TT: 2009-119 Työntekijän irtisanominen-Painava syy

TT 1990-115 Työsopimuksen purkaminen - väkivaltainen käytös

Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2009-119 koskien työntekijän irtisanomista toistuvien virheiden johdosta.

Kodin kiinteitä kalusteita valmistavassa yrityksessä hionnassa työskennelleelle työntekijälle oli annettu kirjallinen varoitus, jonka syyksi oli ilmoitettu toistuva huolimattomuus välihionnassa. Ennen varoituksen antamista muut pintatyöntekijät ja työnjohto olivat keskustelleet työntekijän kanssa hiontatyössä esiintyneistä puutteista. Esitetyn selvityksen mukaan varoitus on ollut aiheellinen.

Työnantaja oli noin puoli vuotta varoituksen antamisen jälkeen irtisanonut työntekijän työsopimuksen ilmoittaen syyksi toistuvat virheet työsuorituksissa. Irtisanominen oli tapahtunut sen jälkeen, kun suurehko määrä ulkomaiseen tilaustyöhön kuuluvista kalusteiden osista oli työntekijän huolimattomasti tekemän hiontatyön jälkeen jouduttu käsittelemään uudelleen. Työnantajalla on ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset ja painavat syyt työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 119

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Pinjasto Oy:n menetelleen puusepänteollisuuden työehtosopimuksen liitteenä olevan keskusjärjestöjen välillä solmitun irtisanomissuojasopimuksen 2 § vastaisesti irtisanoessaan puuseppä A:n työsopimuksen,

velvoittaa Pinjasto Oy:n korvaamaan A:lle perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 13 § nojalla 24 kuukauden palkkana 47 132,24 euroa (124 kk x 181 x 10,85 euroa = 47 132,24 euroa) korkolain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, ja

velvoittaa Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Pinjasto Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n työsuhde Pinjasto Oy:n palveluksessa alkoi 3.4.2006. Työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen 1.10.2008 päivätyllä irtisanomisilmoituksella ilmoittaen syyksi toistuvat virheet työsuorituksessa. A:n kokonaistuntipalkka oli työsuhteen päättyessä 10,85 euroa.

Työsuhteensa alussa A työskenteli kasaajana noin kahden ja puolen kuukauden ajan tehden kaappien kasauksia. Työn vähennyttyä kasauspisteessä A siirtyi hiontaan.

Työnantaja oli irtisanomisen syinä viitannut muun muassa 26 kappaleen kirsikkapeiliovien ja lisäosien ala-arvoisesti suoritettuun työhön ja siitä aiheutuneisiin ylityö- ja materiaalikustannuksiin. A oli tehnyt kysymyksessä olevien peiliovien ja lisäosien hiontatyötä 26.9.2008. Kysymyksessä oli pieni keittiö. Tuotantojohtaja oli syyttänyt A:ta kappaleiden puhkihionnasta. Työn lopputuloksesta ei voitu kuitenkaan syyttää A:ta, koska siihen saattoi vaikuttaa esimerkiksi pohjalakan ohuus, joka aiheuttaa puunsyyn tikun nousemisen pystyyn ja sitä kautta karheuttaa pintaan. A:n tehtäviin ei kuulunut lakkaus. Työpaikalla noudatetun ohjesäännön mukaisesti maalarin tuli palauttaa kappale hiojalle, mikäli hän näki, että kappaleessa oli karheutta. A:lle ei tällaisia palautuksia ollut koskaan tehty.

Kustannukset (ylityökorvaukset, materiaalit ja varastovuokra), joita toimitusjohtaja väitti syntyneen A:n ala-arvoisesta työstä, eivät pidä paikkaansa. Kumpaakaan yhtiön palveluksessa olevista maalareista ei ollut kutsuttu lauantaiksi 27.9.2008 töihin ”paikkaamaan” A:n töitä. Yksinkertaisesti Pinjasto Oy:ssä oli kiirettä ja molempia maalareita tarvittiin ylitöihin. Kun ovia oltiin laittamassa lähetyskuntoon 29.9.2008, oli niissä huomattu karheutta ja toimitusjohtaja oli määrännyt maalarit tekemään lakkauksen uudestaan.

Ennen irtisanomiseen johtanutta edellä mainittua tapahtumaa A oli saanut tuotantojohtajalta kirjallisen varoituksen 14.4.2008 töistä, jotka oli hiottu toimitusjohtajan mukaan 2.–3.4.2008 (75 kpl ovia ja lisäosia kiiltävinä ja viilutettuina ja maalattuja ovia yhteensä 35 kpl).Toimitusjohtaja väitti, että pintamaalaus oli jouduttu suorittamaan kahteen kertaan, koska tuotteista pääosa oli reuna-alueelta puhkihiottuja. Hänen mukaansa korjaaminen ei olisi onnistunut, koska oviin tulisi värisävyeroja, mikä näkyy asiakkaalla. Näistä aiheutui toimitusjohtajan mukaan Pinjasto Oy:lle muun muassa aine- ja työkustannuksia. A oli ollut sairauslomalla 4.4.2008 alkaen kuuden päivän ajan. Hiontatyötä tehnyt työntekijä oli A:n sairausloman jälkeen todennut, että tuli tehtyä huonoa jälkeä.

Tuotantojohtajan mukaan A:n kanssa oli vuoden 2008 kevään ja alkusyksyn aikana useaan otteeseen keskusteltu reuna-alueen hionnasta. Tämä ei pidä paikkaansa.

Tuotantojohtaja oli irtisanomisen yhteydessä väittänyt edelleen, että esimerkiksi vuonna 2007 A olisi lähettänyt Ruotsiin väärin pakattuja sokkelinjalkoja. Tuotantojohtaja oli kertomansa mukaan keväällä 2007 pyytänyt A:ta pakkaamaan Ruotsiin muun muassa sokkelinjalkoja, koska lähetyksellä oli ”tulipalokiire”, eikä kasaajana työskentelevä työntekijä kyennyt sitä yksin tekemään. Parikymmentä muovista sokkelinjalkaa (noin euron kappale) meni A:n kertoman mukaan Ruotsiin. Tämän inhimillinen vahinko hänelle sattui.

Tuotantojohtaja väitti edelleen, että viikolla 19/2007 A olisi aiheuttanut ison vahingon lavankäärintäkoneella, jossa olisi hajonnut valmiita kaappeja. Mainitulla viikolla A:ta tarvittiin hiomosta pakkaukseen, koska työnjohtaja ei kerinnyt pakkaamaan. A:lle lavankäärintäkoneen käyttö oli täysin uutta, ja työnjohtaja pyrki opastamaan A:ta noin 10 minuutin ajan eli yhden lavan pakkauksen verran. A pakkasi moitteetta useamman lavan. Yksi vaatekaappirunko kaatui kuitenkin maahan ja vahingoittui, mutta sekin saatiin korjattua.

Vuoden 2008 keväällä työnantaja oli maksanut neljälle työntekijälle lomarahoja kahteen kertaan. Työnantaja pyysi työntekijöitä korjaamaan virheen. Tähän A oli todennut asian kuuluvan työnantajalle. Tuotantojohtaja oli tuohtunut A:n lausuman johdosta ja todennut, että parempi olisi, jos A lähtisi pois yhtiön palveluksesta. Edellä mainittu A:n lausuma on vaikuttanut hänen irtisanomiseensa.

Työnantajalla ei ole ollut esittämillään perusteilla työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Oikeuskäytännössä ja oikeustieteellisessä kirjallisuudessa esitetyn mukaan työntekijän huolimattomuutta työtehtävissään arvioidaan tavallisesti suhteessa toisten työntekijöiden keskimääräisiin työsuorituksiin. Vähäistä huolimattomuutta työssä ei yleensä pidetä riittävänä syynä työsopimuksen irtisanomiseen (KKO 25.4.1974 nro 522, TT 1989-101 ja HHO S 9.9.1987/151).

A on toiminut asianomaisella alalla jo kolmisenkymmentä vuotta. Pinjasto Oy:n palveluksessa hän on saanut ainoastaan yhden kirjallisen varoituksen ja senkin syyttä. Mikäli työnantaja haluaa vedota muihin mahdollisiin varoituksiin, huomautuksiin tai puhutteluihin tulee työnantajan selvittää, mistä mahdolliset puhuttelut, huomautukset ja neuvottelut aiheutuivat ja minä päivinä ne tapahtuivat.

Korvauksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto nykytilanteessa, työnantajan törkeä menettely A:n työsuhteen irtisanomisen yhteydessä ja A:n kärsimä loukkaus ja vahinko. A:lle tuomittavasta korvauksesta tulisi jättää tekemättä työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Työpaikalla käytiin erimielisyysneuvottelut 20.11.2008. Näissä neuvotteluissa ei päästy sovintoon. Liittojen väliset neuvottelut käytiin 20.1.2009 ja niissäkin jäätiin erimielisiksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puuteollisuusyrittäjät ry on vastauksessaan, johon Pinjasto Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Puuteollisuusyrittäjät ry on vaatinut Puu- ja erityisalojen liitto ry:n velvoittamista korvaamaan Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Pinjasto Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantaja ei ole irtisanonut A:n työsopimusta työsopimuslain eikä työehtosopimuksen vastaisesti. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan työsopimus voidaan irtisanoa muun muassa töiden laiminlyömisen, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomisen ja ilmeisen huolimattomuuden perusteella.

Työsopimusta ei ole irtisanottu äkkipikaisesti, eikä työsopimuksen irtisanominen ole tullut A:lle yllätyksenä. Irtisanomisen perusteen ovat muodostaneet toistuneet virheet työssä varoituksesta huolimatta sekä välinpitämätön asennoituminen työtehtäviin.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työntekijän työsopimus voidaan irtisanoa huolimattomuuden perusteella silloin, kun huolimattomuus on ollut jatkuvaa ja luonteeltaan olennaista. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijä on saanut riittävät ohjeet työhönsä. A:n kohdalla mainitut edellytykset täyttyivät, sillä tapauksia oli useita. A:ta oli puhuteltu tapausten yhteydessä ja hänelle oli myös annettu yksi kirjallinen varoitus. A:n huolimattomuus on ollut myös luonteeltaan olennaista, koska hänestä johtuvasta syystä runsaasti materiaalia on mennyt pilalle ja toiset työntekijät ovat joutuneet ylitöinä tekemään korjaustyöt. Tästä on aiheutunut kustannuksia työnantajalle.

A:lle oli annettu varoitus huhtikuussa 2008. Varoituksen syynä oli se, että A oli kahtena päivänä hionut kahdelle asiakkaalle menneitä ovia suuret määrät puhki niin, että työnantajalle on aiheutunut työkustannukset ja raaka-ainekustannukset kahteen kertaan. Syyskuussa 2008 ennen irtisanomista A myös hioi yhden päivän työt puhki, mistä aiheutui seuraavana päivänä eli lauantaina kahdelle työntekijälle ylityötä sekä ylimääräisiä raaka-ainekustannuksia. Vastaavaa kappaleiden puhkihiontaa eli huolimattomuutta tapahtui lukemattomia kertoja ennen varoitusta ja sen jälkeen. Nuo kaksi tapausta ovat vain esimerkkejä. Työsuhteen alkupuolella A toimi kasauksessa ja pakkauksessa. Näissäkin töissä hänelle sattui virheitä, joista aiheutui taloudellisia menetyksiä. A:n virheiden määrä oli täysin erisuuruinen kuin yhtiön toisten työntekijöiden.

Koska A:lle oli annettu riittävästi aikaa muuttaa työsuoritustaan, työnantaja oli lopulta tullut siihen tulokseen, että edellä esitetyn kaltainen menettely ei voi enää jatkua.

A:n menettelystä aiheutuneen vahingon määrääkään ei voida vähätellä, sillä Pinjasto Oy ei ole suuryritys. Henkilökunnan määrä on noin 15 henkilöä ja liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

A on työskennellyt Pinjasto Oy:n palveluksessa 3.4.2006 lukien. Työsuhteensa alussa hän on tehnyt kasaustöitä runsaan kahden kuukauden ajan, minkä jälkeen hän on siirtynyt tekemään hiontatöitä. Työnantaja on irtisanonut A:n työsopimuksen 1.10.2008 ilmoittaen syyksi toistuvat virheet työsuorituksessa. A:lle oli tätä ennen annettu 14.4.2008 kirjallinen varoitus annettujen työohjeiden laiminlyönnin vuoksi.

Puu- ja erityisalojen liitto ry on katsonut, että Pinjasto Oy:llä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaisia perusteita A:n työsopimuksen irtisanomiselle. Myös A:lle annettu varoitus on Puu- ja erityisalojen liitto ry:n mukaan ollut aiheeton

A:lle annettu varoitus

Kirjallisessa varoituksessa varoituksen syyksi on kirjattu toistuva huolimattomuus välihionnassa. Varoituksen mukaan kappaleet ovat olleet ”puhkihiottuja” sekä kulmat reunahiomakoneen ”haukkaamia”, josta aiheutuu kappaleiden alamittaisuus ja epäsymmetrisyys. Rikotuiksi velvollisuuksiksi varoituksessa on todettu annettujen työohjeiden laiminlyönti. Varoituksessa on lisäksi todettu, että rikkomusten jatkuessa työnantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin työsuhteen päättämiseksi.

Toimitusjohtaja F:n kertoma mukaan Pinjasto Oy:n tuotanto muodostuu kodin kiinteiden kalusteiden valmistuksesta. Kysymys on yksilöllisistä mittatilaustuotteista. Yhtiö tunnetaan hyvästä laadustaan. Vuonna 2008 yhtiön tuotannosta 30 prosenttia meni vientiin. Yhtiön palveluksessa on yhteensä 12 henkilöä.

F:n ja tuotantojohtajana työskentelevän B:n kertomuksista on käynyt ilmi, että A on käyttänyt työssään reunahiomakonetta, jossa on digitaaliohjaus, sekä leveänauhahiomakonetta, jossa on tietokoneohjaus. Viimeksi mainitulla koneella A oli kerran laittanut tallan väärin paikalleen, minkä johdosta kone oli rikkoutunut ja paikalle oli jouduttu hankkimaan maahantuojan huoltomies. Tästä oli aiheutunut työnantajalle yli 2 500 euron kulut.

Mainittujen työnantajien edustajien mukaan käsiteltävän kappaleen puhkihionnan syynä on joko se, että hiontaan on käytetty liian karkeaa paperia tai se, että kappaletta on hiottu liian pitkän aikaa. Ennen kirjallisen varoituksen antamista muut pintakäsittelijät ja työnjohto olivat keskustelleet A:n kanssa hiontatyössä olleista puutteista. Keskustelujen yhteydessä A oli aina esittänyt, että virhe oli jonkun muun tekemä. Mitään epäselvyyttä ei ollut siitä, että hiontatyö, jonka johdosta A:lle oli annettu kirjallinen varoitus, oli A:n tekemä. Työntekijälle, joka A:n sittemmin ilmoittaman mukaan olisi tehnyt virheellisen hiontatyön, ei ole annettu tehtäväksi A:n tekemää välihiontaa, vaan hänelle on kuulunut puuvalmiiden tuotteiden hionta.

G, joka työskentelee Pinjasto Oy:n palveluksessa ruiskumaalaajana, on maalaustyön lisäksi työskennellyt myös kasauksessa ja hiontatyössä. G on itse huomauttanut A:lle hiontatyössä olleista virheistä ja ilmoittanut niistä myös tuotantojohtajalle. G on ollut myös paikalla silloin kun tuotantojohtaja on huomauttanut A:lle puhkihionnasta. A:n suhtautuminen työtä koskeviin huomautuksiin on ollut kielteinen.

A:n kertoman mukaan puhkihionta saattaa tapahtua vahingossa muun muassa tilanteessa, jossa pohjamaalia on ohuelti. Vuoden 2008 huhtikuussa annettu varoitus oli tullut A:lle yllätyksenä, koska hän oli varoitusta ennen ollut kuuden päivän ajan sairauslomalla, jonka aikana muut olivat tehneet hänen töitään. Hiontatöitä A:n sairausloman aikana tehnyt H oli kertonut A:lle hioneensa reunoja liikaa. A:n mukaan häntä ei ole työsuhteensa aikana puhuteltu työssä sattuneiden virheiden johdosta eikä hänelle ole annettu kuin edellä mainittu varoitus.

E, joka toimii Pinjasto Oy:n palveluksessa kasaajana, on valittu pääluottamusmieheksi A:n irtisanomisen jälkeen. Ajankohtana, jolloin A:lle oli annettu varoitus, E oli itse ollut lomalla, mutta hän oli kuullut A:n saamasta varoituksesta.

Yhtiön toimitusjohtajan ja tuotantojohtajan sekä todistajana kuullun G:n kertomuksista on käynyt ilmi, että A:n hiontatyössä on ollut puutteita, joiden johdosta hän on ennen varoituksen antamista saanut huomautuksia muilta pintakäsittelijöiltä ja tuotantojohtajalta. Esitetyn selvityksen mukaan myös se kaapin ovien virheellisesti tehty hiontatyö, jonka johdosta varoitus oli annettu, on ollut A:n tekemä. Kun kysymys on ollut suurehkosta kappalemäärästä huolimattomasti hiottuja kappaleita ja kun A:n kanssa on aikaisemmin keskusteltu vastaavanlaisista puutteista, on varoitus ollut aiheellinen. Kirjallisen varoituksen sisältö ja A:n siihen laatima vastaus myös osoittavat, että varoituksen syy ei ole jäänyt epäselväksi A:lle.

Irtisanomisen syistä esitetty selvitys

A:n irtisanomisen syyksi työnantaja on ilmoittanut toistuvat virheet työsuorituksessa. Hiontatyössä sattuneiden virheiden lisäksi työnantaja on maininnut muun muassa A:lle työsuhteen alkuaikana kasauksessa työskentelyn aikana tapahtuneen sokkelijalkojen toimitukseen liittyvän virheellisen työsuorituksen. Tämän vuoden 2007 huhtikuussa tapahtuneen virheen A on myöntänyt. Työnantajan mukaan taloudellista vahinkoa oli aiheutunut siitä, että tilaajalle Ruotsiin oli toimitettu kahdet jalkakiinnikkeet, minkä lisäksi tapahtumasta oli aiheutunut ylimääräisiä rahti- ja asennuskustannuksia. Selvitystä aiheutuneen taloudellisen vahingon määrästä ei työnantajapuolelta ole kuitenkaan esitetty.

Työnantajapuolelta on myös viitattu vahinkoon, joka oli sattunut vuoden 2007 toukokuussa A:n ollessa työssä lavankäärintäkoneella. Työnantajapuolen mukaan A:n huolimattomuudesta johtuen yksi kuorma oli kaatunut, minkä seurauksena valmiita kaappeja oli hajonnut ja ne oli jouduttu purkamaan, korjaamaan ja pakkaamaan uudestaan. Tarkempaa selvitystä aiheutuneesta vahingosta ei työnantajapuolelta ole esitetty. A:n ja tapahtuman jälkeen paikalle tulleen E:n kertoman mukaan kuorman kaatumisen seurauksena ainoastaan yhden kaappirungon takalevy oli rikkoontunut. Tämän korjaamiseen oli kulunut aikaa noin puoli tuntia.

Esitetyn selvityksen mukaan A oli kyseisenä päivänä määrätty tilapäisesti työskentelemään lavankäärintäkoneella. Tällä koneella A ei ollut työskennellyt aikaisemmin ja ennen työhön ryhtymistä hän oli saanut työnjohtajalta lyhyen perehdytyksen työhön. Vaikka A:n mahdollisella huolimattomuudella on saattanut olla osuutta tapahtumaan, on kysymys kuitenkin ollut A:lle uudesta työstä eikä tapahtumasta aiheutunut taloudellinen menetys ole esitetyn selvityksen mukaan ollut suuri. Näin ollen tätä vahingon luonteista tapahtumaa ei voida lukea A:n syyksi vakavana rikkomuksena.

Muutoinkaan edellä kuvatuille, ennen varoituksen antamista sattuneille tapahtumille ei voida antaa erityisempää merkitystä arvioitaessa irtisanomisen sopimuksenmukaisuutta.

Työsopimuksen irtisanominen on tapahtunut sen jälkeen kun A oli perjantaina 26.9.2008 koko työpäivän ajan hionut Moskovasta olevan asiakkaan tilaamaa kalustekokonaisuutta, joka käsitti 26 kirsikkapeiliovea ja lisäosia. Tuotantojohtaja B:n mukaan työ oli myöhässä, mistä johtuen kahden maalarin oli tarkoitus tulla lauantaina tekemään hiottujen kappaleiden pintakäsittely. Työhön tullut maalari oli kuitenkin huomauttanut puhkihionnasta, minkä seuraukset saattaisivat tulla esille, jos kappaleet olisi suunnitellusti pintakäsitelty. A:n työn jäljiltä kappaleet käsiteltiin uudelleen lauantaina ja pintakäsittely voitiin tehdä vasta maanantaina, mistä johtuen työnantajalle muodostui ylimääräisiä palkka- ja materiaalikustannuksia. Kysymyksessä oli ollut uusi ovimalli, mutta se ei ollut poikennut aikaisemmin valmistetuista peiliovista. Koska Pinjasto Oy tunnetaan korkeasta laadusta ja suurehko osa tuotannosta menee vientiin, työn laatua valvotaan tarkasti.

G oli tullut työhön lauantaina 27.9.2008, jolloin hänen oli tarkoitus yhdessä toisen työntekijän kanssa pintakäsitellä A:n edellisenä päivänä hiomat peiliovet ja lisäosat. Peiliovista kuitenkin useat olivat olleet niin pahasti puhkihiottuja, että niitä ei ollut voitu lakata. G hioi kappaleet uudelleen ja hänen työtoverinsa veti niihin pohjalakan. Koska lakka vaati kuivumisajan, voitiin lauantaiksi suunniteltu työ tehdä vasta maanantaina. G:n mukaan kysymyksessä olevat peiliovet eivät poikenneet millään tavoin aikaisemmin valmistetuista peiliovista.

A:n mukaan 26.9.2008 hiottavien peiliovien kohdalla kysymys oli ollut uudesta ovimallista, jossa ei ollut pyöristyksiä kulmissa. Tästä johtuen hionta vaati tarkkuutta, jotta lakkaus ei olisi mennyt puhki.

E:n mukaan A:n hiomien kehyspeiliovien kulmat olivat poikenneet aikaisemmin valmistettujen peiliovien kulmista. Kulmat olivat teräviä ja niissä oli havaittavissa karheutta hiomisen jälkeen. Koska kulmissa oli ohut lakkakerros, silmämääräisesti oli vaikea havaita, oliko lakkakerros mennyt hionnassa puhki. Puhkimeno voitiin havaita vasta pintakäsittelyn jälkeen. Puhkimenoa ei voitu laittaa kenenkään syyksi, koska syy saattoi olla esimerkiksi pohjalakan ohuudessa. Terävissä kulmissa lakkaa ei helposti saa pysymään. E:n mukaan tavanomaista ei ole, että välihionnan jälkeen tehdyistä kappaleista puolet olisivat puhkihiottuja. Näin ei todistajan mukaan ollut asia myöskään tässä tapauksessa.

B:n mukaan A:n huolimattomuudesta eri työsuorituksissa oli aiheutunut yhtiölle lähes 10 000 euron ylimääräiset kustannukset. Hiontatyö, jota A oli työsuhteensa aikana viimeksi tehnyt, edellyttää työntekijältä huolellisuutta ja pitkäjänteisyyttä. A olisi ilmeisesti soveltunut työhön, jossa ei ole niin tarkkoja laatuvaatimuksia kuin kysymyksessä olevassa työssä. Tällaista tai muutakaan A:lle sopivaa työtä yhtiössä ei ollut tarjolla.

Toimitusjohtaja F:n mukaan A:n irtisanomisen yhteydessä ei ollut millään tavalla esillä tai siihen vaikuttamassa lomarahojen maksamisessa sattunut virhe. Lomarahat oli maksettu tietyllä numerolla alkaville tileille vahingossa kahteen kertaan. A oli yksi näistä työntekijöistä. A ei ollut suostunut itse palauttamaan liikaa maksettuja rahoja, jotka myöhemmin oli vähennetty hänen palkastaan.

B:n, G:n ja E:n kertomuksista on käynyt ilmi, että A:n 26.10.2008 tekemän peiliovien hionnan jälki ei ole ollut laadultaan sellaista, että hiotut kappaleet olisi voitu tämän jälkeen pintakäsitellä normaaliin tapaan, vaan ne oli jouduttu uudelleen hiomaan ja käsittelemään pohjalakalla ennen jatkokäsittelyä. Ristiriitaista selvitystä on esitetty siitä, kuinka suuri osa A:n käsittelemistä ovista ja muista tuotteista on ollut sellaisia, että ne on täytynyt käsitellä uudelleen. Esitetty selvitys kuitenkin osoittaa, että näitä on ollut koko määrästä melkoinen osa. Työn virheiden ei myöskään ole näytetty johtuneen siitä, että kysymys olisi ollut merkittävästi aikaisemmin valmistetuista tuotteista poikkeavasta työstä tai että virheiden syynä olisivat olleet virheet edeltäneissä työvaiheissa. Uudelleen käsittelystä on aiheutunut työnantajalle vahinkoa ylimääräisten materiaali- ja palkkakulujen muodossa.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Soveltamisohjeessa on edelleen todettu, että irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on soveltamisohjeen mukaan otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentissa on säädetty siitä, että työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työtuomioistuimen ratkaisu

A:n työsopimus on irtisanottu samoista syistä, joiden vuoksi hänelle oli annettu varoitus 14.4.2008. Varoitus on edellä todetuin tavoin ollut aiheellinen.

Esitetyn selvityksen mukaan A:n työsuorituksissa on ollut pääasiassa huolimattomuudesta johtuvia puutteita, joiden johdosta työnantajalle on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia. Yhtiön tuotannosta esitetyn selvityksen mukaan yhtiön toiminnan kannalta suuri merkitys on työn laadulta. Tämä puolestaan on edellyttänyt työntekijöiltä huolellisuutta eri työvaiheissa. A on suhtautunut työnantajan työn laatua koskeviin huomautuksiin torjuvasti ja varoituksesta huolimatta hänen hiontatyönsä tulokset eivät ole vastanneet sitä, mitä työpaikalla on edellytetty. Vaikka A:n työsuoritusten virheellisyydestä aiheutuneiden kustannusten määrä onkin jäänyt jossakin määrin epäselväksi, ei työnantajan ilmoittamaa määrää ole syytä pitää suuruusluokaltaan vääränä. Huomioon ottaen se, että Pinjasto Oy on pienehkö yritys, voidaan aiheutuneen taloudellisen menetyksen määrää pitää merkittävänä.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Näyttämättä on jäänyt, että työnantajalla olisi ollut mahdollisuus irtisanomisen asemesta tarjota A:lle muuta työtä yhtiön palveluksessa. Samoin on näyttämättä jäänyt, että A:n työsopimuksen irtisanominen olisi osaksikaan johtunut kantajan mainitsemista A:n lausumista lomarahan maksamiseen liittyvässä asiassa tai muustakaan A:n henkilöön liittyvästä epäasiallisesta syystä.

Pinjasto Oy:llä on siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset ja painavat syyt A:n työsopimuksen irtisanomiselle. Yhtiö ei ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen eikä A:lla näin ollen ole oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen.

Työtuomioistuimen ratkaisu

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Puu- ja erityisalojen liitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Pinjasto Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.550 euroa. Määrä on riidaton.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2009/20090119