjeessä on todettu, että syvän laskimotukoksen paraneminen ei ole hidastunut kahden 1,5 tuntia kestäneen koulukyytiajon vuoksi. Lääkärin mukaan autolla ajoa ei ollut kielletty A:lta, mutta sairausloman avulla varattiin mahdollisuus olla ajamatta autoa, mikäli jalan oireisto olisi siitä hankaloitunut.

A on kertonut, että sinä kolmen tunnin aikana, joka hänen hoitamiin koululaiskuljetuksiin 10.8.2011 oli kulunut, hän ei ollut tuntenut vaivoja jalassaan

Arviointi ja johtopäätökset

Ratkaistavana on kysymys siitä, onko Finncont Oy:llä ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaiset perusteet purkaa A:n työsopimus tai edes perusteet työsopimuksen irtisanomiselle A:n työskenneltyä sairauslomansa aikana toisen työnantajan palveluksessa.

Asiassa sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Saman pykälän mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 – 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja voi purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan lainkohdan mukaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Saman lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

A on työskennellyt sairauslomansa kolmantena päivänä yhteensä noin kolmen tunnin ajan Ykspetäjä Oy:n palveluksessa hoitaen kaksi koululaiskuljetusta. Finncont Oy:n luvalla hän on hoitanut yhtiön ajoja aikaisemminkin, myös työajalla, jos lupa siihen oli annettu. Vaikka A on ollut sairauslomalla, oli hän halunnut auttaa kaveriaan, jotta kuljetukset oli saatu hoidetuksi. Lupautuessaan hoitamaan Ykspetäjä Oy:n tarjoaman työtehtävän A on kertomansa mukaan mieltänyt sen, että hänen menettelynsä ei ollut asianmukaista.

Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan vastaavanlaissa laskimotulehduksissa sairauslomaa kirjoitetaan yleensä viikosta kolmeen viikkoon. A:lle annetuissa sairauden hoito-ohjeissa ei autolla ajamista ole nimenomaisesti kielletty. Kun A:n työsopimuksen purkaminen on tapahtunut hänelle kirjoitetun kahden viikon sairausloman aikana, työnantajalla ei ole vielä työsopimuksen purkuajankohtana ollut perusteita katsoa A:n toiminnallaan aiheuttaneen sairauslomansa pitkittymistä.

Työtuomioistuimen ratkaisu

A:n työsuhteen päättämiseen johtaneen menettelyn kohdalla kysymys on ollut ainoastaan yhtenä päivänä tapahtuneesta lyhyehköstä työskentelystä toisen työnantajan lukuun ja A:n työskentelystään saama taloudellinen hyöty on ollut vähäinen.

Vaikka A on sairauslomansa aikaisella työskentelyllään toisen työnantajan lukuun rikkonut työsuhteeseen kuuluvaa lojaliteettivelvoitettaan, ei hänen menettelyään huomioon ottaen hänen pitkä moitteeton työsuhteensa voida kuitenkaan pitää niin vakavana työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden rikkomisena, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Finncont Oy:llä ei siten ole ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä A:n työsopimuksen purkamiseen. Asiaa kokonaisuudessaan arvioidessaan työtuomioistuin katsoo, ettei Finncont Oy:llä ole ollut työsopimuslain 7 luvun 1- 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä edes A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Korvauksen määrä

Koska Finncont Oy on päättänyt A:n työsopimuksen sovellettavan työehtosopimuksen vastaisesti, yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta, joka määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti. Mainitun lainkohdan mukaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan ja koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työtekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että korvauksen määrässä tulee ottaa huomioon muun muassa se, että A:ta ei ole kuultu asianmukaisesti työsuhdetta päätettäessä.

H:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että A:lle on etukäteen ilmoitettu pidettävästä kuulemistilaisuudesta. A:n ja E:n kertomuksista on myös ilmennyt, että pidetyssä kuulemistilaisuudessa A:lle on annettu mahdollisuus esittää oma kantansa kuulemistilaisuuden syynä olleeseen tapahtumaan. Työnantajan puolelta A:lle on myös selvitetty työsuhteen päättämisen perusteet ennen työsopimuksen purkamista. Työnantaja on siten täyttänyt kuulemisvelvoitteensa.

A:n sairauslomanaikaista menettelyä voidaan pitää sellaisena työntekijän itsensä antamana aiheena työsopimuksen päättämiseen, joka on otettava huomioon A:lle tuomittavaa korvausta määrättäessä.

Työnantajapuoli on katsonut, että A:lle tuomittavan korvauksen määrään vähentävänä seikkana tulee ottaa huomioon se, että A:lla ei ole ollut oikeutta sairausajan palkkaan ajalta 9.8. – 18.8.2011. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että tämän asian yhteydessä ei oteta kantaa A:n työkyvyttömyyteen ja oikeuteen saada sairausajanpalkkaa mainitulta ajalta.

Finncont Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n työsopimuksen purkamisen jälkeinen työllistyminen määräaikaisissa työsuhteissa ja hänen niistä saamansa ansiot. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin seitsemän kuukauden palkkaa vastaavat 15.300 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Metallityöväen Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu laskennallisen irtisanomisajan jälkeiseltä 20.2.2012 alkavalta seitsemän kuukauden ajalta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 5.935,72 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 15.300 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 4.451,79 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 10.848,21 euroa. Finncont Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 4.451,79 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Irtisanomisajan palkka

Koska Finncont Oy on purkanut A:n työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta, se on irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan velvollinen korvaamaan A:lle irtisanomisajan menetyksestä syntyneen vahingon ja suorittamaan A:lle korvauksena myös irtisanomisajan palkan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitesään ovat Teknologiateollisuus ry ja Finncont Oy työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 9.728,70 euroa. Määrä on riidaton.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivulta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2013/20130036