TT:2005-35 Työsopimuksen päättäminen – työntekijän huumausaineiden käyttö

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2005-35 koskien työntekijän työsopimuksen irtisanomista johtuen työntekijän huumausaineiden käytöstä.

Työntekijä oli kasvattanut marihuanaa omaan käyttöönsä sekä polttanut sitä vapaa-ajallaan ja myynyt sitä pieniä määriä, minkä johdosta hänet oli käräjäoikeuden päätöksellä tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Työskentelyolosuhteet kysymyksessä olevalla työpaikalla öljynjalostamolla olivat sellaiset, että riittävän turvallisuuden takaamiseksi työntekijöiltä voitiin edellyttää erityistä huolellisuutta. Tästä syystä työnantajalla oli ollut perusteet suhtautua tiukasti työntekijöiden huumausaineiden ja muiden päihteiden käyttöön. Työnantaja oli voinut perustellusti päätellä, että työntekijän huumausaineen käyttö oli ollut sellaista, että se jatkuessaan voisi aiheuttaa toimintakyvyn heikentymisen kautta riskitekijöitä hänen työssään. Tässä tilanteessa työnantajalla olisi ollut perusteet ja mahdollisuus kontrolloida työntekijän vastaista huumeiden käyttöä työpaikalla hyväksyttyjen toimintaohjeiden mukaisesti työterveyshuollon kautta toteutettavan hoitoonohjausmenettelyn ja siihen liittyvien testien avulla. Tätä menettelyä työpaikalla oli noudatettu myös aikaisemmin esille tulleessa huumeiden käyttötapauksessa. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajalla olisi nyt esillä olleessa tapauksessa ollut perustellut syyt poiketa tästä menettelytavasta.

Kun työntekijän ei ollut näytetty olleen työssään huumausaineen vaikutuksen alaisena eikä hänen huumausaineen käyttönsä ollut muutoinkaan näytetty vaikuttaneen hänen työskentelyynsä, ei työnantajalla ollut ollut vallinneissa olosuhteissa asiallista ja painavaa syytä työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja on velvoitettu suorittamaan työntekijälle korvausta perusteettoman työsopimuksen päättämisen johdosta.

Kun epäselvää oli ollut, oliko työnantajalla ollut riittävät perusteet työntekijän työsopimuksen päättämiselle, ei työnantajaliitto yhtiön menettelyn hyväksyessään ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 35

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Fortum Oil and Gas Oy:n päättäneen A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen perusteiden vastaisesti,

velvoittaa Fortum Oil Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n perusteella kahden kuukauden irtisanomisajan palkkana 4 850,90 euroa ja irtisanomisajan palkkaan liittyvänä lomaetujen menetyksenä 485,09 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 12.11.2003 lukien,

velvoittaa Fortum Oil Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitettuna korvauksena 14 kuukauden palkkaa vastaavat 33 956,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

tuomitsee Kemianteollisuus KT:n työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Kemianteollisuus KT:n ja Fortum Oil Oy:n korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

A oli työskennellyt Fortum Oil and Gas Oy:n palveluksessa operaattorina Porvoon jalostamolla 16.12.1996 alkaen. Hän oli ollut epäillyn törkeän huumausainerikoksen johdosta pidätettynä ja vangittuna 1.-10.11.2003. Samassa yhteydessä hänen pukukaappiinsa työpaikalla oli tehty kotietsintä. Työpaikalla oli järjestetty 12.11.2003 kuulemistilaisuus, jossa A oli kertonut kasvattaneensa marihuanaa omaan käyttöönsä ja polttaneensa sitä vapaa-ajallaan sekä myös myyneensä sitä pieniä määriä. Hän oli kertonut käytön olleen päivittäistä hieman aiemmin päättyneen sairauslomansa aikana. Työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen kuulemistilaisuuden päätteeksi.

Porvoon käräjäoikeus on tuominnut A:n 9.3.2004 huumausainerikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksella hankkimanaan taloudellisena hyötynä 150 euroa. Tuomion mukaan hänen teosta saamansa hyöty on ollut vähäistä. A:ta ei ollut aiemmin tuomittu huumausaine- tai muustakaan rikoksesta. Työsopimuksen purkaminen perustui osaltaan väärinkäsitykseen, jonka mukaan A:lla olisi ollut aikaisempi huumemerkintä.

A oli työskennellyt työntekijäasemassa, joka ei edellytä erityistä luottamussuhdetta, eikä teko ilmentänyt epärehellisyyttä. Tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus ei estänyt häntä täyttämästä työvelvoitettaan. Huumausainerikos ei ollut tapahtunut työpaikalla eikä sillä ollut mitään muutakaan liittymäkohtaa A:n työhön. Hän ei ollut käyttänyt huumausainetta työssä tai esiintynyt työpaikalla huumausaineen vaikutuksen alaisena. Työtovereiden mukaan hänen kannabiksen käyttönsä ei ollut millään tavalla näkynyt työpaikalla tai vaikuttanut hänen työsuoritukseensa. Myöskään esimiehillä ei ollut ollut huomautettavaa hänen työsuorituksistaan.

Yhtiössä on vakiintuneet menettelytavat suhtautumisessa päihdetapauksiin. Työsopimuksia ei päätetä ilman varoituksia ja tarjoamatta hoitomahdollisuutta. Jalostamolla noudatetaan kolmiportaista menettelyä, jossa ensimmäisessä vaiheessa työntekijä otetaan työnjohdolliseen puhutteluun ja toisessa vaiheessa annetaan kirjallinen varoitus, johon liittyy hoitoonohjaus. Edellisen kerran työsopimus oli purettu jalostamolla huumausaineen käytön perusteella 13.12.2000, kun työntekijä oli toistuvasti esiintynyt huumaantuneena työpaikalla. Tämä oli johtanut suullisiin huomautuksiin ja 27.10.2000 työntekijälle oli annettu varoitus ja velvoitettu hakeutumaan yhtiön hoitohenkilökunnan osoittamaan hoitoon, joka olisi tapahtunut palkallisella sairauslomalla.

Päättämisperusteiden arvioinnissa tulee antaa merkitystä aiemmalle käytännölle yhtiössä (KKO 2000:77). Työsopimuslain 7:2 §:n 3 momentin mukaan työntekijää ei pääsääntöisesti saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä, eikä käsillä selvästikään ole 2 §:n 5 momentissa tarkoitettu vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus. Irtisanomissuojasopimuksessa viitataan myös hallituksen esitykseen, jonka mukaan työnantajan varoituskäytännön on oltava johdonmukaista ja tasapuolista.

A:ta ei ole työsuhdetta päätettäessä kohdeltu työsopimuslain 2:2 §:ssä tarkoitetulla tavalla tasapuolisesti, kun hänen työsopimuksensa on vastoin päihdetapauksissa vakiintuneita menettelytapoja ja työsopimuslain 7:2 §:n 3 momenttia purettu varoituksetta ja varaamatta mahdollisuutta hoitoon hakeutumiseen. A:n kohdalla ei ollut menetelty yhtiössä hyväksyttyjen 22.12.2000 päivättyjen huumeita koskevien toimintaperiaatteiden eikä 5.2.2003 päivättyjen menettelyä rikkomustapauksissa koskevien ohjeiden mukaisesti. A ei ollut rikkonut tai laiminlyönyt mitään työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita siten, etteikö työnantajalta kohtuudella olisi voitu edellyttää työsopimussuhteen jatkamista. Näin ollen A:n työsopimus oli päätetty irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla irtisanomisaikaa noudattamatta ja ilman irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n edellyttämää asiallista ja painavaa syytä.

A oli noussut 1.5.2003 palkkaryhmästä 3+ palkkaryhmään 2. Ennen sairauslomaa hänellä oli ollut 1.5.-15.7.2003 viisi normaalia palkkakautta, joilta hänen keskimääräinen kuukausiansionsa oli 2 425,45 euroa. Korvausvaatimuksen suuruutta määriteltäessä on otettu huomioon toisaalta työnantajan tasapuolisuusvelvoitteen vastainen toiminta ja varoitusmenettelyn laiminlyöminen sekä toisaalta A:n pidätysaikana poissaolollaan itse antama aihe työsopimuksen päättämiseen.

Työnantajaliiton olisi valvontavelvollisuutensa perusteella pitänyt huolehtia vähintään siitä, että A:lle olisi suoritettu irtisanomisajan palkka.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kemianteollisuus KT on vastauksessaan, johon Fortum Oil Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kemianteollisuus KT ja Fortum Oil Oy ovat lisäksi vaatineet Kemianliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Fortum Oil Oy:n Porvoon jalostamon purkausterminaalissa, jossa puretaan junanvaunuista nestekaasuja ja raakaöljyä. A:n ollessa aamuvuorossa 1.11.2003 poliisi oli soittanut hänelle ja käskenyt hänen tulla kuulusteltavaksi poliisilaitokselle. Tämän jälkeen A oli pidätetty ja myöhemmin vangittu. Poliisi oli suorittanut kotietsinnän A:n työpaikalle hänen vaatekaappiinsa ja löytänyt huumeviljelmien kuvia, joiden avulla viljelmät pystyttiin paikantamaan. Porvoon käräjäoikeus oli tuominnut A:n 9.3.2004 huumausainerikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

A oli kertonut 12.11.2003 pidetyssä kuulemistilaisuudessa kasvattaneensa kannabista omaan käyttöönsä, polttaneensa sitä ja myyneensä sitä. Hän oli kertonut käyttäneensä kannabista sairauslomansa aikana päivittäin ja muulloin vapaa-aikanaan. Vuonna 2003 hänellä oli ollut 132 sairauspäivää ja työtuntijärjestelmästä johtuen pitkät vapaat. Kun A:lta oli kysytty, miksi hän käyttää kannabista, oli hän vähätellyt sen haitallisia vaikutuksia ja todennut viinan olevan haitallisempi aine kuin kannabis.

Lääketieteellisesti arvioiden alkoholin pitkäaikainen haitta harkintakykyyn tulee esiin vasta runsaan käytön jatkuessa vuosikymmenen, kun taas kannabiksen käyttäminen aiheuttaa ihmisen harkintakyvyn heikentymisen ja tason laskun jo muutaman kuukauden käytön jälkeen ja se voi varsin arvaamattomasti ilmetä vielä useiden kuukausienkin kuluttua. Asiantuntijalääkäreiden mukaan kannabiksen käyttöön voi liittyä monia epämääräisiä oireita, sairastelua, tapaturmia ja mielenterveysongelmia eikä kannabiksen käytön aloittaneilla henkilöillä erilaisista velvoitteista huolehtiminen tunnu enää tärkeältä. A:n voidaan katsoa hänen oman ilmoittamansakin perusteella käyttäneen kannabista säännöllisesti ja pitkäaikaisesti.

Yhtiön työterveyslääkärin mukaan A:n sairauslomien syinä ovat olleet muun muassa tulehdukset sekä vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat vammat, joiden määrä on asianomaisen ikäiselle poikkeuksellisen suuri. Poissaolojen yleisin pituus on ollut vain 1-3 päivää. Työterveyslääkärin mukaan A:n sairausprofiili on poikkeava ja samankaltaisia sairausprofiileja on usein runsaasti päihteitä käyttävillä henkilöillä. Tämä on lisäosoitus A:n pitkäaikaisesta ja runsaasta huumeiden käytöstä ja siitä, että hänelle on käytön seurauksena aiheutunut selkeästi edellä mainittuja terveydelle haitallisia vaikutuksia. Hänelle oli annettu muun muassa 21.11.2001 kirjallinen varoitus toistuvista myöhästelyistä aamuvuorossa (2-3 tuntia). Hän oli pudonnut 19.7.2000 yöllä junanvaunun katolta 4,1 metrin pituisen matkan betonilaatalle ja ollut tapaturman johdosta työkyvyttömänä 104 päivää.

Yhtiön 22.12.2000 päivättyjen huumeita koskevien toimintaohjeiden mukaan huumeiden vaikutuksen alaisena työskentely tai oleskelu työpaikalla johtaa aina työsuhteen välittömään purkamiseen. Ohjelma on ollut koko henkilöstön tiedossa, sitä on käsitelty yhtiön yt-asioita käsittelevässä ryhmässä ja se on ollut käytössä työterveyshuollossa. Yhtiön menettelyä rikkomustapauksissa koskevan 5.2.2003 päivätyn ohjeen mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan ohjeen mukaan pitää työntekijän työsopimuksesta johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Edelleen yhtiön jalostamoiden turvallisuussäännöissä 27.3.2002 on selkeästi todettu, että alkoholin ja muiden päihteiden nauttiminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla on kielletty.

Yhtiön käytäntönä on aina ollut se, että jos työntekijän on havaittu käyttävän huumeita, hänen työsuhteensa on purettu välittömästi. Kantajan viittaamassa tapauksessa päihteiden vaikutuksen alainen henkilö oli poistettu työpaikalta 27.10.2000. Hänelle oli annettu varoitus ja hänet oli velvoitettu hakeutumaan hoitoon. Kun yhtiön tekemien lisäselvitysten jälkeen oli käynyt ilmi, että päihteet olivat olleet huumausaineita, työntekijän työsuhde oli purettu 12.12.2000. Ratkaisussaan TT:1998-26 työtuomioistuin oli katsonut, että vaikka alkoholin väärinkäyttöön liittyvä rikkomus ei aikaisemmin ollut johtanut työsuhteen päättämiseen, ei tästä voida päätellä, että työnantaja olisi hoitoonohjausperiaatteet hyväksyessään tarkoittanut luopua mahdollisuudesta työsuhteen päättämiseen irtisanomissuojasopimuksen tai työsopimuslain mukaisten päättämisperusteiden ollessa käsillä.

Operaattorin tehtävä purkausterminaalissa on erittäin itsenäinen ja työssä edellytetään työnjohdon ja operaattoreiden välistä molemminpuolista luottamusta. Jatkuva työskentely junanvaunujen kanssa vaatii erityistä tarkkuutta. Operaattorit joutuvat työskentelemään vaunujen päällä ja käsittelemään vaarallisia aineita. Lisäksi heidän toimenkuvaansa kuuluu muun muassa terminaalialueen valvonta iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, mahdollisten onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisy ja palokunnan avustaminen vaaratilanteissa. Näin ollen operaattorin huolimattomuudella ja tarkkaavaisuuden herpaantumisella saattaa olla arvaamattoman tuhoisat ja laajat vaikutukset.

Viranomaiset säätelevät hyvin tarkasti yhtiön toimintaa ottaen erityisesti huomioon huolellisuus- ja turvallisuusvaatimukset. Kaikessa yhtiön toiminnassa onkin kiinnitetty jatkuvasti huomiota päihteettömyyteen sekä turvallisuusohjeiden noudattamiseen, ja tämä on ollut myös A:n tiedossa.

A oli pitkäaikainen ja säännöllinen huumeiden käyttäjä ja hän oli syyllistynyt huumausainerikokseen. Hänen työtehtävänsä oli itsenäinen ja hän oli työskennellyt erittäin vaarallisten aineiden kanssa. Yhtiö ei ole voinut ottaa vastuulleen sitä, että A olisi voinut käyttää myös työpaikalla kannabista. Hän oli suhtautunut hyvin leväperäisesti kannabiksen käyttöön kuulemistilaisuudessa, ja työnantajan edustajat olivat mieltäneet tämän selväksi uhaksi huumeiden käytön jatkamisesta. A:n huumeidenkäyttö oli ollut omiaan vaarantamaan A:n ja hänen työtovereidensa turvallisuutta. Ottaen lisäksi huomioon kannabiksen kroonisen käytön haitalliset vaikutukset A:n toimintakykyyn ja jokapäiväiseen työskentelyyn työpaikalla sekä suhteessa hänen vastuunalaiseen ja vaaralliseen tehtäväänsä, yhtiölle oli syntynyt luottamuspula A:ta kohtaan.

Näin ollen yhtiöllä on ollut, yhtiön aikaisempi käytäntö vastaavanlaisissa tapauksissa huomioon ottaen, työsopimuslain 8:1:ssä tarkoitettu erityisen painava syy purkaa A:n työsuhde eikä yhtiöltä ole kohtuuden mukaan voitu vaatia sopimussuhteen jatkamista. Yhtiöllä olisi ollut oikeus myös irtisanoa A:n työsuhde. Vaatimukset yhtiön velvoittamisesta suorittamaan A:lle kahden kuukauden irtisanomisajan palkka siihen liittyvine lomakorvauksineen sekä irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu 14 kuukauden palkkaa vastaava korvaus ovat perusteettomia.

Edellä esitetyillä perusteilla ei myöskään työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Mikäli katsotaan, ettei työnantajalla olisi ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta, mahdollista korvausta määrättäessä tulee sitä vähentävinä seikkoina ottaa huomioon A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen, hänen ikänsä sekä suhteellisen lyhyt työsuhteen kesto.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsopimus ja sen päättäminen

A on työskennellyt Fortum Oil and Gas Oy:n palveluksessa operaattorina 16.12.1996 alkaen. A on ollut pidätettynä ja vangittuna 1.11. – 10.11.2003 epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta.

Yhtiö on 12.11.2003 pidetyn kuulemistilaisuuden jälkeen purkanut A:n työsopimuksen päättymään välittömästi. Työsopimuksen purkamista koskevassa ilmoituksessa yhtiö on viitannut työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun erittäin painavaan syyhyn todeten työsuhteen jatkumisen edellytyksenä olevan luottamussuhteen yhtiön ja A:n välillä lakanneen.

Porvoon käräjäoikeus on 9.3.2004 antamallaan tuomiolla tuominnut A:n kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi A on velvoitettu korvaamaan valtiolle hasiksen ja marihuanan myynnillä hankkimansa yhteensä 150 euron taloudellinen hyöty.

Työsuhteen päättämiseen liittyneistä seikoista esitetty selvitys

A:n työsopimuksen päättämiseen liittyneistä seikoista työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään todistelutarkoituksessa sekä todistajina purkausterminaalin esimiestä B:tä, henkilöstöpäällikkö C:tä ja työterveyslääkäri D:tä, operaattori E:tä, luottamusmies F:ää sekä pääluottamusmies G:tä. Kannabiksen terveysvaikutuksista on lisäksi kuultu todistajana psykiatrian erikoislääkäriä H:ta.

Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat viitanneet muun muassa 22.12.2000 päivättyyn Huumeita koskevat toimintaperiaatteet Fortum-konsernissa- nimiseen asiakirjaan, johon oli ohjeellisena kirjattu sen hetkinen käytäntö, 5.2.2003 päivättyihin menettelyä rikkomustapauksissa Fortum Oil and Gas Oy:ssä koskeviin toimintaohjeisiin sekä vuonna 2000 A:lle sattunutta työtapaturmaa koskevaan selvitykseen.

B, joka on toiminut A:n esimiehenä vuoden 2002 syyskuusta alkaen, on kertonut A:n työskennelleen yhtiön Porvoon jalostamon purkausterminaalissa operaattorina. Tässä työkohteessa operaattoreiden työtehtäviin kuuluu erilaisten jalostamon syöttöaineiden, nestekaasujen, raakaöljyjen ja muiden öljymäisten tuotteiden purkaminen junavaunuista purkauslaitteiden avulla. Lisäksi operaattorit ottavat näytteitä vaunuista ja toimittavat ne laboratorioon. Heille kuuluu myös terminaalialueen valvonta. A on työskennellyt keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Purkausterminaalissa esimies on paikalla arkisin kello 7 – 16 ja muuna aikana operaattorit työskentelevät itsenäisesti. Normaalisti työvuorossa on kaksi operaattoria, mutta A:n vuoden 2003 runsaiden sairauspoissaolojen johdosta vuoroon oli otettu kolmas työntekijä. Vuorossa olevat operaattorit eivät työskentele yhdessä työparina. Käsiteltävien aineiden vaarallisuudesta johtuen huolimattomuus työssä muodostaa riskin työntekijälle ja ympäristölle. Operaattorit joutuvat myös liikkumaan junavaunujen päällä noin 4,5 metrin korkeudessa, mistä aiheutuu oma riskinsä. B:n mukaan työpaikalla ei ole sattunut usein onnettomuuksia tai vahinkoja.

C:n mukaan A on työsopimuksensa purkamista edeltäneessä kuulemistilaisuudessa kertonut pidättämisensä ja vangitsemisensa johtuneen siitä, että hän oli kasvattanut, myynyt ja käyttänyt huumausainetta. A oli kertonut käyttäneensä huumausainetta vapaa-ajallaan ja päivittäin sairauslomansa aikana. Ennen kuulemistilaisuutta A oli ollut pitkällä 132 päivää kestäneellä sairauslomalla, minkä jälkeen hän oli ennen pidätystään ollut työssä parin viikon ajan. A:n lausumista kuulemistilaisuudessa C:lle oli jäänyt se vaikutelma, että A ei pitänyt huumausaineen käyttöä kovinkaan vakavana asiana. Koska A:n huumausaineen käyttö hänen kertomansa mukaan oli ollut jatkuvaa ja pitkäkestoista ja koska työskentely tapahtui vaarallisten aineiden parissa, työnantaja oli katsonut, että mahdollisuuksia työsuhteen jatkamiseen ei ollut. Tähän oli työnantajan puolella vaikuttanut se, että työnantajalla ei ollut tietoa siitä, oliko A käyttänyt huumausaineita työpaikalla ja voisiko hän mahdollisesti käyttää niitä tulevaisuudessa. Työsuhteen päättämismahdollisuuden tultua esille A oli ilmoittanut halukkuutensa hoitoonohjaukseen. Työpaikalla noudatettavana olevan menettelyä rikkomustapauksissa koskevan toimintaohjeen mukaan työnantajalla on kokonaisarvion perusteella mahdollisuus myös purkaa työsopimus.

C on edelleen kertonut, että ennen A:n tapausta työpaikalla oli vuonna 2000 tullut esille eräs toinen huumausaineiden käyttöön liittyvä tapaus, jonka käsittelyyn C ei kuitenkaan ollut osallistunut. Hän on selvittänyt asiaa jälkeenpäin. Kysymyksessä olleessa tapauksessa päihtyneenä työpaikalle tullut työntekijä oli poistettu työpaikalta, hänelle oli annettu kirjallinen varoitus ja kehotus hakeutua hoitoon. Kun työnantajalle myöhemmin oli selvinnyt, että päihtymys oli johtunut huumeista, oli työntekijän työsopimus purettu. Kysymyksessä olleessa tapauksessa työntekijä oli hoitoonohjauksen jälkeen ennen työsopimuksen purkamista käyttänyt huumeita.

D on työpaikan työterveyslääkärin ominaisuudessa tarkastanut työterveyshuollossa olevat tiedot A:n sairauspoissaoloista ja niiden syistä. D:n mukaan A:lla on ikäisiinsä miehiin verrattuna ollut vuosittain poikkeuksellisen paljon erilaisia infektiosairauksia ja pieniä tapaturmia. Pitempiaikaisen työkyvyttömyyden syynä vuonna 2003 olleen polvivamman syntymekanismia ei työterveyshuollon merkintöjen mukaan ole pystytty tarkasti selvittämään. D ei pystynyt sanomaan sitä, onko A:n sairauspoissaoloihin mahdollisesti vaikuttanut kannabiksen käyttö. Joka tapauksessa A:n sairausprofiili oli samankaltainen kuin useasti on runsaasti päihteitä käyttävillä henkilöillä.

H, joka on toiminut Kansanterveyslaitoksen huumetutkimusyksikön päällikkönä vuodesta 1998, on toiminut lääkärin tehtävissä huumekentällä vuodesta 1992 lähtien. H:n kertomuksen mukaan kannabiksen terveysvaikutukset kohdistuvat eri elinryhmiin kuten keuhkoihin, immunologiseen järjestelmään sekä aivoihin ja keskushermostoon ja sydän- ja verisuonitautia sairastavilla mahdollisesti sydämeen. Toisin kuin alkoholi, joka vesiliukoisena poistuu elimistöstä, kannabis rasvaliukoisena kerääntyy rasvakudokseen ja aivoihin. Kannabiksen vaikutuksen kesto riippuu siitä, kauanko aine on läsnä kudoksessa. Jos kannabista käytetään kerta-annoksena, kestää sen vaikutusta muutamasta tunnista kuuteen, enintään 12 tuntiin. Jos kysymys on pitkäaikaisesta säännöllisestä käytöstä, jolloin kannabista on käytetty vuoden ajan kahtena päivänä kolmesta, kestää kannabiksen vaikutus älyllisiin toimintoihin käytön lopettamisen jälkeen tutkimusten mukaan yhdestä kolmeen vuorokauteen ja H:n parhaana pitämän tutkimuksen mukaan jopa seitsemän vuorokautta. Kannabiksen älyllisiin toimintoihin kohdistuva vaikutus ilmenee muistin ja tarkkaavaisuuden huononemisena. Kannabiksen nauttimisesta aiheutuneen kannabispäihtymystilan aikana henkilön tietoisuus ja taju ajasta saattavat muuttua samoin kuin tietoisuus omasta itsestä. Suuria annoksia käytettäessä mahdollisia ovat harha-aistimukset ja ahdistuneisuus. Alkuvaiheessa kannabiksen nauttiminen aiheuttaa mielihyvän tunteen, joka muuttuu rauhallisuuden tunteeksi. Koska kannabiksen käyttö ei ole laillista, ei tarkkoja tutkimuksia ole tehty sen aiheuttamasta riippuvuudesta ja suhteesta tapaturma-alttiuteen. Arvion mukaan kymmenestä muutamaan kymmeneen prosentilla käyttäjistä kehittyy riippuvuus aineesta. Kannabispäihtymystilan aikainen älyllisten toimintojen ja motorisen koordinaatiokyvyn heikentyminen saattavat vaikuttaa tapaturmaherkkyyteen siten, että tapaturmaherkkyys on samankaltainen kuin alkoholin nauttimisesta aiheutuneessa päihtymystilassa.

Jos kysymys on pitkäaikaisesta ja säännöllisestä kannabiksen käytöstä, aiheutuu tästä H:n näkemyksen mukaan riski vaarallisissa oloissa työskenneltäessä johtuen käytön mahdollisesti aiheuttamista muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöistä. Tällaisessa tilanteessa käytön jälkeen henkilöllä tulisi olla vähintään kolmen ja mieluimmin seitsemän päivän tauko ennen töihin menoa. Jos kannabiksen käyttämisestä on kulunut 12 tuntia ennen työhön menoa, niin H:n uskoman mukaan aivoissa ei enää ole kannabista. Tällaisessakin tilanteessa jos kannabista on käytetty työpäivää edeltäneenä päivänä, saattaa tästä aiheutua häiriöitä työnteossa. H on vielä kertonut, että virallisia tutkimuksia ei ole siitä, aiheuttaako kannabiksen käytön lopettaminen vieroitusoireyhtymää. Tältä osin asiasta on kirjallisuudessa esitetty ristiriitaisia näkemyksiä.

A on kertonut aloittaneensa kannabiksen käytön suuremmassa määrin vuoden 2002 syksyllä. Työpäivinä hän ei ole käyttänyt huumausainetta, mutta sen sijaan kesällä 2003 alkaneen sairauslomansa aikana hän oli polttanut huumetta päivittäin. Kannabiksen vaikutus kestää noin neljä – viisi tuntia nauttimisen jälkeen. Työssä A ei kertomansa mukaan ole ollut koskaan kannabiksen vaikutuksen alaisena. Kannabiksella ei ole samanlaisia haitallisia jälkivaikutuksia kuin alkoholilla eikä käytöllä ole ollut vaikutusta A:n työntekoon. Työssäoloaikanaan A oli vuodenvaihteessa 2001 – 2002 ja myös siitä noin vuotta aikaisemmin ollut työnantajan järjestämässä huumetestissä ja tulokset olivat olleet puhtaat.

A:n mukaan hänelle 21.11.2001 annettu kirjallinen varoitus oli johtunut kahdesta samalla viikolla tapahtuneesta aamuvuorosta myöhästymisestä. Myöhästymiset olivat johtuneet hänen aamu-unisuudestansa. Varoituksen antamisen jälkeen hänellä ei ole ollut työvuorosta myöhästymisiä.

E on työskennellyt vuonna 2003 A:n kanssa samassa työvuorossa etumiehenä. Tuona aikana A ei ollut myöhästellyt työstä eikä hänellä ollut epäselviä poissaoloja. A oli tehnyt työnsä täysin moitteettomasti, eikä hänessä myöskään ollut ollut havaittavissa merkkejä kannabiksen käytöstä, josta E:llä ei ollut tietoa ennen A:n työsuhteen purkamista.

F on työskennellyt A:n kanssa samassa työvuorossa vuoron etumiehenä vuonna 2002. Osaston luottamusmiehenä hän on ollut tietoinen A:lle myöhästymisten johdosta annetusta varoituksesta. Myöhästely ei ollut toistunut varoituksen jälkeen. A on ollut vuonna 2002 sairauslomalla kerran 2 – 3 päivän ajan. F ei ollut huomannut A:ssa merkkejä huumeiden käytöstä ja työnsä A oli hoitanut hyvin.

G on kertonut toimineensa yhtiön Porvoon jalostamon työntekijöiden luottamusmiehenä vuodesta 2003 alkaen. Hänellä ei ennen tätä oikeudenkäyntiä ole ollut tietoa työnantajapuolen todisteeksi esittämistä 22.12.2000 päivätyistä huumeita koskevista toimintaperiaatteista, jotka on laadittu yhtiön pääkonttorissa Espoossa. Toimintaohjeet eivät ole olleet esillä Porvoon jalostamolla. Sen sijaan työpaikalla on noudatettu menettelyä rikkomustapauksissa koskevia toimintaohjeita. Nämä ohjeet koskevat G:n mukaan kaikkia päihdetapauksia. Niiden mukaisesti oli menetelty myös työpaikalla vuonna 2000 esiin tulleessa huumausaineen käyttötapauksessa. Tästä tapauksesta G oli aikanaan saanut tietoa osaston luottamusmiehen ominaisuudessa. Pääluottamusmiehen ominaisuudessa hänellä on nyttemmin ollut käytössään tapausta koskevaa asiakirja-aineistoa. G:n käsityksen mukaan työpaikalla oli ollut laajalti tiedossa, että kysymyksessä oleva henkilö käyttää huumeita. Asiassa oli menetelty rikkomustapauksissa noudatettavaa menettelyä koskevien ohjeiden mukaisesti eli asiasta oli ensin keskusteltu esimiehen ja työntekijän välillä, annettu kirjallinen varoitus ja sovittu näytteiden otosta terveysasemalla. G:n mukaan päihteiden väärinkäyttötapaukset käsitellään työpaikalla aina yksittäistapauksina ja hoito-ohjelman määrittely tapahtuu työterveyshuollon henkilöiden toimesta. Työpaikalla ei ole aikaisemmin ollut tapausta, jossa päihteiden käyttö olisi johtanut suoraan työsopimuksen purkamiseen.

G on edelleen kertonut, että A ei ollut kuulemistilaisuudessa suhtautunut huumeiden käyttöönsä vähättelevästi, vaan hän oli päinvastoin ottanut tilanteen hyvin vakavasti. A itse oli ottanut esille mahdollisuuden käydä säännöllisesti huumetesteissä, jotta hänen tilaansa voitaisiin seurata.

Työtuomioistuimelle jätetystä A:lle 19.7.2000 sattunutta työtapaturmaa koskevasta selvityksestä käy ilmi, että A oli pudonnut junavaunun päältä noin 4,1 metrin korkeudelta betonilaatalle. Tapaturma oli johtunut vaunun päällä olevan työskentelytason kaiteen irtoamisesta hitsauksesta A:n ollessa nousemassa vaunun päälle ja ottaessa kiinni kaiteesta.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 – 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n soveltamisohjeen mukaan irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työsopimus voidaan irtisanomisaikaa noudattamatta purkaa vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena painavana syynä voidaan lainkohdan mukaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

A on syyllistynyt huumausainerikokseen ajalla 1.8.2002 – 31.10.2003, minkä johdosta hänet on käräjäoikeuden tuomiolla tuomittu kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A oli kertomansa mukaan käyttänyt marihuanaa tai kannabista vain vapaa-ajallaan eikä hän ole ollut työpaikalla päihteiden vaikutuksen alaisena. A:n mukaan huumeiden käyttö oli ollut päivittäistä hänen työsuhteensa purkamista edeltäneen pitkähkön sairausloman aikana.

H:n esittämän asiantuntijalausunnon mukaan kerta-annoksena nautitun kannabiksen vaikutus kestää muutamasta tunnista kuuteen, enintään 12 tuntiin. Kannabispäihtymistilan aikana henkilön muistitoiminnoissa ja tarkkaavaisuudessa saattaa olla häiriöitä vastaavasti kuten alkoholia nauttineella henkilöllä. Motoristen toimintojen koordinaatiokyvyn heikentymisen vuoksi myös tapaturmariski saattaa kannabispäihtymystilassa olla samanlainen kuin alkoholin aiheuttamassa päihtymystilassa. H on edelleen katsonut, että kannabiksen pitkäaikaisen ja säännöllisen käytön jälkeen henkilöllä voi esiintyä muistihäiriöitä sekä tarkkaavaisuus- ja huomiokyvyn häiriöitä yhden – kolmen tai mahdollisesti jopa seitsemän päivän aikana. Näistä syistä työskentelystä vastaavana aikana saattaa aiheutua riskejä työpaikalla.

A:n oman kertoman mukaan hän ei ole ollut työssä kannabiksen aiheuttamassa päihtymystilassa. Todistajien kertomukset eivät myöskään osoita, että A olisi ollut työssä ollessaan tällaisessa tilassa. A:n sairauspoissaolojen tai myöskään hänelle marraskuussa 2001 annetun varoituksen taustalla olleen menettelyn ei ole näytetty johtuneen hänen kannabiksen käytöstään. A:lle vuonna 2000 sattunut työtapaturma on johtunut esitetyn selvityksen mukaan A:sta riippumattomista syistä. A:n kannabiksen käyttö on ollut kuitenkin siten pitkäaikaista ja säännöllistä, että sen käytöstä olisi mahdollisesti vuonna 2003 saattanut aiheutua sellaisia H:n lausunnossa mainittuja haittavaikutuksia, jotka työn turvallisen tekemisen kannalta olisivat edellyttäneet käytöstä pidättäytymistä vähintään vuorokauden ajan ennen työhön palaamista.

Fortum-konsernin huumeita koskevien toimintaohjeiden 3.1. kohdan mukaan huumeiden vaikutuksen alaisena työskentely tai oleskelu työpaikalla johtaa aina työsuhteen välittömään purkamiseen, ellei erityisistä syistä ole aihetta poikkeuksellisesti menetellä toisin. Samassa kohdassa on todettu, että asian selvittämiseksi ja henkilön oikeusturvan varmistamiseksi hänelle tarjotaan aina mahdollisuus huumetestiin. Toimintaohjeiden 3.2. kohdan mukaan huumeiden käyttö, myynti ja välitys työpaikalla johtaa aina työsuhteen välittömään purkamiseen. Edelleen toimintaohjeiden 3.3. kohdassa on todettu, että huumeiden myynti tai välittäminen työpaikan ulkopuolella johtaa normaalisti työsuhteen irtisanomiseen ilman työntekovelvoitetta irtisanomisaikana.

Pääluottamusmies G:n mukaan edellä mainitut ohjeet eivät ole olleet esillä yhtiön Porvoon jalostamolla eikä niiden mukaan ole myöskään menetelty työpaikalla aikaisemmin esiin tulleessa yhdessä huumausaineen käyttötapauksessa. Ottamatta tässä yhteydessä enemmälti kantaa näiden ohjeiden sitovuuteen työtuomioistuin toteaa, että A:n kohdalla ei ole ollut kysymys sellaisesta edellä mainittujen ohjeiden 3.1. tai 3.2. kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, joka näiden kohtien mukaan oikeuttaisi työsuhteen purkamiseen.

Työtuomioistuimelle esitetyn menettelyä rikkomustapauksissa koskevan toimintaohjeen 5. kohdan mukaan siinä esitettyjä menettelytapoja noudatetaan sekä alkoholin että muiden päihteiden käyttämiseen. Ennen A:n tapausta työpaikalla on ollut yksi huumausaineen käyttötapaus. Sen yhteydessä oli menetelty edellä mainittujen rikkomustapauksia koskevien toimintaohjeiden mukaisesti noudattaen ohjeiden mukaista varoitusmenettelyä ja hoitoonohjausta. Hoitoon oli liittynyt huumetestaus, jolla on voitu kontrolloida hoito-ohjelman noudattamista.

A on toiminnallaan syyllistynyt rikokseen, joka on tapahtunut hänen vapaa-ajallaan. A:n ei ole näytetty olleen sellaisessa asemassa, että kysymyksessä olevaan rikokseen syyllistyminen sinänsä osoittaisi työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista, että se olisi työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla oikeuttanut työnantajan päättämään työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Työskentelyolosuhteet A:n työpaikalla öljynjalostamolla ovat sellaiset, että riittävän turvallisuuden takaamiseksi työntekijöiltä voidaan edellyttää erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Tämän vuoksi työnantajalla on ollut perusteet suhtautua tiukasti työntekijöiden huumausaineiden ja muiden päihteiden käyttöön. A:n itsensä kertoman perusteella työnantaja on voinut perustellusti päätellä, että A:n huumausaineen käyttö oli ollut sellaista, että se jatkuessaan voisi aiheuttaa toimintakyvyn heikentymisen kautta riskitekijöitä hänen työssään. Tässä tilanteessa työnantajalla olisi ollut perusteet ja mahdollisuus kontrolloida A:n vastaista huumeiden käyttöä edellä mainittujen menettelyä rikkomustapauksissa koskevien toimintaohjeiden mukaisesti työterveyshuollon kautta toteutettavan hoitoonohjausmenettelyn ja siihen liittyvien testien avulla. Tätä menettelyä työpaikalla oli noudatettu myös aikaisemmin esille tulleessa huumeiden käyttötapauksessa. Näyttämättä on jäänyt, että työnantajalla olisi A:n kohdalla ollut perustellut syyt poiketa tästä menettelytavasta.

Kun A:n ei ole näytetty olleen työssään huumausaineen vaikutuksen alaisena eikä hänen huumausaineen käyttönsä ole muutoinkaan näytetty vaikuttaneen hänen työskentelyynsä, ei Fortum Oil and Gas Oy:llä ole ollut vallinneissa olosuhteissa asiallista ja painavaa syytä edes A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Työtuomioistuimen ratkaisu
Korvausvelvollisuus

Kun A:n työsopimus on päätetty irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, Fortum Oil Oy:n on suoritettava A:lle korvausta perusteettoman työsopimuksen päättämisen johdosta irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä todettujen perusteiden mukaan. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on otettu huomioon muun ohella hänen työsuhteensa kesto, hänen työttömyysaikansa sekä hänen ikänsä ja mahdollisuutensa työllistyä. A:n itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen on toisaalta otettu huomioon sellaisena seikkana, joka irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan vaikuttaa hänelle tuomittavan korvauksen määrään alentavasti. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin neljän kuukauden palkkaa vastaavat 9 700 euroa.

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on perusteettoman irtisanomisen johdosta määrätystä korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Kemian Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu hänen työsuhteensa päättymisen ja 11.7.2004 väliseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa yhteensä 7 364,01 euroa. Työttömyyspäivärahan maksu on alkanut 21.1.2004. A:lle tuomittavasta korvauksesta 9 700 euroa on vähennettävä 75 prosenttia hänelle neljän kuukauden ajalta maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 3 951,38 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 5 748,62 euroa.

Fortum Oil Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamärän eli 3 951,38 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Fortum Oil Oy on lisäksi velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomisajan menetyksestä aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen irtisanomisajalta määrältään yhteensä riidattomat 5 335,99 euroa.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Kun epäselvää on ollut, onko työnantajalla vallinneissa olosuhteissa ollut riittävät perusteet A:n työsopimuksen päättämiselle, ei Kemianteollisuus KT ry:n yhtiön menettelyn hyväksyessään voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Fortum Oil Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 1 200 euroa.

Asian näin päättyessä ja sen laatuun nähden saa Kemianteollisuus KT ry pitää oikeudenkäyntikulujensa vahinkonaan.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2005/20050035