TT:2012-157 Irtisanominen ja Kilpaileva toiminta

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2012-157 koskien työntekijän osallistumista kilpailevaan toimintaan ja tämän käyttämistä irtisanomisen perusteena.

Toimihenkilö oli saanut esimiehensä suostumuksen laivojen radiokatsastustoiminnan edellyttämän koulutuksen ja sertifikaatin hankkimiseen ja oman yrityksen perustamiseen vapaa-aikana tehtäviä katsastuksia varten. Kun toimihenkilö sittemmin aloitti radiokatsastusten tekemisen, hänen työsopimuksensa irtisanottiin kilpailevan toiminnan perusteella.

Tuomiossa katsottiin, että toimihenkilön oma yritystoiminta, johon hän oli aikanaan saanut silloisen esimiehensä luvan, oli enintään vähäiseltä osin työnantajayrityksen toiminnan kanssa kilpailevaa. Toimihenkilölle ei ollut annettu irtisanomista edeltävää huomautusta tai varoitusta asian johdosta. Näissä olosuhteissa työsopimuksen päättämiseen ei ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta.

Työntekijälle työsopimuslain säännöksen mukaan kuuluvan lojaliteettivelvollisuuden täyttämiseksi toimihenkilön olisi kuitenkin tullut kertoa yhtiön johdolle yhtiön toimialaan läheisesti liittyvän oman yritystoiminnan aloittamisesta. Toimihenkilön laiminlyöntiä tässä suhteessa voitiin pitää sellaisena työntekijän itsensä antamana aiheena työsopimuksen päättämiseen, joka oli otettava huomioon toimihenkilölle tuomittavaa korvausta määrättäessä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 157

ASIAN TAUSTA

A on työskennellyt Telemar Oy Ab:n palveluksessa huoltoinsinöörinä 20.9.2005 lukien. Hän teki aluksilla navigointi-, radio- ja satelliittilaitteistojen asennuksia, huoltoja ja käyttöönottotehtäviä. Yhtiö on 22.9.2011 irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään 22.11.2011. Yhtiö on ilmoittanut irtisanomisen syyksi työ- ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisen.

A on suorittanut laivojen radiokatsastuksia 3.2.2011 lukien tuolloin perustamansa yrityksen nimissä.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Telemar Oy Ab:n rikkoneen ICT-alan työehtosopimuksen osana noudatettavan ICT-alan irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ää irtisanoessaan henkilöstä johtuvilla syillä yhtiön toimihenkilön A:n työsopimuksen,

velvoittaa Telemar Oy Ab:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaisena korvauksena A:n 20 kuukauden palkkaa vastaavat 110.704,8 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksi antamisesta lukien ja

velvoittaa Telemar Oy Ab:n korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A aloitti laivojen radiokatsastustoiminnan 3.2.2011 perustamassaan yhtiössä ja teki sitä vapaa-ajallaan esimiehensä tieten. Tarvittavan koulutuksen ja sertifikaatin hankkimiseen ja yrityksen perustamiseen hän oli saanut luvan silloiselta esimieheltään vuonna 2009.

Työsopimuslain tarkoittama kilpaileva toiminta edellyttää, että se ilmeisesti vahingoittaa työntekijän työnantajaa. Koska Telemar Oy Ab on käyttänyt irtisanomisperusteena A:n kilpailevaa toimintaa emoyhtiön kanssa, A:n toiminta ei edes voisi olla säännöksessä tarkoitettua toimintaa. A:n käsityksen mukaan Telemar Scandinavia Ab:llä on 2011 tarkastanut yksinomaan Ruotsin lipun alla olevia aluksia. A:n yrityksen katsastamista aluksista yksikään ei ole purjehtinut Ruotsin lipun alla. Suomeen tuleminen muodostuisi yhtiölle niin kalliiksi, että luokituslaitokset eivät tilaisi radiokatsastusta Ruotsista.

Radiokatsastuspyyntöjä ei ole osoitettu Telemar Oy Ab:lle, vaan suoraan valtuutetulle yritykselle, joka on tässä tapauksessa ollut Suomessa 2011 A:n yritys. A ei ole ohjannut katsastuspyyntöjä Telemar Oy Ab:n tai sen emoyhtiön ohitse omalle yritykselleen. Ennenkuin A aloitti toimintansa luokituslaitokset tilasivat radiokatsastukset mahdollisimman halvalla Virosta. A:n yritys on 2011 tehnyt radiokatsastuksia ennen irtisanomistaan 12 ja koko vuonna 19. A:n yrityksen kiinteä taksa yhdeltä radiokatsastukselta on ollut 400-800 euroa radiolaitteen koosta riippuen.

Telemar Oy Ab ei ole koskaan antanut työntekijöilleen ohjetta, jonka mukaan laivojen radiokatsastuspyynnöt olisi tullut ohjata yhtiön ruotsalaiselle emoyhtiölle Telemar Scandinavia Ab:lle. Emoyhtiö ei ole suorittanut radiokatsastustoimintaa Suomessa. A:n toiminnasta ei aiheutunut minkäänlaista taloudellista tai muutakaan vahinkoa Telemar Oy Ab:lle. Telemar Oy Ab ei suorittanut A:n irtisanomisen aikaan Suomessa laivojen radiolaitteiden katsastusta. Yhtiö hoitaa ainoastaan radiolaitteiden asennuksia, huoltoja ja käyttöönottotehtäviä. Telemar Oy Ab syytti kuitenkin A:ta kilpailukiellon rikkomisesta ja irtisanoi hänen työsopimuksensa 22.9.2011 päättymään 22.11.2011. A:lle ei annettu ennen työsopimuksen irtisanomista varoituksella mahdollisuutta muuttaa menettelyään.

A ei ole rikkonut asiassa lojaliteettivelvoitettaan eikä ole toiminut ohjeiden vastaisesti eikä hän myöskään ole aiheuttanut yhtiölle taloudellista vahinkoa. Telemar Oy Ab:llä ei siten ole ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta päättää A:n työsopimusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vastauksessaan, johon Telemar Oy Ab on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Telemar Oy Ab ovat vaatineet Ammattiliitto Pro ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Telemar Oy Ab on tilannut jatkuvasti huoltoinsinöörien palveluita alihankintana ruotsalaiselta emoyhtiöltään Telemar Scandinavia Ab:ltä kysynnän ruuhkahuippuja ja eritysosaamista vaativiin tehtäviin. Telemar Oy Ab on Telemar Scandinavia Ab:n kokonaan omistama tytäryhtiö.

Telemar Oy Ab on antanut työntekijöilleen ohjeen, jonka mukaan laivojen radiokatsastuspyynnöt ohjataan Telemar Oy Ab:n emoyhtiölle Telemar Scandinavia Ab:lle Ruotsiin. Tämä asia on ilmoitettu työntekijöille muun muassa Telemar Oy Ab:n ja emoyhtiön henkilökunnan yhteisissä vuosittaisissa kokouksissa. Emoyhtiössä on teon tapahtumisaikana ollut kuusi valtuutettua radiokatsastajaa, joilta radiokatsastukset olisi tilattu, mikäli A olisi ilmoittanut radiokatsastustarpeesta työnantajalleen kuten hänen velvollisuutensa olisi ollut. Telemar Scandinavia Ab:n tarkastuslupia ei ole rajattu vain Ruotsin lipun alla oleviin aluksiin.

Radiokatsastustoiminnan kuuluminen yhtiön tarjoamiin palveluihin on tullut esille myös syksyllä 2009 A:n keskusteltua esimiehensä myyntipäällikkö F:n kanssa halustaan, että työnantaja kouluttaisi hänet radiokatsastajaksi. F on tuolloin ilmoittanut, ettei työnantaja pidä tarpeellisena investoida omaan katsastajaan Suomessa, koska katsastuspalvelut voidaan tilata emoyhtiön kuudelta katsastajalta.

A:n 24.8.2005 allekirjoittamassa työsopimuksessa on luottamuksellisuutta koskeva kohta. Tämän lisäksi A on 24.8.2005 allekirjoittanut kilpailukieltosopimuksen, jossa hän on sitoutunut olemaan toimimatta Telemar-ryhmän toimialalla kilpailevan yrityksen kanssa tai olemaan harjoittamatta työsopimuksen mukaisia tehtäviä omaan lukuunsa.

A on perustanut työnantajan emoyhtiön kanssa kilpailevan yrityksen 3.2.2011 ilman työnantajan lupaa. A on edellä todettua ohjetta laiminlyöden ohjannut omalle yritykselleen radiokatsastustöitä siten, että hän on laiminlyönyt työtehtäviinsä kuuluvan ilmoitusvelvollisuuden alusten radiokatsastustarpeesta työnantajalleen ja ottanut laivojen radiokatsastustöitä perustamansa yrityksen tehtäväksi. A on menettelyllään rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaisia työntekijän velvoitteita, työnantajan työnjohdollista määräystä sekä työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaista kilpailevan toiminnan kieltoa.

A on täten paitsi aiheuttanut työnantajalleen ja emoyhtiölle taloudellista vahinkoa, myös rikkonut työvelvoitettaan saavuttaakseen itselleen taloudellista hyötyä. A on toiminnallaan rikkonut lojaliteettivelvoitettansa niin olennaisesti ja vakavasti, ettei työnantajalla ollut muita vaihtoehtoja kuin irtisanoa hänet. A:n ohjeiden vastaisesta menettelystä on aiheutunut taloudellista vahinkoa, koska emoyhtiö Telemar Scandinavia Ab ei ole saanut hoitaakseen edellä mainittuja radiokatsastuksia ja Telemar Oy Ab ei ole tällöin voinut laskuttaa radiokatsastuksia niiden tilaajilta.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi A:n irtisanomisen tapahtuneen perusteetta, A:lle maksettavan korvauksen suuruus pitäisi määrittää hänen kuukausipalkkansa 3.797,02 euroa kuukaudessa perusteella.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n radiokatsastustoiminnasta esitetty selvitys

A on työtuomioistuimessa kertonut, että Turun telakalla syksyllä 2009 Det Norske Veritas -luokituslaitoksen edustaja tiedusteli häneltä ja silloisen Navidec Oy Ab:n toiselta huoltoinsinööriltä B:tä yhtiön kiinnostusta hakea luokituslaitoksen sertifikaattia suorittaa radiokatsastuksia ulkomaisiin solas-laivoihin Suomessa. A ja B kysyivät asiaa esimieheltään F:ltä. Tämän mukaan yhtiö ei ollut kiinnostunut asiasta, koska tarvittavan sertifikaatin hankkiminen ja toiminnan aloittaminen muutoinkin oli hankalaa ja kallista. A tiedusteli samassa yhteydessä, voisiko hän yrittää itse hakea tällaista katsastuslupaa ja hoitaa katsastustoimintaa luokituslaitokselle vapaa-aikanaan.

F:n vastauksen mukaan yhtiötä ei kiinnostanut, mitä heidän työntekijänsä vapaa-aikanaan tekevät. A haki tämän jälkeen itselleen katsastusluvan, joka myönnettiin hänen 3.2.2011 perustamalleen J.S. Marine -toiminimelle helmikuussa 2011. Toiminimen päätoimiala on ulkomaisten alusten radiokatsastukset Suomessa. A ei tehnyt asiasta erillistä ilmoitusta työnantajalleen, vaan katsoi vuonna 2009 käydyn keskustelun työnantajan suostumukseksi toiminnalleen. A teki ensimmäisen katsastuksen huhtikuussa 2011 ja suoritti niitä työsuhteensa aikana 12 vapaa-ajallaan omilla laitteillaan. A tiesi, että emoyhtiö Telemar Scandinavia AB:n tietyillä työntekijöillä oli valtuudet tehdä radiokatsastuksia, mutta A:n käsityksen mukaan niitä tehtiin vain Ruotsin lipun alla purjehtiville aluksille.

Telemar Oy Ab:ssä teknikkona toimiva B on kertonut radiokatsastustoiminnan aloittamiseen liittyvistä keskusteluista luokituslaitoksen edustajan ja F:n kanssa samalla tavoin kuin A. B:n mukaan A sai F:ltä luvan toiminnan aloittamiseen vapaa-ajallaan. A ja B ovat kertoneet, että työpaikalla oltiin yleisesti tietoisia A:n yritystoiminnasta. Muun muassa silloinen lähiesimies oli asiasta tietoinen.

Telemar Oy Ab:n myyntipäällikkönä toimivan F:n mukaan hänen alaisensa A ilmaisi F:lle syksyllä 2009 kiinnostuksensa radiokatsastustoimintaan. Seuraavassa tapaamisessa A kysyi F:ltä, haluaisiko yhtiö kouluttaa hänet radiokatsastajaksi. F oli siihen vastannut, ettei yhtiöllä ollut siihen tarvetta, mutta A saa vapaa-ajallaan kouluttautua radiokatsastajaksi. F ei ole antanut A:lle lupaa oman yritystoiminnan harjoittamiseen. Yhtiössä ei tiedetty A:n kouluttautumisesta radiokatsastajaksi eikä hänen yritystoiminnastaan yrityksen perustamisesta lähtien. F tuli tietämään A:n perustamasta yrityksestä vasta syyskuussa 2011. A harjoitti yrityksensä välityksellä kilpailevaa radiokatsastustoimintaa työnantajayhtiöönsä nähden, koska työnantajayhtiö suorittaa samaa radiokatsastustoimintaa alihankintana emoyhtiöltään Telemar Scandinavia Ab:ltä.

Telemar-yhtiöiden toiminnasta esitetty selvitys

Telemar Oy Ab:n toimitusjohtaja E:n mukaan yhtiö kuuluu kansainväliseen, kahdessatoista maassa toimivaan Telemar-konserniin. Yhtiön toimialaan liittyvät myös laivojen radiokatsastukset osana huoltotoimintaa. Telemar Oy Ab:n emoyhtiö Telemar Scandinavia Ab on kansainvälisten luokituslaitosten hyväksymä laivojen radiokatsastaja, joka suorittaa radiokatsastuksia maailmanlaajuisesti ja jolla on kahdeksan radiokatsastajaa. Telemar Scandinavia Ab on vuonna 2011 suorittanut eri maissa 178 laivojen radiokatsastusta, enin osa Ruotsissa. Suomessa on hyödynnetty Telemar Scandinavia Ab:n osaamista alihankintana siten, että yhtiön huoltoinsinöörejä on vuonna 2011 useita kertoja käynyt Suomessa huoltotehtävissä ja myös tekemässä radiokatsastuksia.

Telemar Oy Ab:n työntekijöille on koulutustilaisuuksissa ja yhtiön nettisivuilla tiedotettu, että radiokatsastukset kuuluvat emoyhtiön Telemar Scandinavia Ab:n toimialaan. Työntekijöille on lisäksi annettu ohjeistus, että huoltopyynnöt tulee ohjata huoltokoordinaattorille, joka jakaa ne eteenpäin. E:n mukaan A oli vuonna 2009 tiedustellut esimieheltään mahdollisuutta kouluttautua radiokatsastajaksi, mutta lupaa toiminnan aloittamiseen hän ei ollut saanut. E oli saanut tiedon A:n yrityksen toiminnasta syyskuussa 2011 ensin internetistä ja sitten luokituslaitokselta. E:n mukaan radiokatsastusten suorittaminen vaatii kansainvälisen luokituslaitoksen hyväksymisen. Luvat eivät eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ole maakohtaisesti rajoitettuja.

Telemar Scandinavia Ab:n huoltopäällikkönä toimivan G:n mukaan radiokatsastukset kuuluvat Telemar Scandinavia Ab:n toimialaan. Yhtiö saa suorittaa sille myönnettyjen luokituslaitosten katsastuslupien perusteella radiokatsastuksia maailmanlaajuisesti ja siten myös Suomessa. Yhtiö on vuonna 2011 suorittanut eri maissa 178 laivojen radiokatsastusta, joista neljä Suomessa. Jos alus lähestyy Suomen aluevesiä, katsastukset pyritään tekemään Ruotsissa. Telemar-yhtiöiden yhteistyöstä on kerrottu Telemar Oy Ab:n työntekijöille muun muassa koulutustilaisuuksissa. A:n olisi pitänyt tietää, että laivojen radiokatsastukset myös Suomessa kuuluvat Telemar Scandinavia Ab:n toimialaan.

B ja Telemar Oy Ab:ssä huoltoinsinöörinä toiminut C ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että Telemar Oy Ab ei ole antanut sellaista ohjeistusta tai koulutusta, että radiokatsastuspyynnöt tulisi välittää emoyhtiölle Telemar Scandinavia Ab:lle. Telemar Oy Ab ei ole B:n tietämän mukaan hankkinut radiokatsastuksia Telemar Scandinavia Ab:ltä, ja muitakin huoltotöitä on teetetty alihankintana vain harvoin. B:n mukaan Telemar Scandinavia Ab harjoitti aikaisemmin radiokatsastusta vain Ruotsin lipun alla olevilla laivoilla. C kertoi olleensa tietoinen A:n radiokatsastustoiminnasta, josta oli keskusteltu työpaikalla.

Germanisher Lloyd -luokituslaitoksen vanhemman johtavan tarkastajan D:n mukaan laivojen radiokatsastuksia Suomessa ei ole luokituslaitokselle suoritettu Ruotsista käsin viimeisten 14 vuoden aikana niiden kalleuden vuoksi. Laitoksella on vain yksi radiokatsastuksia tekevä yritys Suomessa, J.S .Marine. Jos palvelua ei saada mainitulta A:n yritykseltä, tarkastaja tilataan Tallinnasta. Luokituslaitos edustaa noin 25 prosenttia alan toiminnasta Suomessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Oikeuskäytännössä työntekijän kilpaileva toiminta tai sen valmistelu on katsottu toiminnan laajuudesta ja vahingollisuudesta sekä työntekijän asemasta riippuen työsopimuksen purkuperusteeksi (esim. KKO 1993:59 ja 1995:47) tai irtisanomisperusteeksi (KKO 2012:91). Jos toiminta on ollut vähäistä eikä siitä ole aiheutunut sanottavaa vahinkoa työnantajalle, työsopimuksen päättämisperustetta ei ole ollut (TT 1996:55). Päättämisperustetta ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole silloinkaan, jos toiminnalle on ollut työnantajan suostumus.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Esillä olevassa tapauksessa huoltoinsinööri A:n työsopimuksen irtisanomisperusteeksi on ilmoitettu lojaliteettivelvoitteen vastaiseksi katsottu kilpaileva toiminta. Tällä on viitattu A:n aloittamaan laivojen radiokatsastustoimintaan. Vastaajan mukaan Telemar Oy Ab voi tilata radiokatsastuksia asiakasvarustamoille alihankintana ruotsalaiselta emoyhtiöltä Telemar Scandinavia AB:ltä. Vastaaja on vedonnut kirjalliseksi todisteeksi jätetyssä A:n työsopimuksessa olevaan yleiseen lojaliteettisitoumukseen samoin kuin erilliseen kilpailukieltosopimukseen, joka on koskenut Telemar-ryhmän kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeisenä aikana. Kantaja puolestaan on vedonnut siihen, että A:lla on ollut toiminnan aloittamiseen työnantajan lupa.

Asiassa on selvitetty, että Det Norske Veritas -luokituslaitoksen edustaja tiedusteli syksyllä 2009 Turun telakalla A:ta ja hänen työtoveriltaan B:ltä heidän työnantajayhtiönsä kiinnostusta hakea luokituslaitoksen sertifikaattia radiokatsastusten suorittamiseksi ulkomaisiin laivoihin Suomessa. Palattuaan myöhemmin Helsinkiin A ja B kysyivät työnantajayhtiössään asiaa esimieheltään F:ltä. Tämän mukaan yhtiössä ei ollut kiinnostusta aloittaa tällaista toimintaa, mutta estettä ei ollut sille, että A vapaa-aikanaan kouluttautuisi radiokatsastajaksi. Näiltä osin kaikki kolme ovat työtuomioistuimessa kertoneet asiasta yhdenmukaisesti. A:n ja B:n mukaan F oli kuitenkin lisäksi suostunut siihen, että A vapaa-aikanaan myös aloittaisi katsastustoiminnan perustettavan yrityksensä lukuun. B on kertonut asiasta yksityiskohtaisesti ja hänen muistikuvansa käydyn keskustelun sisällöstä on ollut selkeä. F ei ole työtuomioistuimessa vahvistanut antaneensa kerrottua lupaa.

Tilaisuuden kulusta esitetty selvitys on edellä esitetyin tavoin ristiriitaista. B:n kertomus on kuitenkin ollut seikkaperäinen ja kokonaisuutena vakuuttava, joten henkilötodistelu tukee tältä osin kantajapuolen väitettä asiasta käytyjen keskustelujen sisällöstä. Työtuomioistuin ei myöskään pidä johdonmukaisena, että työnantaja olisi suhtautunut myönteisesti siihen, että A hankkii radiokatsastuksiin tarvittavan koulutuksen ja sertifioinnin ja perustaa alan yrityksen, mutta kielteisesti siihen, että A myös käytännössä aloittaa katsastustoiminnan. Siten työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että työnantaja on vuonna 2009 antanut A:lle luvan radiokatsastustoiminnan harjoittamiseen vapaa-ajallaan.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Asiassa on kuitenkin lisäksi arvioitava, olisiko A:n velvollisuutena ollut ilmoittaa työnantajalle yrityksensä toiminnan aloittamisesta keväällä 2011. Asiassa on tällöin otettava huomioon myös A:n menettelyn kilpailulliset vaikutukset työnantajan toimintaan.

Työtuomioistuimelle jätettyjen lupa-asiakirjojen sekä E:n ja G:n kertomusten mukaan Telemar Scandinavia Ab saa suorittaa radiokatsastuksia maailmanlaajuisesti ja siten myös Suomessa. Mainittujen todistajien mukaan konsernin yhtiöt tarjoavat toisilleen alihankintana asiakkaiden tarvitsemia huoltopalveluja. Radiokatsastuksia Telemar Scandinavia Ab on G:n mukaan suorittanut vuonna 2011 yhteensä 178, joista Suomessa neljä. A on kertomansa mukaan suorittanut työsuhteensa aikana vuonna 2011 yhteensä 12 radiokatsastusta. D:n mukaan laivojen radiokatsastus Suomessa ei ole Ruotsista käsin tehtynä kannattavaa liiketoimintaa, minkä vuoksi hänen edustamalleen luokituslaitokselle ei ole tullut tällaisia katsastuspyyntöjä.

Esitetyn selvityksen mukaan Telemar Oy Ab ei ole omana toimintanaan tehnyt lainkaan radiokatsastuksia, eikä yhtiöllä ole ollut tähän tarvittavia sertifiointia ja laitteita. Yhtiön alihankintana Telemar Scandinavia Ab:ltä Suomeen tilaamien katsastusten määrä on ollut pieni. A:n vapaa-aikanaan ja omilla resursseillaan harjoittama radiokatsastustoiminta on siten voinut aiheuttaa työnantajalle enintään vähäistä taloudellista menetystä tai muuta vahinkoa. Emoyhtiön kanssa mahdollisesti kilpailevaa toimintaa ei näissä olosuhteissa voida ottaa huomioon tytäryhtiön työntekijän velvollisuuksien vastaisena menettelynä.

A on vuonna 2009 saanut esimiehensä suostumuksen radiokatsastustoiminnan valmisteluun ja aloittamiseen. Asian tultua syksyllä 2011 toimitusjohtajan tietoon A:lle ei ole annettu asian johdosta huomautusta tai varoitusta eikä siten tilaisuutta tarvittaessa muuttaa toimintaansa. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei A:n toimintaa voida selostetuissa olosuhteissa pitää sellaisena työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisena menettelynä, että hänen työsopimuksensa päättämiseen olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava peruste.

Työntekijälle työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan kuuluvan lojaliteettivelvollisuuden täyttämiseksi A:n olisi kuitenkin työtuomioistuimen käsityksen mukaan tullut vuonna 2011 kertoa yhtiön johdolle yhtiön toimialaan läheisesti liittyvän oman yritystoiminnan aloittamisesta. A:n laiminlyöntiä tässä suhteessa voidaan pitää sellaisena työntekijän itsensä antamana aiheena työsopimuksen päättämiseen, joka on otettava huomioon A:lle tuomittavaa korvausta määrättäessä.

Korvausvelvollisuus

Telemar Oy Ab on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen.

Kanteessa on vaadittu, että korvauksen perusteena olevassa kuukausipalkassa olisi otettava huomioon A:n vuosina 2010-2011 tekemistään huomattavista ylitöistä saadut korvaukset. Työtuomioistuin kuitenkin toteaa, että ylityökorvausten määrä on esitettyjen palkkatositteiden mukaan ollut vuonna 2011 pienempi ja epäsäännöllisempi kuin edellisenä vuonna. Toimitusjohtaja E on lisäksi kertonut, että yhtiön työtilanne on mainittuina kahtena vuonna ollut poikkeuksellinen suurten laivatilausten takia. Siten A:lle maksettavan korvauksen suuruutta arvioitaessa tulee perusteena olla A:n säännöllinen kuukausipalkka noin 3.800 euroa kuukaudessa, jonka hän olisi todennäköisesti ansainnut työsuhteen jatkuessa.

Korvauksen määrässä on muun ohessa otettu huomioon A:n työsuhteen kesto ja toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 22.800 euroa.
Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

A:lle on Työttömyyskassa Pron antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta (23.11.2011-8.1.2012) työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 516,08 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 22.800 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 387,06 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 22.412,94 euroa. Telemar Oy Ab on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksista vähennetyn rahamäärän eli 387,06 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Telemar Oy Ab on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 5.376 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2012/20120157

1 ajatus aiheesta “TT:2012-157 Irtisanominen ja Kilpaileva toiminta”

  1. Paluuviite: 7. Henkilökohtainen päättämisperuste | Työriitalakimies

Kommentointi on suljettu.