Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työtuomioistuimen ratkaisua TT:2007-78 koskien työntekijän työsopimuksen purkamista johtuen siitä että oli menetellyt epärehellisesti, sillä oli merkinnyt tuntikorttiin työpäivän vaikka oli kyseisenä päivänä ollut poissa.
Sprinklerasentaja työskenteli asennustyökohteissa, joissa työaikojen noudattamista ei käytännössä voitu valvoa. Työntekijä oli ollut asiasta ilmoittamatta päivän poissa työstä ja merkinnyt poissaolostaan huolimatta kyseisen päivän työpäiväksi tuntikorttiin. Työntekijä oli myös myöhästellyt töistä ja lähtenyt ennen työajan päättymistä. Työsopimus oli näistä syistä purettu.
Työntekijän menettelyn katsottiin rikkoneen sen luottamuksen, jonka työsuhteessa edellytetään vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. Kun työntekijän ei kuitenkaan ollut näytetty aikaisemmin syyllistyneen vastaavanlaiseen vilpilliseen menettelyyn, eikä hänelle ollut annettu poissaoloistakaan selkeää, työsuhteen päättämisuhan sisältävää varoitusta, työtuomioistuin katsoi, etteivät työsuhteen jatkamisen edellytykset olleet heikentyneet siinä määrin, ettei työsuhdetta olisi voitu kohtuudella jatkaa irtisanomisajan pituisen ajan. Työnantajalla katsottiin kuitenkin olleen asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 78
KANNE
Vaatimukset
Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että Firecon Oy on rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä ja työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä päättämällä perusteettomasti työntekijänsä A:n työsopimuksen työehtosopimuksen ja työsopimuslain vastaisesti sekä jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen mukaisen 14 vuorokauden irtisanomisajan työsopimusta päätettäessä
velvoittaa Firecon Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavat 23.632,80 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä lukien
velvoittaa Firecon Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 1.099,20 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä lukien.
velvoittaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi
velvoittaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Firecon Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.
Perusteet
Sprinklerasentaja A on solminut 6.6.2005 kirjallisen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työnantajansa kanssa. Työnantaja oli päättänyt A:n toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen 27.4.2006 purkamalla liittyen tapahtumiin 13.4. ja 26.4.2006.
A oli 13.4.2006 ollut sairaalassa käyttämässä lastaan toimenpiteessä, jossa vanhemman läsnäolo oli ollut välttämätön. Tästä hän oli saanut työnantajaa varten todistuksen, jossa oli merkitty työkyvyttömyysajaksi mainitun päivän kello 8-10 välinen aika. Sairaalassa käynnin piti suunnitelman mukaan kestää kauemminkin, mutta lapselle ei kuitenkaan tehty aiottua toimenpidettä. A ei kuitenkaan ollut voinut palata töihin, koska edellä mainitusta toimenpiteestä johtuen lapsen päivähoito oli peruttu tuolta päivältä, ja hän oli joutunut jäämään kotiin loppupäiväksi hoitamaan lastaan. Poissaolostaan A oli ilmoittanut työkaverilleen. A myöntää merkinneensä 13.4.2006 työpäiväksi tuntikirjaan, mutta hän ei ollut tehnyt merkintää epärehellisessä tarkoituksessa, vaan enintään epähuomiossa.
Työnantajan edustaja B oli soittanut 26.4.2006 A:lle ja ilmoittanut, että tämän tulisi aloittaa vuosilomansa 2.5.2006. A olisi halunnut pitää lomansa muuhun aikaan. A oli loma-asiasta hermostuneena poistunut työpaikaltaan kello 14.00 ja selvitellyt myös asuntonsa remonttiin liittyviä asioita. A:n työpäivä olisi päättynyt klo 15.30. Aamulla 27.4.2006 A oli soittanut B:lle ja he olivat sopineet, että hän aloittaa vuosilomansa heti.
A ei ole rikkonut tai laiminlyönyt työsopimuksesta tai laista johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvollisuuksiaan menettelyllään. A:lle ei ole annettu huomautuksia eikä varoituksia työsuhteen kestäessä. A:ta ei ole kuultu irtisanomisesta. Työsuhteen irtisanomiselle ei ole ollut työsopimuslain edellyttämää asiallista ja painavaa syytä eikä myöskään sen purkamiselle erittäin painavaa syytä. Työsopimus on siten päätetty perusteettomasti.
Kun työsopimuksen päättämiselle ei ole ollut työsopimuslain mukaista irtisanomis- tai purkuperustetta, A:lle on maksettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen suuruus on 13,74 euroa x 8 h x 21,5 pv x 10 kk = 23.632,80 euroa eli vaadittu määrä.
A on työsopimuksensa päättymisen jälkeen ollut työttömänä ja saanut ajalta 27.6.-31.8.2006 ansiosidonnaista päivärahaa Rakennusalan työttömyyskassasta yhteensä 3.216 euroa.
A:n työsuhde on kestänyt alle vuoden, joten tapaukseen tulee soveltaa työehtosopimuksen 5 §:n mukaista 14 vuorokauden irtisanomisaikaa. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 1 momenttia on tulkittu siten, että työnantajan on myös työsuhteen perusteettoman purkamisen tilanteissa maksettava korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Rakennusliitto ry:n ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n välillä on neuvoteltu asiasta 6.6.2006. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ollut välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on asiassa selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn puuttumatta asiaan, tulee se tuomita asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoihin.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja Firecon Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään kokonaisuudessaan ja Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Vaikka työnantajalla ei olisi ollut oikeutta työsuhteen päättämiseen purkamalla, on sillä kuitenkin ollut oikeus irtisanoa työsuhde. Näin ollen A:lle tulisi enintään maksaa irtisanomisajan palkka kahdelta viikolta l.099,20 euroa eikä asian näin päätyttyä muita korvauksia eikä myöskään tuomita LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:tä ja Firecon Oy:tä maksamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikuluja.
Kanteen kiistämisen perusteet
Firecon Oy toimittaa automaattisia sammutusjärjestelmiä ympäri Suomea. Toiminnan perusedellytyksenä on työnantajan ja työntekijän välinen luottamus, koska etäisyydet ovat pitkät toimipaikoista työmaille, ja täten päivittäisiä työaikoja ei voida valvoa asennustyökohteessa paikan päällä.
A on työuransa aikana yhtiössä saanut useita huomautuksia ja varoituksia suullisesti muun muassa hänen tekemistään asennusvirheistä työmaalla sekä välinpitämättömästä asenteesta. A:n työssä on erityisen tärkeää olla huolellinen, koska on kyse turvallisuusjärjestelmien asentamisesta. Lisäksi hän on kieltäytynyt työtehtävistään. Varoitukset on annettu vuoden sisällä ennen työsuhteen purkamista.
A ei ole ollut työmaalla 13.4.2006, vaikka hän oli tuntilistaan näin merkinnyt. Ensin A väitti, että hän on ollut työssä kyseisenä päivänä, mutta myöhemmin hän kertoikin olleensa lapsensa kanssa ennalta sovitulla sairaalakäynnillä. Kyseessä ei ollut siis äkillinen lapsen sairastuminen.
A ei ollut ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan, vaan oli epärehellisesti merkinnyt tuntilistaan olleensa töissä. Yleinen käytäntö, joka on kirjattu myös yhtiön työntekijöille annettaviin kirjallisiin ohjeisiin, on että työntekijä ilmoittaa poissaolostaan etukäteen kyseisen projektin vetäjälle ja liittää mahdollisen todistuksen poissaolosta tuntilistaan. A ei ollut toiminut näin.
On ilmeistä, että A oli tehnyt tuntikorttiin väärän merkinnän siksi, että olisi saanut arkipyhäkorvaukset 13.4.2006 seuranneilta pääsiäisen arkipyhiltä. Mikäli hän olisi merkinnyt tuntikorttiin poissaolon todellisen syyn, lapsen kanssa lääkärissäkäynnin, hän ei olisi ollut oikeutettu palkkaan 13.4.2006 tapahtuneelta poissaololta eikä myöskään pääsiäisen arkipyhiltä, koska hänen työsuhteensa oli kestänyt alle vuoden.
A oli myös poistunut luvatta työmaalta 26.4.2006 kello 14.00, vaikka työpäivä olisi päättynyt vasta klo 15.30. Työstä ennenaikaiselle poistumiselle A ei ollut pyytänyt asianmukaista lupaa.
A:n poissaolo on myös haitannut hänen kanssaan työskennelleiden työntekijöiden työntekoa.
A:ta kuultuaan työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen 27.4.2006. Perusteena on ollut ennen kaikkea luottamuspula ja epärehellisyys, joka on ilmennyt tarkoituksellisesti tehtyinä väärinä merkintöinä tuntikortteihin.
Kanteessa vaaditut korvaukset ovat määriltään riidattomia.
Työnantajaliitto oli saanut tietää asiasta vasta purkamisen jo tapahduttua, joten sitä ei tullut tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen päättäminen
A on työskennellyt Firecon Oy:ssä sprinklerasentajana 6.6.2005 lukien. Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen 27.4.2006. Työnantaja oli suullisesti ilmoittanut purkamisen syyksi luottamuspulan ja epärehellisyyden, jotka ovat liittyneet muun muassa A:n poissaoloon 13.4.2006 ja työstä poistumiseen 26.4.2006.
Purkamisperusteesta esitetty selvitys
Työntekijäpuolen nimeämänä on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta ja työnantajapuolen nimeäminä toimitusjohtaja B:tä todistelutarkoituksessa sekä varatoimitusjohtaja C:tä, projektipäällikkö D:tä ja sprinklerasentaja E:tä todistajina.
B:n, C:n ja myös A:n kertomuksista käy ilmi, että Iskun työmaalla, josta A oli syksyllä 2005 vastannut projektinvetäjänä, oli asennettu suunnitelmasta poikenneet suuttimet ja myös kannakointi oli tehty suunnitelmasta poikkeavalla tavalla, putket oli uritettu väärin ja koeponnistuksen jälkeen putkistoa ei ollut tyhjennetty vedestä eikä täytetty glykolilla, mistä oli aiheutunut vahinkoa putkien jäätyessä myöhemmin. Iskun työmaan virheitä oli käsitelty palaverissa, jossa olivat olleet läsnä B, C ja A. Tuolloin A:ta oli myös varoitettu suullisesti siitä, että työsuhde voitaisiin päättää. Iskun työmaan jälkeen A siirrettiin pois työnjohtotehtävistä.
D on kertonut perehdyttäneensä A:n tämän aloittaessa työt Firecon Oy:ssä. D oli tuolloin kertonut A:lle työajoista sekä poissaoloista ja niistä ilmoittamisesta ja antanut myös ilmoittamiseen tarvittavat puhelinnumerot. D:hen oli otettu yhteyttä kesäkuussa 2005, kun työ ei ollut eräällä työmaalla edistynyt, ja hän oli mennyt työmaalle katsomaan tilannetta. A ei ollut työmaalla. Todistajan soitettua A:lle tämä ilmoitti olevansa kotona hoitamassa lastaan. D oli huomauttanut tällöin A:lle, että poissaoloista pitää ilmoittaa ja muistuttanut tästä vielä seuraavana päivänä.
E on kertonut A:lla olleen liukuva käsitys työajoista. Aamuisin A oli useimmiten myöhästynyt ja tullut vasta kello 8-8.15, vaikka työaika oli alkanut seitsemältä. E oli toisinaan joutunut odottelemaan A:ta avuksi, kun työssä oli ollut vaiheita, joita ei yksin voinut tehdä, mikä oli haitannut työntekoa. A oli myös lähtenyt töistä ennen työajan päättymistä muutamia kertoja. E:n havainnot A:n myöhästymisistä olivat alkaneet Normaalin maalitehtaan työmaalla, jossa töitä oli tehty talvella 2005-2006. A on työtuomioistuimessa kuultuna myöntänyt myöhästyneensä töistä joitakin kertoja.
C oli havainnut A:n poissaolon 13.4.2006 mennessään johtamalleen työmaalle. C oli kysynyt E:ltä A:ta, jolloin E oli sanonut A:n maininneen jotain lapsen viemisestä lääkäriin. C oli ensin ajatellut A:n ehkä ilmoittaneen poissaolostaan toisille esimiehille D:lle tai B:lle. Kun oli käynyt ilmi, ettei A ollut ilmoittanut poissaolostaan kenellekään, esimiehet olivat päättäneet odottaa tuntilistoja ja mahdollista sairaslomatodistusta, mutta sitä ei ollut tullut. D on kertonut käyneensä varmistamassa, ettei A ollut myöskään Yli-Köllin työmaalla, kun C oli kysellyt A:sta 13.4.2006. A on kertonut ilmoittaneensa poissaolostaan E:lle ja ajatelleensa, että tieto menisi E:n kautta eteenpäin. Lapselle ei ollut tehty aiottua toimenpidettä, mutta A oli päättänyt jäädä loppupäiväksi kotiin lapsen kanssa, koska oli jo ilmoittanut päiväkotiin lapsen olevan koko päivän poissa.
Tuntilistoista oli käynyt ilmi, että A oli merkinnyt kyseisen päivän työpäiväksi poissaolostaan huolimatta. B:n kysyessä asiasta A oli ensin väittänyt olleensa työssä, mutta kertonut myöhemmin olleensa lapsensa mukana aikaisemmin sovitulla lääkärikäynnillä. B:n käsityksen mukaan syynä virheelliseen merkintään oli arkipyhäkorvausten saaminen, joihin A ei olisi ollut oikeutettu poissaolonsa vuoksi. A on myöntänyt tehneensä virheellisen merkinnän tuntilistaan, mutta kertonut kyseessä olleen erehdys.
D oli 19.4.2006 havainnut A:n lähtevän Yli-Köllin työmaalta kello 13.30 aikaan. D:n kysyessä asiasta seuraavana päivänä A oli kertonut hänellä olleen asioita hoidettavana. D oli tuolloin muistuttanut A:ta poissaolojen ilmoittamisesta. D ei ollut suoraan sanonut A:lle, että poissaolot ja niistä ilmoittamatta jättäminen voisivat vaikuttaa tämän työsuhteen jatkumiseen, mutta hän oli arvellut A:n ymmärtävän tämän. Myös E on kertonut kuulleensa keväällä 2006 Yli-Köllin työmaalla D:n sanovan A:lle, että poissaoloista pitää ilmoittaa.
A on myöntänyt poistuneensa 26.4.2006 työmaalta kello 14, vaikka työpäivä olisi päättynyt vasta kello 15.30. Syyksi tähän A on ilmoittanut suuttumuksen siitä, että B oli määrännyt hänet aloittamaan loman 2.5.2006. B on kertonut saaneensa aamupäivällä 27.4.2006 tietää tästä A:n liian aikaisesta poistumisesta työmaalta. Samaan aikaan B:n tietoon tuli A:n poissaolo 13.4. ja tämän tekemä virheellinen merkintä tuntilistaan. Tapahtumat johtivat A:n työsuhteen purkamiseen 27.4. järjestetyn kuulemisen päätteeksi. Tätä ennen B oli tuloksetta yrittänyt ottaa yhteyttä työnantajaliiton asiamieheen.
Arviointi ja johtopäätökset
Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
A:n tehtävänä Firecon Oy:ssä on ollut toimia sprinklerasentajana. Tämän vuoksi Iskun työmaalla tapahtuneilla asennusvirheillä, joista A on projektinvetäjänä ollut vastuussa, ei toimenkuvan erilaisuudesta johtuen ole sanottavaa merkitystä työsuhteen päättämisperusteita arvioitaessa.
A:n on osoitettu olleen poissa töistä 13.4.2006 ilmoittamatta ja merkinneen poissaolostaan huolimatta kyseisen päivän tuntikorttiin työpäiväksi. Lisäksi A oli ensin kysyttäessä väittänyt olleensa kyseisen päivän työssä. Koska muuta varteenotettavaa selitystä väärälle merkinnälle ei ole esitetty, työtuomioistuin pitää todennäköisenä, että A oli tehnyt merkinnän hyötymistarkoituksessa saadakseen seuranneilta päiviltä työehtosopimuksen mukaisen arkipyhäkorvauksen. D:n ja E:n kertomuksilla on osoitettu A:n myöhästelleen muutenkin ja poistuneen luvatta työpaikalta, mistä D oli hänelle huomauttanut. Vaikka A oli saanut poissaloistaan ja niistä ilmoittamatta jättämisestä D:ltä suullisen huomautuksen 20.4.2006, hän ei tästä huolimatta ole ilmoittanut poissaoloaan 13.4.2006, vaan tehnyt tuota päivää koskeneen väärän merkinnän tuntilistaan.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Firecon Oy:n asennustoiminta on edellyttänyt asentajilta itsenäistä työskentelyä asennuskohteissa, eikä työaikojen jatkuva valvonta ole ollut mahdollista. Toimialan tällainen luonne korostaa luottamuksen merkitystä A:n työsuhteessa. Lisäksi asennustoiminnassa on ollut työvaiheita, joita toinen asentaja ei ole voinut tehdä yksin. Tämän vuoksi A:n myöhästelystä ja ilmoittamattomista poissaoloista on aiheutunut haittaa asennustyölle.
Työtuomioistuin katsoo, että A:n epärehellinen menettely tuntikorttimerkinnän tekemisessä ja ilmoittamattomat poissaolot ovat rikkoneet luottamuksen, jonka työsuhteessa edellytetään vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. Toisaalta A:n ei ole näytetty aikaisemmin syyllistyneen vastaavanlaiseen vilpilliseen menettelyyn, eikä hänelle ole annettu poissaoloistakaan selkeää, työsuhteen päättämisuhan sisältävää varoitusta. A:n menettelyä ja asiaa kokonaisuudessaan arvioidessaan työtuomioistuin katsoo, etteivät A:n työsuhteen jatkamisen edellytykset olleet heikentyneet siinä määrin, ettei työsuhdetta olisi voitu kohtuudella jatkaa irtisanomisajan pituisen ajan. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, ettei Firecon Oy:llä ole ollut työsopimuslaissa edellytettyä erittäin painavaa syytä purkaa A:n työsopimusta. Sen sijaan työnantajalla on ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa.
Työtuomioistuimen ratkaisu
Irtisanomisajan palkka
Kun A:n työsuhde on päätetty ilman irtisanomisaikaa, yhtiö on velvollinen maksamaan A:lle täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Vaatimuksen määrää 1.099,20 euroa ei ole riitautettu.
Korvauksen määrä
Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työnantaja, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Pykälän 2 momentin mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon muun muassa työsuhteen kesto, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Saman pykälän 3 momentin mukaan 1 momentin säännöstä korvauksen vähimmäismäärästä ei sovelleta muun muassa silloin, kun työnantaja on purkanut työsopimuksen yksinomaan 8 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti.
Koska Firecon Oy olisi työsopimuksen purkamisen asemesta voinut työsopimuslain 7 luvun 2 §:n nojalla irtisanoa A:n työsopimuksen, lain 12 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetystä vähimmäiskorvauksesta voidaan viimeksi mainitun pykälän 3 momentin nojalla poiketa. Tällaisessa tapauksessa korvaus tulee tuomittavaksi lähinnä työsopimuksen päättämisen aiheuttaman aineettoman vahingon hyvityksenä (ks. myös TT:2007-43). A, jolle nyt tuomitaan maksettavaksi irtisanomisajan palkka, ei ole kärsinyt työsopimuksen päättämisestä muuta ansionmenetystä tai aineellista vahinkoa, jonka voitaisiin katsoa johtuvan työnantajan virheellisestä menettelystä. Ottaen huomioon A:n työsuhteen lyhyt kesto ja hänen itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä 500 euroa.
Valvontavelvollisuuden laiminlyönti
Firecon Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti päättäessään A:n työsuhteen irtisanomisaikaa noudattamatta. Asia on kuitenkin ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n voida jäsenyrityksen virheellisen menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Oikeudenkäyntikulut
Osapuolet ovat puolin ja toisin voittaneet ja hävinneet tässä oikeudenkäynnissä. Kun kummallakin osapuolella siten on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin, niiden on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen mukaan itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.
Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä lakimieheen: https://www.tyoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Tapauksen löydät myös Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2007/20070078